Lue keskustelun säännöt.
-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?
08.10.2019 |
Nämä oli huikeita! Parit helmet on elävänä mielessä:
- paprikan siemeniä ei voi syödä, ne on tulisia (eikä Suomessa edes vielä käytetty chiliä!)
- kala kuuluu maustaa valkopippurilla, liha mustapippurilla
- valkopippuri on miedompaa kuin mustapippuri, joka taas on niin vahvaa että sitä ei saa purra
- kalan kanssa valkoviiniä, lihan kanssa punaviiniä, rose käy molemmille (tiedettiin vain Mateus)
Mitä teillä luultiin?
Kommentit (1384)
Muistaakseni jossain vaiheessa oli suositeltavaa syödä vain yksi kananmuna viikossa, ettei tule kolesterolia. Muistanko oikein? (On ehkä mainittu ketjussa, mutten ole vielä lukenut.) Voita sen sijaan kyllä vedeltiin leivän päälle surutta eikä mitään voimariineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kananmunia sai syödä ehkä yhden viikossa, se oli silloin epäterveellistä.
Lohi tai mikään kala ei saanut vähänkään jäädä raa'aksi.
Makkaraa ja jauhelihaa syötiin kyllä ja sen kylkeen kiinankaali-purkkiananas salaattia tai kurkkua. Muussia, keitettyä perunaa tai valkosta makaronia.
Mitään kevyt tuotteita ei ollut. Maitorasva nähtiin hyvänä..
Punaista maitoa juotiin, joka oli muistaakseni kulutusmaito nimellä.
Kasvissyöjien ruokavaliota kauhisteltiin, eivät he mitenkään voi saada tarpeeksi valkuaisaineita :D
Kananmunan kolesterolin luultiin menevän suoraan vereen.
Kala ei saanut jäädä raa'aksi koska raa'asta sisävesien kalasta voi saada lapamadon, vielä nykyäänkin.
Pakastaminenkin tappaa lapamadot, joten sushiin käytettävän kalan kannattaa olla pakastettua.
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni jossain vaiheessa oli suositeltavaa syödä vain yksi kananmuna viikossa, ettei tule kolesterolia. Muistanko oikein? (On ehkä mainittu ketjussa, mutten ole vielä lukenut.) Voita sen sijaan kyllä vedeltiin leivän päälle surutta eikä mitään voimariineja.
Kanafarmareilla on alemmat kolesteroliarvot kuin keskimäärin kansalaisilla.Tutkittiin tätä aikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ush, porkkanaraasteessa oli aina rusinoita ja appelsiinimehua.
Vihasin niitä rusinoita
Jep; YÖK!
Lällätystä omien (iso)vanhempien parhaille yrityksille ruokkia jälkikasvunsa terveellisesti ja riittävästi :) Muistakaahan pöyristyjät, että teidän lapsenne tulevat vuosien päästä samalla tavalla rääpimään teidän ruokianne ja tapojanne. Ikään kuin -70-80-luvuilla oltaisiin nähty nälkää tai oltu obeeseja. Voisitte ottaa mallia paremminkin mutta ei, pitää päästä rääkymään miten "äiti ei käyttänyt riittävästi mausteita". Ajat muuttuvat, samoin ruoat ja ruokavaliot. Idiootit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei silloin taidettu kuitenkaan olla niin lihavia kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Kaks'plus-lehti vuodelta 1973 neuvoi antamaan kuusiviikkoiselle vauvalle appelsiinimehua. Odottava äiti sai polttaa 11 savuketta päivässä ilman vaaraa sikiölle ja keskiolut oli haitallista odottavalle äidille vain turhien kaloreiden vuoksi. :D
Suhtautuminen keskiolueeseen oli kumman ristiriitaista. Yhtäältä sitä ei pidetty alkoholijuomana ollenkaan. Minulla on tallessa Seura-lehti vuodelta 1976, ja siinä on juttu sen ajan painonnostosuuruus Kalevi Lahdenrannasta. Siinä kerrotaan, kuinka hän ei käytä alkoholia ollenkaan. Saattaa kyllä harjoituksen jälkeen juoda pullon tai kaksi keskiolutta janoon. 80-luvulta muistan, kun kävin usein syömässä samassa lounasruokalassa kuin läheisen rakennustyömaan työmiehet, ja moni heistäkin otti ruokajuomaksi keskiolutta. Ja sitten takaisin töihin telineille!
