Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa nyt mitä mun täytyy maksaa asumisestani puolisolleni?
10.10.2019 |
Kyseessä on siis puolison omistama omakotitalo. Jos minä maksan puolet ruoka/sähkö/vesikustannuksista, pitääkö mun vielä lisäksi maksaa muita kuluja? Esim. Vuokraa? Olen itse sairaslomalla (vuoden) koska en ole työkykyinen. Puoliso on yrittäjä ja raha-asiat kunnossa. Meillä eri mielisyyksiä ja riitaa asiasta alati. En oletoisten nurkissa lusmuilija vaan maksaisin jos mulla olis esim. Asuntolainaa. Mielestäni puolison ei tarvi kuitenkaan maksaa vuokraa jos asunto on vain puolison nimissä
Kommentit (276)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näkee kuka omistaa jotain ja kuka ei. Itse asunnon omistajana en voisi ikinä muuttaa toisen asuntoon maksamalla vain puolet juoksevista kuluista.
Ei niin. Vaatisin että omistan puolet yhteisestä kodista.
No mitä jos kumppanisi asunto olisi niin arvokas ettei sinulla ole varaa ostaa siitä puolia? Eroatko sitten tämän asuntoasian takia vai vaatisit kumppanisia muuttamaan edullisempaan asuntoon johon myös sinulla on varaa?
Seurustelin miehen kanssa, jonka kaupunkiasunnon arvo oli 800 000 euroa. Ei mitään mahiksia ostaa siitä puolet.
Päätettiin niin, että maksoin hänelle vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Oma ehdotukseni ole maksaa koko vastike vaikka miehelle olisi riittänyt pelkät puolet kuluista. Lisäksi otin lainan sijoitusasuntoa varten ja laitoin sen vuokralle. Olin muutenkin jo suunnitellut asunnon ostamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaavia keskusteluja tuntuu olevan täällä tämän tästä. Mutta ei ole mitään ainoaa oikeaa tapaa.. Jos raha aiheuttaa riitoja, niin mielestäni jotain muutakin on ehkä pielessä. Toki raha on yksi yleisimmistä riitojen syystä, mutta jos ei toinen yhteisiä rahoja pelaa tai shoppaile ja hanki kymmenien tuhansien eurojen velkoja tms ja yhteisillä tuloilla pärjäillään niin mistä syystä riidat?
Muutin mieheni omakotitaloon, hän ei puhunut vuokrasta tai rahasta mitään. Minulle oli ilmiselvää että maksan asumisestani, ja se on tapahtunut jo melkein 10 vuotta laskuja ja ruokaostoksia maksamalla. Mies lyhentää edelleen velkaansa, montaa vuotta ei enää ole onneksi jäljelläkään. Naimisissa olemme, ei avioehtoa.
Tästä asiasta ei ole koskaan ollut riidan riitaa. Mies tyytyy vähään. Ei tekisi varmaan edes ruokaa töiden jälkeen, kun on syönyt tukevan lounaan. Minä haluan tehdä ruokaa ja käydä ravintoloissa ja matkustella. Näin ollen myös maksan suurimman osan näistä menoista. Ehkä se jonain päivänä voi v*tuttaa, mutta pääasia on se että jos tästä lähtisin, saisin vuokra-asunnon, todennäköisesti muuttaisin toiseen kaupunkiinkin siinä samalla. Olen omistanut aiemmin asunnon, en usko että uudelleen ostaisin. Minulla ei ole lapsia, mitään perintöä ei tarvitse jättää kellekään.
Kumppanille maksaminen tuntuisi niin ettei olla parisuhteessa vaan jossain vuokralais suhteessa. Rakkaussuhteen aloittaminen jossain vuokralaissuhteessa on kamalinta ja todella noloa. Tulee heti mieleen kaveri suhde tai hyöty suhde jos rahan kanssa saa vääntää heti.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanille maksaminen tuntuisi niin ettei olla parisuhteessa vaan jossain vuokralais suhteessa. Rakkaussuhteen aloittaminen jossain vuokralaissuhteessa on kamalinta ja todella noloa. Tulee heti mieleen kaveri suhde tai hyöty suhde jos rahan kanssa saa vääntää heti.
