-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?

Vierailija kirjoitti:

Diabeetikkojen ruokaohjeistuksena oli välttää sokeria. Banaania ei saanut syödä lainkaan, muita hedelmiä puolikkaan kerrallaan.

Exälläni oli diabetes ja 90-luvulla suositus oli, että hedelmäsokerilla makeutettua jogurttia sai syödä reippaasti, kun ei vaan ollut tavallista sokeria. Tosi makeaa se oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti teki aina pizzaa niin että pohja kolminkertaisena, että on ruokaisampaa. Jää kuulkaa nykypäivän pannupizzatkin vielä kakkoseksi siinä ruokaisuudessa. 😆 no hyvää se oli, ei siinä mitään.

Joskus 80-luvun lopulla alkoi meidänkin tuttavapiirissä ihmiset tehdä pizzaa kotona. Kaikki muistuttivat kyllä enemmän piirakoita, sen verran paksu pohja oli kaikissa ja juustoa vaan nimeksi.

Jo edesmennyt veljeni teki ihanaa jauhelihapizzaa, tulee ihan muistot mieleen... Ei sitä juustoa tosiaan paljon ollut, mutta hyvää se oli. En nyt muutenkaan ymmärrä tätä ruokien "oikeaoppisuutta": mitä sen on väliä, jos on hyvää. Teen nykyisin pizzan hiivaleipä- ja ruisjauhopohjalla, minusta se on parempaa kuin pelkkä valkoinen vehnäjauho, niitä 00-jauhojakin olen kokeillut. Tutuissa on tosi kulinaristeja ja he ovat kyllä mielestäni ihan rehellisesti kehuneet tuota makua. Samaten muistan elävästi, kuinka täällä av:lla kerroin joskus laittavani makaronilaatikkoon porkkanaa tai maissia, niin johan älähdettiin, että eihän se sitten ole enää makaronilaatikkoa. No kukin tyylillään, ei siinä mitään.

70-luvulla jos jossain oli tomaattiviipale, niin ihmiset nyppivät sen pois ennen syömistä.

Isänikin vielä kasarilla silloin harvoin kun hampurilaisen söi, niin nyppi tomaattiviipaleen siitä pois ensin.

Se hernemaissipaprikarisotto oli ihan hyvää, jos se oli uitettu rasvassa. Itse sain aina semmoista, taidettiin jopa joskus pannulla voissa lämmittää. Siihen kun veti päälle puoli litraa veeliksin ketsuppia, niin vot:)

Köksätunnilla 70-luvulla: kaurapuuroa lukuun ottamatta kaura on vain hevosten ruokaa. 🐎

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö 70-luvulla ollut "mene munalla töihin" kampanja ja muutenkin kananmunia kehotettiin syömään reilusti?

80-l puolelle jatkui, helpostikin. ”Mene munalla töihin” -julisteen desingn oli 80-luvulta selvästi.

(Kuoreveden yläasteen reksin kansliassa tämä.)

1970-luvulla. Olin ala-asteella ja muistan hokeman . Juliste oli kauppa-auton seinällä, ennen vuotta 1978, koska sitten muutimme kaupan lähelle.

Vain punainen liha on lihaa, kala ja broileri eivät ole liharuokia :D

kasarilapsi kirjoitti:

Tää menee nyt ohi aiheen, mutta kun mietitään tuota, että miksi ennen oli vähemmän lihavia... Mulla on tuntuma, että ennen ruoka oli ennen kaikkea polttoainetta. Kotiruoka oli "perushyvää", mutta ei herkkua. Syötiin liha- tai kalakeittoa, jossa oli paljon perunaa ja porkkanaa, välillä iltapäiväruokana oli ruismarjapuuroa jne. Siis ihan oikeaa ruokaa, mutta ei niin hyvää, että sitä olisi tehnyt mieli ahmia. Nykyään ruokailusta on tehty tavallaan päivittäinen nautinto ja ihan arkena saattaa perheen iltapäiväruokana olla jotain tortilloja, kotitekoisia hampurilaisia jne. Ruoka on siis tosi hyvää ja sitä santsataan plus että annoskoot ovat jo lähtökohtaisestikin aika suuria.

Toinen juttu on sitten se jo moneen kertaan mainittu, että ennen lihaa, kalaa ym. oli aterialla vähemmän henkilöä kohti. Keittoruokia suosittiin, koska ne olivat riittoisia. Perunoita sai syödä niin paljon kuin jaksoi, mutta kastiketta piti säännöstellä, että riitti kaikille. Ja koska harva haluaa perunoita pelkästään syödä ähkyyn asti, niin annoskoko jäi maltilliseksi.

