Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa nyt mitä mun täytyy maksaa asumisestani puolisolleni?
10.10.2019 |
Kyseessä on siis puolison omistama omakotitalo. Jos minä maksan puolet ruoka/sähkö/vesikustannuksista, pitääkö mun vielä lisäksi maksaa muita kuluja? Esim. Vuokraa? Olen itse sairaslomalla (vuoden) koska en ole työkykyinen. Puoliso on yrittäjä ja raha-asiat kunnossa. Meillä eri mielisyyksiä ja riitaa asiasta alati. En oletoisten nurkissa lusmuilija vaan maksaisin jos mulla olis esim. Asuntolainaa. Mielestäni puolison ei tarvi kuitenkaan maksaa vuokraa jos asunto on vain puolison nimissä
Kommentit (276)
Amiksen äikänope kirjoitti:
Johtuuko sitten siitä, että sekä minä että mieheni ollaan perheistä, joissa vain isä kävi töissä ja äiti hoiti kotona lapsia, emme ikinä kumpikaan ole olleet eurolleen tarkkoja siitä, kumpi maksaa mitä ja kuinka paljon. Kumpikin kykyjensä mukaan. Kun tavattiin, olin vielä opiskelija ja tein satunnaista työkeikkaa, mieheni taasen oli töissä. Hän maksoi useamman vuoden ajan suurimman osan menoissamme. Sama juttu silloinkin, kun hoidin lastamme kotona. On myös tässä välissä ollut niitä jaksoja, että minä olen tienannut enemmän, joten olen myös maksellut enemmän yhteisiä menoja.
Tällä hetkellä tilanne on se, että käydään molemmat töissä. Maksut ovat lutviutuneet ajan mittaan kutakuinkin niin, että mies maksaa talolainamme lyhennykset , kun taas minä Prisma-reissut / ruoat, sähköt sekä lemmikkienne kulut. Lapsen menot, reissut, ravintolakäynnit yms. makselemme miten jakselemme - se kumpi kerkeää ensin.
Itse kavahtaisin sitä, jos puoliso (oli se sitten mies tai vaimo) hirveän tarkkaan vaihtaisi rahojaan ja käyttäisi, ettei nyt vaan maksa mistään yhtään enempää kuin toinen. Av(i)oliitossa ollaan tiimi, jossa molemmat osapuolet tekevät parhaansa. (Eri asia tietysti, jos puolisolla esim. rahankäyttöongelmia tms. elämänhallintaprobleemeja - silloin asiaa pitäisi katsoa toiselta kantilta.)
Tämä on ok, jos ei ole avioehtoa tai talo on molempien nimissä. Muuten käy niin, että toisen rahat on syöty, ja toinen omistaa kiinteän omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen omistamassa talossa, en maksa mitään asumiskuluja. Toisaalta minulla ei ole mitään sanomista remontteihin tai sisustukseen, koska miehen sanoin "maksaja saa päättää". Ja oikeassahan tuo on: jos hän maksaa asumisessa kaiken, niin miksi ihmeessä minulla olisikaan oikeutta määräillä rahoistaan.
Mutta tuntuuko sinusta että olet kotona? Tietysti ihan ok, jos tykkäät. Itse tarvitsen tässä maailmassa paikan, joka on ja myös tuntuu omalta kodilta.
Vierailija kirjoitti:
Amiksen äikänope kirjoitti:
Johtuuko sitten siitä, että sekä minä että mieheni ollaan perheistä, joissa vain isä kävi töissä ja äiti hoiti kotona lapsia, emme ikinä kumpikaan ole olleet eurolleen tarkkoja siitä, kumpi maksaa mitä ja kuinka paljon. Kumpikin kykyjensä mukaan. Kun tavattiin, olin vielä opiskelija ja tein satunnaista työkeikkaa, mieheni taasen oli töissä. Hän maksoi useamman vuoden ajan suurimman osan menoissamme. Sama juttu silloinkin, kun hoidin lastamme kotona. On myös tässä välissä ollut niitä jaksoja, että minä olen tienannut enemmän, joten olen myös maksellut enemmän yhteisiä menoja.