Mutta miksi sinusta on oikein, että se toinen kumppani voi asunnon omistajan kustannuksella säästää satoja euroja kuukaudessa ja sijoittaa ne rahat ihan rauhassa? Eikö tuo ole juuri se hyötysuhde?
Vierailija kirjoitti:
Vastaavia keskusteluja tuntuu olevan täällä tämän tästä. Mutta ei ole mitään ainoaa oikeaa tapaa.. Jos raha aiheuttaa riitoja, niin mielestäni jotain muutakin on ehkä pielessä. Toki raha on yksi yleisimmistä riitojen syystä, mutta jos ei toinen yhteisiä rahoja pelaa tai shoppaile ja hanki kymmenien tuhansien eurojen velkoja tms ja yhteisillä tuloilla pärjäillään niin mistä syystä riidat?
Muutin mieheni omakotitaloon, hän ei puhunut vuokrasta tai rahasta mitään. Minulle oli ilmiselvää että maksan asumisestani, ja se on tapahtunut jo melkein 10 vuotta laskuja ja ruokaostoksia maksamalla. Mies lyhentää edelleen velkaansa, montaa vuotta ei enää ole onneksi jäljelläkään. Naimisissa olemme, ei avioehtoa.
Tästä asiasta ei ole koskaan ollut riidan riitaa. Mies tyytyy vähään. Ei tekisi varmaan edes ruokaa töiden jälkeen, kun on syönyt tukevan lounaan. Minä haluan tehdä ruokaa ja käydä ravintoloissa ja matkustella. Näin ollen myös maksan suurimman osan näistä menoista. Ehkä se jonain päivänä voi v*tuttaa, mutta pääasia on se että jos tästä lähtisin, saisin vuokra-asunnon, todennäköisesti muuttaisin toiseen kaupunkiinkin siinä samalla. Olen omistanut aiemmin asunnon, en usko että uudelleen ostaisin. Minulla ei ole lapsia, mitään perintöä ei tarvitse jättää kellekään.
Naimisissa ei aioehtoa niin saat puolet. Oliko sillä äijällä kakaroita? Menit pelastamaan sen miehen. Olet vahva nainen. Niin mitä syytät kun olet itse syyllinen ja vain ottanut jonkun ressukan. Mies tyytyy vähään kunhan on jonkun saanut ettei ihan yksin tarvitsisi jäädä. Minkä ikäinen olet ja haluat lähteä pois löytäväsi jonkun paremman. Opiskele vielä kokiksi niin tiedät senkin ammatin omakohtaisesti niin ettei tarvitse haaveilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
400€/kk on minusta hyvä. Se on alhaisempi tai samaa luokkaa kuin yksiön vuokra. Tämän maksaja pääsee asumisessaan halvemmalla ja toisaalta tuo kattaa aika hyvin okt:n juoksevia kuluja niin omistajakin hyötyy. Win win
Vierailija kirjoitti:
400€/kk on minusta hyvä. Se on alhaisempi tai samaa luokkaa kuin yksiön vuokra. Tämän maksaja pääsee asumisessaan halvemmalla ja toisaalta tuo kattaa aika hyvin okt:n juoksevia kuluja niin omistajakin hyötyy. Win win
Täysin samaa mieltä. Mielelläni maksaisin 400 euroa kuussa omakotitaloasumisesta.
Todella edullista asumista omakotitalossa ja rahaa varmasti jää reilusti vielä säästöönkin, jos on normi päivätöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavia keskusteluja tuntuu olevan täällä tämän tästä. Mutta ei ole mitään ainoaa oikeaa tapaa.. Jos raha aiheuttaa riitoja, niin mielestäni jotain muutakin on ehkä pielessä. Toki raha on yksi yleisimmistä riitojen syystä, mutta jos ei toinen yhteisiä rahoja pelaa tai shoppaile ja hanki kymmenien tuhansien eurojen velkoja tms ja yhteisillä tuloilla pärjäillään niin mistä syystä riidat?