Erittäin hyvin kirjoitettu! Ei ne keitetyt perunat tosiaan niin hyviä olleet, että niitä olisi ahmittu. En tiedä, ovatko nämä enemmän jotain salaliittoteorioita, mutta jotain sellaista halvassa roskaruoassa tuntuu olevan, että se yllyttää ahmimaan. Jos ruoka on perunaa, porkkanaa ja lihaa, noin esimerkiksi, ei siinä ole mitään, mikä hämäisi ihmisen elimistöä. Ja tuo lihankulutuskin on ihan totta. Olen vasta viime aikoina oikeastaan alkanut tekemään keittoja. Jauhelihakeittoon 400 g. lihaa on ihan hyvä määrä niin, että keitossa tuntuu oikeastikin olevan lihaa. Jauhelihakastikkeessa (ilman kasviksia) tuo määrä ei riitä mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Ne mummot syövät edelleen keitettyjä perunoita, maitoa, pullaa, ruisleipää ja aladoobia, ja jauhelihapihviä. Paljon kahvia menee edelleen.  Lisäksi on tullut hedelmät ja mehut ja tomaatti. Ranskalaisia ei mummot syö. Piimää ja talkkunaa ja keittoja. Tässä juuri naapuritalon mummo täytti 100 vuotta. Hän juo myös CocaColaa. Minun oma mummoni söi paljon sokeria, hänellä oli aina kylässä mukana omat palasokerit. Ruisleipä ja pulla oli herkkuja. Hän eli hyvin vanhaksi eikä sairastellut, eikä häntä hetkauttanut monet sodatkaan.  Asui Helsingin keskustassa , missä oli syntynykin.

Einstein oli kans perso sokerille. Just bongasin kirjaston kierrätyshyllyssä joitain mitä lie kotilääkäri lehtiä 90-luvulta missä oli artikkeli otsikolla joka oli suuntaan Sokeri on terveellistä!

Vierailija kirjoitti:

Mummovainaa oli tarkkana siitä, että tuoremehua ei saanut juoda kerrallaan desiä enempää, sillä isommat annokset olisivat olleet (kohtalokkaan) myrkyllisiä.

Meillä sama vai oliko puolitoista desiä, mutta syynä oli se, että se riitti vitamiinitarpeeseen.

Täysjuväsyys ei sitä paremmaksi juurikaan tee, vain vähemmän paskaa. Ruisleipä on aika kaloripommi. Se levite on keinotekosta teollista rasvaa eli margariinia. Terveellisin osa siitä leivästä on se leikkele ja juusto.

”...tuli uusi Kunto-näkkileipä, päälle reilusti vain voita, ei mikään makua sen voita, siispä kohotetaan korkealle kunto”.

Vierailija kirjoitti:

Vauvoille kannattaa antaa mehua jo muutaman kuukauden iässä.

Vielä 1991 synnytysosastolla vauvalle tarjottiin sokerivettä pullosta. Ainakin minun pienikokoiselle vauvalleni.

”Ennen laitettiin mirrit multaan, nyt ne jauhetaan Suvikultaan” lallatettiin koulussa kun nähtiin Suvikulta - margariiniä (yleensä jaettiin voinappeja - yks / oppilas)

Banaani on rasvaista, kananmuna kolesterolien vuoksi vaarallista ja niitä sai syödä vain kolme viikossa.

Hampurilaiset ovat epäterveellisiä, oikeaa terveellistä ruokaa on vaikka jauho- ja rasvapohjainen makkarakastike.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rasva on haitallista ja erityisen vaarallista on kova rasva ja maitorasva.

Kovaa rasvaa pidetään edelleen haitallisena. Se on tutkittu juttu, eikä harhaluulo. Kasvirasva sen sijaan on terveellistä, mitä ei vielä tiedetty silloin.

Itse asiassa tuo maitorasvajuttu meni toisin päin. Äiti on kertonut, että 80-luvulla suositeltiin että lasten pitää juoda punaista maitoa. Kevytmaito tuli vasta 80-luvun lopulla suositukseksi.

Maissiöljy tutkimuksessa kyllä laski kolesterolia mutta LISÄSI valtimoahtaumia. Kysehän on kolesterolin hapettumisesta eikä pelkästä kolesterolitasosta.

Vierailija kirjoitti:

Olin viime vuoden kesänä sairaalassa töissä ja siellä oli kaapissa jaffaa, jotka oli tarkoitettu vain mahatautisille :D

Äitini, joka oli sairaanhoitaja, mielestä sen piti olla juuri keltaista Jaffaa. Hänellä oli tosin muitakin terveysväitteitä, joita hänen ei tarvinnut perustella.

Coca-Colaan liukenee hammas ja hurjimpien väitteiden mukaan jopa rautanaula..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.

Ja ihmiset olivat hoikkia!!

Tämä ihmetyttää. Nykyarvioinnin mukaan hieman tukeva oli 70-luvulla valtava läski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marlin mustaherukkaviiniä on edelleen, makea jälkiruokaviini. Sopii sellaisenaan juotavaksi esim joulun aikaan glögin sijaan. Sen sijaan Marlin omppuviini oli joskus 70-luvulla hittijuoma, joka kuulemma  sopi kaikkien ruokalajien kanssa, en tykännyt siitä...

Kummatkin spurgujen juomaa, kun olivat halpaa. Sama kuin nykyajan hitiksi noussut Carillo.

Aperita ja Rom Cassis

Vierailija kirjoitti:

Coca-Colaan liukenee hammas ja hurjimpien väitteiden mukaan jopa rautanaula..

Coca-Cola on hyvä lääke (fosforihappo) jos on möykky hiuksia tai karvaa vatsassa. Japanissa ja Kiinassa antavat 2 litraa päivässä oliko se parin viikon ajan ja karvakasa on yleensä sulanut. Ei tarvita kalliita leikkauksia.