Täytin hiljattain 78. Nyt pohdin elettyä elämää. Haluatko kysyä minulta jotain?

Mikä on tärkeintä mitä olet oppinut elämäsi aikana?

Tunnetko ketään joka olisi elänyt onnellisen elämän?

No oletko tyytyväinen elettyyn elämääsi?

Onko niitä tenavia?

Miten olet kestänyt aina vaan hurjemmaksi menevää nykymenoa? Miten minun 23-vuotiaan pitäisi asennoitua tuleviin vuosiin ja koko loppuelämään, muuttuva maailma pelottaa jo nyt.

Mikä yllätti elämän viimeisellä kolmanneksella? Mitkä ovat hyviä syitä elää vanhaksi?

Aloitus ei vaikuta ihan aidolta.

Oletko tällä hetkellä onnellinen?

Mikä on ollut paras päätös/ratkaisu elämässäsi?

Miltä nykymusiikki kuulostaa, kun sitä on pako kuulla esim. kaupoissa? Onko siihen tottunut?

Vierailija kirjoitti:

Miten olet kestänyt aina vaan hurjemmaksi menevää nykymenoa? Miten minun 23-vuotiaan pitäisi asennoitua tuleviin vuosiin ja koko loppuelämään, muuttuva maailma pelottaa jo nyt.

Vähätteletkös sinä kylmää sotaa ja ydinpommeja?

Kyllä maailma on lämmennyt, media vaan on tullut monikanavaisemmaksi ja reaaliaikaiseksi.

Pelottiko maailman muuttuva maailma, kun olit nuori? Mitä muistat sota-ajasta/sodanjälkeisestä ilmapiiristä? Elitkö nuorena köyhyydessä? jäivätkö kaikki sisaruksesi eloon vai kuoliko joku nuorena?

Käytätkö vaippoja? Mites makuuhuoneelämä, heiluuko peitto?

Kadutko asioita joita olet tehnyt vai jättänut tekemättä?

Ja tärkein kysymys otatko munaa kakkoseen?

Pitääkö ihmisen miettiä päätöksissään ensimmäisenä itsensä, yhteisönsä, valtionsa vai Ihmiskunnan etua?

Tuli monta kysymystä. Kiitos. Lapsia syntyi neljä, kolme poikaa ja yksi tyttö. Kaikista heistä olen ylpeä millaisia ihmisiä heistä kasvoi. Huolihan lapsista on aina, vielä tänäkin päivänä vaikka nuorimmainenkin on jo 55. Elämä on kovaa tänäkin päivänä, mutta oli se sitä minunkin nuoruudessani.

Tunnen toki onnellisen elämän eläneitä. Osa elää edelleen, osa on jo poistunut keskuudestamme. Onni sinäänsä on asia, jota itsekin mietin usein. Sitä toivoo että onni olisi läsnä kokoajan. Ei se ole. Onni on asioissa joita teemme ja hetkissä joita saamme. Ehkä pysyvä onni on sitä, että vastoinkäymisiä olisi mahdollisimman vähän. Tärkein opetus on ollut, että on opittava olemaan yksin ja löytämään intohimoja elämästä. Intohimot auttaa jaksamaan silloin, kun elämä muuten koettelee. Elämä menee nopeasti ja lopulta ei jää mitään. Sitä miettii viimeistä toivetta. Se toive on, että on joku kuka pitää kädestä kiini kun nukkuu pois. Ihmissuhteet, ne on tärkeitä.

Joku kysyi suhtautumistani nykyaikaan. Maailmasta on tullut negatiivinen. Ympäristö tuntuu kiireisemmältä ja näitten vimputtimien myötä ihmiset ei aina ole läsnä. Lapsenlapset istuu aina puhelimet kädessään. Minä en itse seuraa uutisia lainkaan. Sieltä tulee liikaa maailman pahuutta. Parempi joskus sulkea silmät ja keskittyä omaan elämään. Yhteisöllisyys ja perheet, ne arvot ovat muuttuneet paljon. Ennen pidettiin toisista huolta.

Höpöhöpö. Joku 23-vuotias tekee taas kirjoitusharjoituksia. Ei kovin hyvä.

Oletko koskaan pierryt vastatuuleen ja koittanut haistaa sitä ennen kuin haju leijuu pois?