Muutin mieheni omakotitaloon, hän ei puhunut vuokrasta tai rahasta mitään. Minulle oli ilmiselvää että maksan asumisestani, ja se on tapahtunut jo melkein 10 vuotta laskuja ja ruokaostoksia maksamalla. Mies lyhentää edelleen velkaansa, montaa vuotta ei enää ole onneksi jäljelläkään. Naimisissa olemme, ei avioehtoa.
Tästä asiasta ei ole koskaan ollut riidan riitaa. Mies tyytyy vähään. Ei tekisi varmaan edes ruokaa töiden jälkeen, kun on syönyt tukevan lounaan. Minä haluan tehdä ruokaa ja käydä ravintoloissa ja matkustella. Näin ollen myös maksan suurimman osan näistä menoista. Ehkä se jonain päivänä voi v*tuttaa, mutta pääasia on se että jos tästä lähtisin, saisin vuokra-asunnon, todennäköisesti muuttaisin toiseen kaupunkiinkin siinä samalla. Olen omistanut aiemmin asunnon, en usko että uudelleen ostaisin. Minulla ei ole lapsia, mitään perintöä ei tarvitse jättää kellekään.
Naimisissa ei aioehtoa niin saat puolet. Oliko sillä äijällä kakaroita? Menit pelastamaan sen miehen. Olet vahva nainen. Niin mitä syytät kun olet itse syyllinen ja vain ottanut jonkun ressukan. Mies tyytyy vähään kunhan on jonkun saanut ettei ihan yksin tarvitsisi jäädä. Minkä ikäinen olet ja haluat lähteä pois löytäväsi jonkun paremman. Opiskele vielä kokiksi niin tiedät senkin ammatin omakohtaisesti niin ettei tarvitse haaveilla.
Tässä nyt ei ollut kyllä päätä eikä häntää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuollaista. Jos kaksi ihmistä menee yhteen / naimisiin ja perustaa perheen ja yhteisen kodin, eikö silloin kaikki ole yhteistä? Yhteinen talous, yhteiset menot, yhteiset tulot. Ei kenenkään pidä maksaa puolisolleen. Puolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden. Yhteiseksi hyväksi kaikki menee. Omituista ahneutta ja omaneduntavoittelua teillä. Erotessa kaikki kuitenkin pistetään puoliksi.
t. puolisoaan enemmän tienaava nainen
Jos sun nettovarallisuus olisi puolison kanssa yhteen mennessä 300 000€ ja puolisolla on pelkästään tuulen huuhtoma perse, niin onko kaikki yhteistä?
Aika harva haluaa lahjoittaa puolisolleenkaan sen 150 000€ jos ero tulee.
Meillä on kumppanini kanssa tilanne että mulla on varallisuutta ja hänellä ei ole. Niin kauan kun olemme yhdessä, tietysti käytän tulojani yhteiseksi hyväksi, mutta ei se tarkoita sitä että kumppani voisi ostaa mun säästöilläni autoja tai moottoripyöriä. Eikä se todellakaan tarkoita että haluaisin mennä naimisiin ilman avioehtoa, sillä minulla on lapsia joiden haluan perivän omaisuuteni sitten kun minusta aika jättää.
Rakkaus on joskus sokea mutta tyhmä ei tarvitse olla.
Minulla on rahaa, kumppanilla kiinteää omaisuutta. Aiempia lapsia ei ole, yhteinen on. Minulla on enemmän rahavarallisuutta kuin miehelläni. Talo on miehen nimissä, rempparemontti yhteinen. Ja kyllä todellakin, jos ero tulisi, kaikki laitettaisiin puoliksi. Talo menisi myyntiin, koska mies ei tätä pystyisi yksin maksamaan ja minä taas en halua yksin asua isossa omakotitalossa. Jos eläkeikää ajatellaan, mies kuuluisi köyhimpään mahdolliseen eläkeluokkaan, minä taas porskutan varsin mukavasti (koputan puuta, toki tämä vain jos terveys säilyy eläikään asti). Meillä on keskinäinen testamentti, miehen kiinteä sukuperintöomaisuus menee lapselle hänen kuoltuaan (en sitä edes halua) mutta koti ja kaikki muu varallisuus tulee minulle. Minulta taas rahallinen säästö menee puoliksi lapselle ja miehelle, ja kaikki mahdollinen kiinteä omaisuus menee miehelle. Jäljelle jäävät puolison tärkein tehtävä on varjella ja huolehtia kaikkein tärkeimmästä "omaisuudestamme", yhteisestä lapsestamme.