Toisaalta vuosina 1974 - 1981 kunnat saivat halutessaan kieltää keskioluen myynnin alueellaan kokonaan, ja moni niin tekikin (erityisesti lestadiolaisuuden vahvoilla alueilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta vuosina 1974 - 1981 kunnat saivat halutessaan kieltää keskioluen myynnin alueellaan kokonaan, ja moni niin tekikin (erityisesti lestadiolaisuuden vahvoilla alueilla).
Olihan nuo kiellot pidempäänkin voimassa. Viimeinen päättyi vasta vuonna 1995. Eikä kielto koskenut kaikkea annistelua, vaan myyntiä elintarvikeliikkeissä ja kahviloissa.
Väki sitten kävi ostamassa oluensa naapurikunnan puolelta, tai valmisti itse. Muistan, kuinka meilläkin tehtiin olutta kotona. Ei nuo kiellot paljon kulutusta vähentäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
Silti ei oltu plussapalloja🤣vaan hoikkia
Voihan niitä syödä monta vuotta, ennen kuin on lihonut ylipainoiseksi. Lisäksi työt olivat fyysisempiä ja työn ulkopuolellakin tuli enemmän hyötyliikuntaa kuin nyt. Telkkarista ei tullut ohjelmaa koko aikaa, joten oli mielenkiintoa harrastaa jotakin liikunnallisempaa. Energiaa siis kului paljon nykyistä enemmän.
Mitäs telkkarista, mutta netti, ja etenkin kun se kulkee kännykän mukana kaikkialle! Lapsuudessani me muksut leikittiin pihalla hippaa ja piilosta, pelattiin palloa, oltiin lumisotaa ja käytiin hiihtämässä ja kesät pyöräiltiin kauaksikin. Nykyään nämä vaeltelee hitaasti kuin mitkäkin zombit katse ruudussa, ovat törmätä vastaantulijoihin. Harrastuksiin ei pääse jollei iskä kuskaa. Meillä ei edes ollut mitään harrastuksia, pihalla vain kavereiden kanssa melskattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti teki aina pizzaa niin että pohja kolminkertaisena, että on ruokaisampaa. Jää kuulkaa nykypäivän pannupizzatkin vielä kakkoseksi siinä ruokaisuudessa. 😆 no hyvää se oli, ei siinä mitään.
Eli äitisi teki piirakkaa ja kutsui sitä pizzaksi. No ei ollut ainoa joka ei osannut eikä muuten ole vieläkään. Osa edelleen tekee muka pitsaa ja oikeasti sehän on piirakka, eli paksu pohja ja 4cm täytettä kauttaaltaan. Hyväähän se piirakka on :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.
Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?
Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.
Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtainen asia pohtia.
Ensinnäkin liikuttiin enemmän, lapset juoksentelevat pitkin pihoja sen sijaan että istuisivat sisällä pelaamassa.
Ruoka ehkä oli epäterveellisempää mutta annokset olivat pienempiä, herkut varsinkin. Muistan ikuisesti Fazerin ihanat ohuet suklaalevyt, mahtoivatko olla 100 gramman levyjä? Ja mainoslause, että "parilla markalla herkut neljälle" ja tällä myytiin puolen litran jäätelöpakkauksia.
50 gramman levy oli se ohut levy minun mielestäni. Oi, se oli ihanaa!
En oikein tiedä tuosta herkkuannosten koosta. Silloinhan kaikkea nimittäin ei ostettu kaupasta, vaan tehtiin itse myös. Meillä leivottiin joka lauantai, ja viikolla oli usein kiisseliä, marjapuuroa tms. itse valmitettua makeaa. Mutta liikuttiin kyllä enemmän kuin nykyään, se on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt täytyy kysyä, harrastivatko muiden vanhemmat tätä.
Kun tehtiin uunilohta, lohen sisään tungettiin riisiä, porkkanaa ja luumuja. Ne sitten maistuivat kaikki kalalta. Vanhempani söivät tätä suurena herkkuna, mutta minua yökötti.