Tällä hetkellä tilanne on se, että käydään molemmat töissä. Maksut ovat lutviutuneet ajan mittaan kutakuinkin niin, että mies maksaa talolainamme lyhennykset , kun taas minä Prisma-reissut / ruoat, sähköt sekä lemmikkienne kulut. Lapsen menot, reissut, ravintolakäynnit yms. makselemme miten jakselemme - se kumpi kerkeää ensin.
Itse kavahtaisin sitä, jos puoliso (oli se sitten mies tai vaimo) hirveän tarkkaan vaihtaisi rahojaan ja käyttäisi, ettei nyt vaan maksa mistään yhtään enempää kuin toinen. Av(i)oliitossa ollaan tiimi, jossa molemmat osapuolet tekevät parhaansa. (Eri asia tietysti, jos puolisolla esim. rahankäyttöongelmia tms. elämänhallintaprobleemeja - silloin asiaa pitäisi katsoa toiselta kantilta.)
Tämä on ok, jos ei ole avioehtoa tai talo on molempien nimissä. Muuten käy niin, että toisen rahat on syöty, ja toinen omistaa kiinteän omaisuuden.
Juuri näin. Ja sitten se, jonka rahat on syöty ja kulutettu, voi saada lähtöpassit sieltä toisen omistamasta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vuokranmaksua ja siitä pitää saajan tietysti maksaa myös verot. Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolisoltaan vuokraa kerryttääkseen omaa omaisuutta. Työkyvyttömältä puolisoltaan vuokran vaatiminen on niin ala-arvoista, että suhteen päättämistä kannattaa kyllä harkita vakavasti. Järkevintä olisi ottaa lainaa ja ostaa käypään hintaan osa asunnosta itselleen, mutta ap:n tilanteessa ei tietenkään mahdollista.
Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolison tarjoavan puoli-ilmaista asumista kerryttääkseen omaa omaisuutta.
1
0 euroa. Sen sijaan suosittelen kaikkia vastaavassa tilanteessa olevia muuttamaan omaan asuntoon. Siis vuokralle, en tarkoita että pitää ostaa oma. Jos tällaisesta asiasta ei vallitse yksimielisyys, niin sitten se ei vallitse. Itse en suostuisi maksamaan kenenkään asuntoa, jos siitä en mitään omista. Juoksevat kulut puoliksi, ja jos tämä ei käy, niin asuminen erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun ei tarvitse maksaa yhtään mitään. Sehän on sun puolison asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vuokranmaksua ja siitä pitää saajan tietysti maksaa myös verot. Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolisoltaan vuokraa kerryttääkseen omaa omaisuutta. Työkyvyttömältä puolisoltaan vuokran vaatiminen on niin ala-arvoista, että suhteen päättämistä kannattaa kyllä harkita vakavasti. Järkevintä olisi ottaa lainaa ja ostaa käypään hintaan osa asunnosta itselleen, mutta ap:n tilanteessa ei tietenkään mahdollista.
Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolison tarjoavan puoli-ilmaista asumista kerryttääkseen omaa omaisuutta.
1
Kerrotko vielä miten työkyvytön, mitään omistamaton, ja rahaa saamaton ihminen kerryttää sitä omaa omaisuuttaan tuossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vuokranmaksua ja siitä pitää saajan tietysti maksaa myös verot. Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolisoltaan vuokraa kerryttääkseen omaa omaisuutta. Työkyvyttömältä puolisoltaan vuokran vaatiminen on niin ala-arvoista, että suhteen päättämistä kannattaa kyllä harkita vakavasti. Järkevintä olisi ottaa lainaa ja ostaa käypään hintaan osa asunnosta itselleen, mutta ap:n tilanteessa ei tietenkään mahdollista.
Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolison tarjoavan puoli-ilmaista asumista kerryttääkseen omaa omaisuutta.
1
1. Se asuminenhan ei ole puoli-ilmaista, jos maksaa noin puolet juoksevista kuluista. Etenkään omakotitalossa.
2. Ap ei pääse kerryttämään omaisuutta puolisonsa kustannuksella, koska työkyvyttömänä hän ei pysty siihen. Jos varaa olisi, reiluinta olisi lunastaa osa asunnosta itselleen kuten edellä sanoin. Tällöin kummatkin keräävät omaisuutta itselleen, ja miehen maksutaakka kevenee.