Meillä ei ole aikomusta erota. Tiedän kyllä, että nyt saan täyslaidallisen alapeukkuja, mutta olen tästä kyllä täysin varma. Mies ei ole mikään varsinainen naismagneetti ulkoisesti, ammatiltaan, sosiaalisilta taidoiltaan, varallisuudeltaan tai muutenkaan, mutta hänellä on sydän puhdasta kultaa. Yhtä epäitsekästä ja muita kunnioittavaa ihmistä en ole eläissäni kohdannut. Hän on niitä hiljaisia taustavaikuttajia, joiden voimin yhteiskunta pysyy koossa. Olen ollut aiemminkin naimisissa miehen kanssa, joka osoittautui mielipuoleksi stalkkeriksi ja ties miksikä muuksi, joten tästä nykyisestä todellakin pidän kiinni vaikkei kukaan muu älynnyt aarretta nokan edessä. Luojan kiitos en ehtinyt sen edellisen sekopään kanssa hommata taloa ja lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
400€/kk on minusta hyvä. Se on alhaisempi tai samaa luokkaa kuin yksiön vuokra. Tämän maksaja pääsee asumisessaan halvemmalla ja toisaalta tuo kattaa aika hyvin okt:n juoksevia kuluja niin omistajakin hyötyy. Win win
Ohiksena: mistä saat yksiön 400 eurolla? Viimeksi kun radan varrelta Kehä III:n ulkopuolelta katselin niin ei irronnut alle 700 euron.
[/quote]
Näin tämä tuntuu menevän.
Miettikää millaisia vastauksia tulisi, jos nainen olisi kirjoittanut, että mies muutti luokseni eikä maksa kuluista mitään. Mitä luulette...[/quote]
Minä olen kirjoittanut täsmälleen niin tähän ketjuun. Tuli suunnilleen sellainen vastaus, että älä valita, erotessahan saan pitää asunnon. Eli ihan samalla lailla miehet yrittävät hyötyä naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
400€/kk on minusta hyvä. Se on alhaisempi tai samaa luokkaa kuin yksiön vuokra. Tämän maksaja pääsee asumisessaan halvemmalla ja toisaalta tuo kattaa aika hyvin okt:n juoksevia kuluja niin omistajakin hyötyy. Win win
Ohiksena: mistä saat yksiön 400 eurolla? Viimeksi kun radan varrelta Kehä III:n ulkopuolelta katselin niin ei irronnut alle 700 euron.
Esim. Porista. Itse maksoin keskustakaksiosta lainaa+vastiketta yhteensä 400. Vaikka summa on pieni, joutuisasti tuli maksettua.
Vierailija kirjoitti:
No entäs sitten kun on asuttu 20 vuotta yhdessä ja tulee ero. Toinen saa 600.000€ myymällä asunnon ja toinen muovisäkillisen puolikkaita sähkölaskukuitteja? Vieläkö tuntuu omistajan puolesta epäreilulta?
Tuntuu epäreilulta. Se omistaja on antanut sen toisen asua 20 vuotta ilmaiseksi. Rahaksi muunnettuna ihan valtava summa.
Ja sitten se mitään omistamaton ilmaiseksi asuva on tuhlannut omat rahansa ties mihin ja vaatii vielä puolet sen toisen omistamasta asunnosta, vaikka ei ole pistänyt tikkua ristiin sen eteen?
Mulla on tuttavapiirissä tällainen ero ollut jokunen vuosi sitten.
Nainen oli yh jolla kaksi tytärtä. Hän muutti miehen omistamaan maalaistaloon. Hän ei maksanut mitään asumisen kuluja miehelle, ilmeisesti vedoten huonoon palkkaansa ja siihen, että joutuu kuitenkin lapsensa kulut maksamaan.
Miehelläkin oli lapsia, mutta heille tehtiin selväksi, että he eivät ole tervetulleita kuin korkeintaan joka toinen viikonloppu käymään.
