Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs meikit? Meikattiin jollain Yves Rovherin meikeillä, kun ei juuri muita ollut. Ja uskottiin kaikki mitä Y.R.:n katalogissa kerrottiin kosmetiikasta. Mullakin oli jotain hirveää metallinsinistä luomiväriä ja kirkkaansinistä ripsiväriä ja puuteria. Ihailen nykyään, kuinka taitavasti nykynuoret meikkaa. 80-luvulla kuka tahansa saattoi ruveta ammattimeikkaajaksi tuosta vaan ilman mitään koulutusta, eikä ihme. No jotkut sentään oli opiskelleet kosmetologeiksi. Jostain Sokokselta olisi varmaan saanutkin kunnollisia meikkejä, mutta Sokos oli tuolloin vain varakkaammille hienoille rouville. Ei sinne teineillä ollut asiaa.
Niitä kirkkaansinisiä ripsivärejä oli kaikilla. Etsipä käsiisi 80-luvun aikakauslehtiä, niin huomaat. Myös netin kuvalähteitä kaivelemalla voi asian todeta.
Että minua kyllästyttää nämä, jotka eivät muista aikaa. Joku aina haukkuu prinsessa
Mä en kyllä tykännyt Dianan hääpuvusta 80-luvulla. Se oli liian kermakakku jo tuolloin. Dianan tukasta tykkäsin. Jostain ihmeestä (?) mulle on syntynyt sisäistä tyylitajua. Ei sitä ympäristö todellakaan mitenkään ruokkinut. Mutta olin jotenkin sellainen kaunosielu. Rakastin kaikkea kaunista, tyylikästä - ja muotiakin. Lainasin naapurin vanhalta rouvalta vanhoja Burdiakin jostain 50-luvulta ja luin niitä. Kirjastosta löysin amerikkalaisia lehtiä. Ja mummolassa tongin vintiltä 60-luvun stilettikorkoja ja vanhoja mekkoja. Ja katsoin telkkarista vanhoja leffoja ja ihailin entisiä elokuvatähtiä. 80-luvun leffoissa kun oli vain jotain eeteitä ja uunoja.
" Rakentaminenkin oli paljon halvempaa jo sen takia, että rakennusmääräykset olivat ihan erilaiset silloin."
Myös sen takia että asuntojen ja talojen taso oli matalampi. Oli muovimattoa monessa paikassa, ei mitään "spa-osastoja", jättimäisiä terasseja, ja hienoja keittiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inflaatio auttoi paljon lainojen kanssa kun lainojen pääoma pysyi vakiona palkkojen noustessa. Toisaalta myös asuntojen arvo nousi joten myymällä uuden asunnon parin vuoden asumisen jälkeen saattoi tienata ihan mukavasti. Tässä keskustelussa puhutaan 80-luvusta mutta kerronpa esimerkin 50-luvulta. Isovanhempani ostivat tuolloin kaksion uudesta kerrostalosta hintaan 800 000 markkaa. Parin vuoden päästä kun tuli aika myydä asunto paikkakunnan vaihdon vuoksi, asunnosta saikin 1 050 000 markkaa. Tottakai veroihinkin meni rahaa, mutta kyllä siitä ihan mukava pääoma tulevaan elämään jäi heille.
800 000 markkaa on ollut aivan päätön hinta kaksiosta 50-luvulla. Onkohan vuodet ja hinnat oikein.
Syy on hyvin yksinkertainen. Vuoden 1963 rahauudistus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahauudistus#:~:text=1.,yksinkertaistettu….
Vierailija kirjoitti:
Markka-aikana asuminen ei ollut sellainen elämän ja kuoleman kysymys. Esim. vuokrat oli säädeltyjä ja siksi kaikilla oli mahdollisuus järkihintaiseen asumiseen. Rakentaminenkin oli paljon halvempaa jo sen takia, että rakennusmääräykset olivat ihan erilaiset silloin.
Ja ihmiset rakenteli itse kavereiden avustuksella niitä elintasosiipiä vanhoihin omakotitaloihin. Meillä ja mun kaverin luona tehtiin lastenhuoneet näin. Nyt ne ei varmaan läpäisisi mitään rakennusmääräyksiä muoveineen ja lastulevyineen.
Onnekkaimmilla oli niin isot talot, että lastenhuoneet tehtiin valmiiseen vinttiin. Ja kaikkein onnekkaimmat asuivat uusissa rivitaloissa kaupungissa.
Kerrostalosta en enää haveillut. Asuin 70-luvun niissä.
Muinaiset työvoimatoimistot olivat nimensä veroisia, jotakin aivan muuta kuin nykyiset TE-toimistot. Koulu- ja opiskeluaikoina kävin monet kerrat ja aina sain töitä, kesäloman mittaisia ja joskus pidempiäkin, jos semmoisia halusin. Valmistuttuani muutin pk-seudulle ja täällä työvoimatoimisto ohjasi työpaikkaan, jossa sitten viihdyinkin yli 40 vuotta eli eläkkeelle jäämiseen saakka. Nykyiset nuoret voivat tällaisesta vain haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Ja ruuan hinta oli paljon matalampi.