-> Viestisi oli typerä.
Käsittämätöntä, että puolisosi yrittää pyytää vuokraa. Minkälainen suhde teillä oikein on. Ei ole oikein, että avioliitossa toinen maksaa vuokraa tai on kaksi aivan eri elintasolla olevaa ihmistä. Ajatuskin siitä että rupeaisit vuokraa maksamaan on käsittämätön. Ethän sinä mikään alivuokralainen ole. Ja se että hyvätuloinen puoliso vaatii pienituloista maksamaan puolet ruoistakin on väärin. Mikä alistussuhde teillä oikein on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun puolisoni kokonaan omistamassa asunnossa, jonka juoksevista kuluista (hoitovastike, sähkö, vesi) maksan puolet. Tuloni ovat vähän hänen tulojaan isommat, ei kuitenkaan paljon.
Katson, että asunnon omistaja maksaa korjaus- ja huoltokustannukset, kuten uuden laiturin, hajonneen pakastimen, parkettiremontin jne. Hän asunnon omistajana on se, joka huolehtii omaisuutensa arvon säilymisestä, ja joka myös siitä korjaa hyödyn hänen mahdollisesti myydessään sen tulevaisuudessa.
En maksa erikseen "vuokraa", koska se ei olisi mielestäni (eikä puolisonkaan mielestä) kohtuullista. Olemme parisuhteessa, emme vuokrasuhteessa.
Jos tilanne olisi toisinpäin, eli hän asuisi minun omistamassani asunnossa, toimisin samoin, koska pidän tätä oikeudenmukaisena.
Se mikä on oikein, ei voi riippua siitä kuka puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Amiksen äikänope kirjoitti:
Johtuuko sitten siitä, että sekä minä että mieheni ollaan perheistä, joissa vain isä kävi töissä ja äiti hoiti kotona lapsia, emme ikinä kumpikaan ole olleet eurolleen tarkkoja siitä, kumpi maksaa mitä ja kuinka paljon. Kumpikin kykyjensä mukaan. Kun tavattiin, olin vielä opiskelija ja tein satunnaista työkeikkaa, mieheni taasen oli töissä. Hän maksoi useamman vuoden ajan suurimman osan menoissamme. Sama juttu silloinkin, kun hoidin lastamme kotona. On myös tässä välissä ollut niitä jaksoja, että minä olen tienannut enemmän, joten olen myös maksellut enemmän yhteisiä menoja.
Tällä hetkellä tilanne on se, että käydään molemmat töissä. Maksut ovat lutviutuneet ajan mittaan kutakuinkin niin, että mies maksaa talolainamme lyhennykset , kun taas minä Prisma-reissut / ruoat, sähköt sekä lemmikkienne kulut. Lapsen menot, reissut, ravintolakäynnit yms. makselemme miten jakselemme - se kumpi kerkeää ensin.
Itse kavahtaisin sitä, jos puoliso (oli se sitten mies tai vaimo) hirveän tarkkaan vaihtaisi rahojaan ja käyttäisi, ettei nyt vaan maksa mistään yhtään enempää kuin toinen. Av(i)oliitossa ollaan tiimi, jossa molemmat osapuolet tekevät parhaansa. (Eri asia tietysti, jos puolisolla esim. rahankäyttöongelmia tms. elämänhallintaprobleemeja - silloin asiaa pitäisi katsoa toiselta kantilta.)
Tämä on ok, jos ei ole avioehtoa tai talo on molempien nimissä. Muuten käy niin, että toisen rahat on syöty, ja toinen omistaa kiinteän omaisuuden.
Jo aikanaan yläasteella meille tytöille opetettiin, että eron sattuessa kumpikin vie omansa pois. Vie sitten ne jo syödyt ruoat mukanasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tällä kysymyksellä nyt haettiin? Sitä, onko tuo hyväksyttävä syy erota? Kyllä on. Kaikki syyt ovat hyväksyttäviä syitä erota. Sitä, onko av-raadin mielestä okei siipeillä miehesi kustannuksella? Okei, av-raati sanoo kyllä, mutta miten se vaikuttaa teidän riitoihinne? Ei se sinun miehesi muuta mieltään vain siksi, että täällä sata lokkia huutaa kuorossa sinun olevan oikeassa.