Meillä kalastettiin itse, joten tuo tehtiin kuhasta, hauesta tai lahnasta. Vähän vaihteli sekin, mitä on täytteenä, mutta tuontapaista.
Liha oli vain terveellistä, ei siihen liittynyt mitään syöpäriskiä. Hyvä vain jos söi sitä paljon. Tosin se oli niin kallista, että harvalla kovin paljon oli varaa syödä.
Kun tuli Pohjois-Karjala -projekti, alettiin kuitenkin sianlihan läskiä pitämään pahana asiana. Kanoistakin piti sitten poistaa nahka, kun se oli niin rasvaista.
Maksa varsinkin oli terveellistä superherkkua, kun siinä on niin paljon rautaa ja muitakin ravinteita! Kerran viikossa pitäisi syödä sisäelinruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.
Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?
Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.
Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtFatzerin sininen oli ohut suklaalevy ja se oli 90g painoinen. Nykyisin en pysty suklaalevyjä syömään kun palaset ovat sellaisia nyrkin kokoisia möhkäleitä.
Yhä etsin jonkinlaista erikois suklaakauppaa jossa myytäisiin kunnon suklaata eikä näitä kilo tolkulla tyrkyttäviä marketteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 70- ja 80-luvulla Mestarikokki-ruokaohjekortteja ja kun jossain ruokaohjeessa oli valkosipulia, niin se kehotettiin vain halkaisemaan ja sivelemään kulhon reunaan, ettei maistu liikaa. Se nimittäin saattaa olla suomalaisille aivan liian voimakas mauste, jos kokonaisen kynnen murskaa ruokaan.
Jep. Maustamisessa hirveä pelko ettei vaan tule liian vahvaa. Mitat oli hyppysellinen tai puoli teelusikallista jotain, muttei koskaan 5 valkosipulinkynttä, 10 rouhaisua pippuria, lorotuksena öljyä eikä viiniä kastikkeeseen suoraan pullosta kaadettuna. Mitattiin millilleen ja tooosi pieniä määriä kaikkea.
Vanhoissa kirjoissa käytettiin maustemittaa, mitä uusissa mittasarjoissa ei edes ole :D
Onhan, jopa ikean myymissä
Idässä on sienet olleet aina ruokana, mutta lännessä niitä pidettiin lehmien ruokana.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ns. ruokakulttuuri on ollut aivan hirveää. Ei täällä ole osattu tehdä ruokaa, sellaista mikä oikeasti olisi hyvää. Mausteena vaan suola ja pippuri. Muistan kun 80- luvulla tuli pizza: kotitalousopettaja ei tiennyt pitääkö se lausua pizzzza, pitsa vai pissa. Kotitekoisen pizzan pohjasta tehtiin älytön pulla, monta senttiä paksu.
Jos tarkastellaan Suomen maantiedettä ja historiaa vuosisatojen päähän, on helppo bongata mm. kylmä ilmasto ja vihamielinen naapurivaltio, jonka vuoksi elämä on ollut aikamoista henkiinjäämiskamppailua. Siksi meidän ruokakulttuuri on ollut yksinkertainen ja käytännönläheinen, kun on pitänyt tyytyä niihin raaka-aineisiin mitä täällä voi kasvattaa, ja kaiken sen vakavuuden keskellä hifistelylle ei ole ollut juurikaan sijaa.
Suomalainen perinneruoka on kyllä herkullista. Ei pidä mollata suomalaista ruokaa, jos teidän kotonanne on syöty ankeasti eikä ole osattu tehdä hyvää.
Olen syntynyt 60-luvulla, ja meillä oli kyllä oikein hyvää ruokaa 70- ja 80-luvuilla.
Mutta olenkin Itä-Suomesta, jossa ruokaa on aina osattu tehdä.
"Avocado ja pähkinät on liian rasvaisia, ei kannata syödä". Muutenkaan kukaan puhunut että terveellisiä rasvoja kannattaa syödä. Kaikkia rasvoja piti välttää.
Tästä syystä en suostu syömään sushia. Yököttää ajatuskin lapamatosushista.