Rakastuneena mies ei tehnyt avioehtoa. Pari meni naimisiin ja vietettiin hienot maalaishäät.
Nainen jäi työttömäksi ja mies joutui maksamaan naisen kaikki kulut, myös lasten elatuksen. Käytiin kalliilla lomamatkoilla ja kaikki miehen rahoilla.
16 vuoden avioliiton jälkeen, kun naisen lapset muuttivat kotoa pois eivätkä enää tarvinneet elättäjää, nainen tyhjensi miehen talon tavaroista ja lähti. Hän vaati puolta talosta itselleen.
Kävi myös ilmi, että nainen oli kavaltanut miehen yrityksestä rahaa.
Pari taistelee omaisuuden jakamisesta edelleen. Odotan mielenkiinnolla, miten tässä käy.
Kannattaa varoa hyväksikäyttäjiä, kyllä heitä on. Viattoman näköinen ”neito pulassa” yh-äiti voi olla avuttoman kuorensa alla piinkova hyväksikäyttäjä ja laskelmoiva narsisti.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asiasta tulee riitaa, helppo tapa ratkaista riita on se että molemmat muuttaa vuokra-asuntoon - joko yhteiseen tai erillisiin.
Yhteisessä vuokra-asunnossa ei tarvitse jakaa muuta kuin vuokra kahtia. Toki ruoan ja sähkön kulut voi edelleen jakaa oikean kulutuksen mukaan jos haluaa, ainakin joskus jotkin harrastukset vie paljon sähköä, turha niitä on sähköä vähän kuluttavan puolison maksaa.
Erillisissä vuokra-asunnoissa pääsee eroon näistä ongelmista ja puolisostakin kätevästi.
Jos haluaa asua siten että toinen on omistaja ja toinen maksaa vain "vuokran" omasta asumisestaan, sitten on kyettävä löytämään sopiva matematiikka asiaan, miten asumiskuluja jaetaan.
Ainakaan omistuksen kerryttämistä ei pitäisi toiselle maksaa, mutta samaa asiaa "kolikon toiselta puolelta" katsoen, pitäisi kuitenkin osallistua niiden kulujen maksuun, joilla ylläpidetään asunnon kuntoa, eli ajoittain tarvitsee remontteja. Riitaa vamasti tulee jos asuntoa aletaan kehittämään paremmaksi, se on sama asia kuin omistuksen kerryttäminen.
Omistajahan voi myös laittaa asuntonsa vuokralle, ja molemmat muuttaa toisaalle vuokra-asuntoon, tai sitten molemmat ottaa lainaa yhteistä asuntoa varten. Omistajapuoliso ja ei-omistajapuoliso samassa asunnossa voi kieltämättä tuoda varsinkin vähällä rahalla eläville riitoja rahasta.
Hankkiutukaa niistä riidan aiheista ensin eroon, jos jotakin yhteistä matematiikkaa ei kulujen jakamiseen saada aikaan.
Rahan ja matematiikan kannalta vuokra-asunto on helpompi ymmärtää, mutta oman varallisuuden kehittämisen kannalta oma asunto on monestakin näkökulmasta yksi tärkeä tekijä oman tulevaisuuden talouden kehittämisessä.
Vähän kärkevästi otsikoitu aloitus. Olisiko kyseessä pikemminkin ”asumiskuluihin osallistuminen” kuin ”asumisesta puolisolle maksaminen”?
Mutta joo, vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta ei ole reilua mieheltä vaatia sinulta enemmän rahaa kuin mihin sinulla on varaa, mutta ymmärrän kyllä jos miehelle tulee sellainen tunne, että elät hänen kustannuksellaan. Ei kyllä vaikuta kovin ruusuiselta tuon suhteen tulevaisuus, valitettavasti.
Puolison valinta on täysin oma valinta. Jos kerran raha ja omaisuus on tärkeitä, mutta sulla ei ole riittävästi rahaa köyhemmän elättämiseen, niin pitää harkita puolisoa tarkemmin.
Monea kaunistavat ja komistavat perheen yritys, arvoasunnot, metsät ja rantatontit. Vähintään nyt katsotaan mikä puoliso on ammatiltaan ja mitä tienaa.