Hae netistä vanhoja lehtiä, esim. Hesari ja katso hintoja. Rahanarvokertoimella näet mitä mikin maksoi oikeasti silloin suhteessa nykyiseen.
Esim. 1973 naudan jauheliha maksoi 15 mk kilo, sen aikainen markka vastasi jotakuinkin nykyeuroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Ja ruuan hinta oli paljon matalampi.
Hae netistä vanhoja lehtiä, esim. Hesari ja katso hintoja. Rahanarvokertoimella näet mitä mikin maksoi oikeasti silloin suhteessa nykyiseen.
Esim. 1973 naudan jauheliha maksoi 15 mk kilo, sen aikainen markka vastasi jotakuinkin nykyeuroa.
Kuka söi 80 luvulla naudan jauhelihaa? Rikkaat
Noista jauhelihoista ym tulee kyl mieleen sekin et 70/80 mekin ostettiin farmarilta suoraan puolikkaita sikoja. Naapurien kanssa porukat osit joskus porojakin. Mekaanisella lihamyllyllä niistä sit tehtiin jauhelihaa ja paremmat osat säästettiin juhliin..
Monet kalasteli kanssa paljon ja meillä oli lapsena erikoisuus samalla myllyllä särkeä/ haukea ahventa ja kalapullia.
Huomaa kyllä tämän päivän älypuhelimista sen että lähes kukaan enään valita sitten pyykkikoneiden hinnasta kuten 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Ja ruuan hinta oli paljon matalampi.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/oliko-ruoka-ennen-oikeasti-h…
"Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla kului 1970-luvulla noin 23 prosenttia kuukausipalkasta elintarvikkeisiin. Nykypäivänä vastaava luku on karkeasti arvioituna 12-15 prosenttia. "
Lisäksi inflaatiolaskurilla voi katsoa mitä tuotteen hinta nykyään olisi: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Meidän perheellä oli vv 86-94 ruokaan rahaa 1500mk kuukaudessa 5 hengelle, 15% nettotuloista.
Vierailija kirjoitti:
Hassu otsikko, "markka-ajan hyvinvointi".
Muistelepa myös markka-ajan pahoinvointia syvimpinä 90-luvun laman vuosina.
En huomannut mitään lamaa 90 luvulla.Itse olin 30 vuotta ja töitä kyllä oli ompelijana.
Silloin ei lapioitu ulkomaille ja ulkomaalaisille rahaa. Suomi oli lähes velaton ennen EU:ta.
Vierailija kirjoitti:
silloin ei lennetty ulkomaille ja autot oivat Ladoja. Puhumattakaan elektoniikan kuluista tai uusista lenkkareista kuukausittain..
Puhelin 150 e kestää viisi vuotta. Onpa kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Ja ruuan hinta oli paljon matalampi.
Täysin päinvastoin.Ne Holkerin silakat olivat halpoja,ei muu.
Minä juon nyt kahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
silloin ei lennetty ulkomaille ja autot oivat Ladoja. Puhumattakaan elektoniikan kuluista tai uusista lenkkareista kuukausittain..
Puhelin 150 e kestää viisi vuotta. Onpa kallista.
Liittymä?
20€kk *60kk= 1350€. Aika monta Ladan tankillista bensaa.
Vierailija kirjoitti:
Markka-aikana asuminen ei ollut sellainen elämän ja kuoleman kysymys. Esim. vuokrat oli säädeltyjä ja siksi kaikilla oli mahdollisuus järkihintaiseen asumiseen. Rakentaminenkin oli paljon halvempaa jo sen takia, että rakennusmääräykset olivat ihan erilaiset silloin.
Suomalaisten menoista asuminen haukkasi silloin saman prosenttiosuuden kuin nytkin mutta asunnot olivat pienempiä ja huonompilaatuisia. Täyttä potaskaa tässäkin suhteessa tämä 80-luvun glorifiointi.
Puhu vaan omasta puolestasi.Minä ainakin tein itse vaatteeni ja söin aina jotakin perunasta tehtävää ruokaa.Viinana olen aina juonut kirkkaita.
Penniä venytettiin julmetusti. Omat potut ja muut pellosta, marjat metsästä. Lasten vaatteet kiersivät suvun kesken. Ylipäänsä ei shoppailtu. Lapsille ei annettu koskaan rahaa, piti mennä kesätöihin.
"In Soviet Finland" eli 1900 luvun ankarin talvi 1985. Kyllä on niin rikkaan oloista että :D
Ei ole! Nykyrahaksi muutettuna se euron bensa silloin onkin itseasiassa 1,4 euroa. Ja kun otat yhtälöön mukaan paljon autojen kulutus on 20 vuodessa laskenut, niin ole merkittävää muutosta tullut.