En pysty ymmärtämään näitä puolison asunnossa asuvia. Miksette ole ottaneet asuntolainaa yhdessä, vai onko kyseessä apajille tullut kakkosvaimo, josta pitää hyötyä ja omien lasten perintö halutaan turvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0 euroa. Sen sijaan suosittelen kaikkia vastaavassa tilanteessa olevia muuttamaan omaan asuntoon. Siis vuokralle, en tarkoita että pitää ostaa oma. Jos tällaisesta asiasta ei vallitse yksimielisyys, niin sitten se ei vallitse. Itse en suostuisi maksamaan kenenkään asuntoa, jos siitä en mitään omista. Juoksevat kulut puoliksi, ja jos tämä ei käy, niin asuminen erillään.
Mutta sinähän maksat vuokralla asuessasi etkä omista mitään. Erona vain se, että hyödyn saa joku varakas sijoittaja tai firma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vuokranmaksua ja siitä pitää saajan tietysti maksaa myös verot. Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolisoltaan vuokraa kerryttääkseen omaa omaisuutta. Työkyvyttömältä puolisoltaan vuokran vaatiminen on niin ala-arvoista, että suhteen päättämistä kannattaa kyllä harkita vakavasti. Järkevintä olisi ottaa lainaa ja ostaa käypään hintaan osa asunnosta itselleen, mutta ap:n tilanteessa ei tietenkään mahdollista.
Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolison tarjoavan puoli-ilmaista asumista kerryttääkseen omaa omaisuutta.
1
Tämä. En asuisi yhdessä ihmisen kanssa, joka edes haluaa elää toisen siivellä.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että puolisosi yrittää pyytää vuokraa. Minkälainen suhde teillä oikein on. Ei ole oikein, että avioliitossa toinen maksaa vuokraa tai on kaksi aivan eri elintasolla olevaa ihmistä. Ajatuskin siitä että rupeaisit vuokraa maksamaan on käsittämätön. Ethän sinä mikään alivuokralainen ole. Ja se että hyvätuloinen puoliso vaatii pienituloista maksamaan puolet ruoistakin on väärin. Mikä alistussuhde teillä oikein on.
Miksi suhteessa elintasojen pitäisi olla samat? Mulle ainakin tulisi alistettu olo, jos mun pitäisi maksaa enemmän siksi että tienaan enemmän
Sinuna minä en kyllä vetoaisi siihen, että vauvapalstalla oltiin sinun kanssasi samaa mieltä. Tällä foorumilla mielipiteet ovat varmaan keskimääräistä siipeilymielisemmät. Kysy jossain neutraalimmalla palstalla ja katso mitä vastataan.
Vierailija kirjoitti:
En pysty ymmärtämään näitä puolison asunnossa asuvia. Miksette ole ottaneet asuntolainaa yhdessä, vai onko kyseessä apajille tullut kakkosvaimo, josta pitää hyötyä ja omien lasten perintö halutaan turvata.
Voi olla monenlaisia tilanteita, en jaksa tässä nyt alkaa selvittämään enempää. Aina ei ole mahdollista ostaa asuntoa puoliksi. Helpompaa ehkä olisi olla rakastumatta talolliseen, jos ei itse jo omista valmiiksi omaa taloa. Jos molemmilla on omaa omaisuutta, niin tilanne on tasapuolisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vuokranmaksua ja siitä pitää saajan tietysti maksaa myös verot. Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolisoltaan vuokraa kerryttääkseen omaa omaisuutta. Työkyvyttömältä puolisoltaan vuokran vaatiminen on niin ala-arvoista, että suhteen päättämistä kannattaa kyllä harkita vakavasti. Järkevintä olisi ottaa lainaa ja ostaa käypään hintaan osa asunnosta itselleen, mutta ap:n tilanteessa ei tietenkään mahdollista.
Itse en jäisi suhteeseen, jossa toinen haluaa puolison tarjoavan puoli-ilmaista asumista kerryttääkseen omaa omaisuutta.
1
Tämä. En asuisi yhdessä ihmisen kanssa, joka edes haluaa elää toisen siivellä.
No miksei sitten voi ostaa yhteistä asuntoa? Silloin kumpikaan ei siipeile.
Mikä vuokra?