Kysy lakimieheltä
Vastaan juridisiin kysymyksiin vähän aikaa (osaamisalueet sopimusoikeus, perheoikeus, avioliitto, perintö, osakeyhtiöt)
Kommentit (177)
Mikäli toisesta maasta suomeen muuttanut avopuoliso kuolee, tuleeko suomessa tehtävään perukirjoitukseen hankkia kaikilta sisaruksilta (asuvat eri maissa) ympäri maailmaa virkatodistukset? Millä heidät tuollaisessa tapauksessa löytäisi ellei ole olleet missään tekemisissä vuosikymmeniin?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui niille jotka olivat rekisteröidyssä parisuhteessa kun tuli tasa-arvoinen avioliittolaki?
Silloisen lain mukaan solmitut rekisteröidyt parisuhteet ovat voimassa samalla tavalla. Jos haluaa, on mahdollista muuttaa rekisteröity parisuhde avioliitoksi yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä molempien tahdosta. Avioliitossa on vähän laajemmat oikeudet kuin rek. parisuhteessa.
Jos on tehnyt valituksen tietoimituksesta maaoikeuteen, näkeekö toinen osapuoli asian etenemistä tai yleensäkään, onko valitusta tehty, mistään (ennenkuin mahdollinen kutsu käsittelyyn tulee) ja minkälaisella aikataululla valitus käsitellään?
Vierailija kirjoitti:
Mikäli toisesta maasta suomeen muuttanut avopuoliso kuolee, tuleeko suomessa tehtävään perukirjoitukseen hankkia kaikilta sisaruksilta (asuvat eri maissa) ympäri maailmaa virkatodistukset? Millä heidät tuollaisessa tapauksessa löytäisi ellei ole olleet missään tekemisissä vuosikymmeniin?
Virkatodistukset tarvitaan vainajalta katkeamattomana noin 15-vuotiaaksi saakka (syynä se, että voidaan varmistua siitä, ettei vainajalta jää mahdollisia lapsia pois). Jos vainajan sisarukset ovat kuolinpesän osakkaita, heiltä tulee hankkia virkatodistukset. Riippuu todella paljon maasta, kuinka hankalaa on hankkia näitä tietoja. Tietyissä tilanteissa viranomaisilta (esim. Ulkoministeriöstä) voi saada apua.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tehnyt valituksen tietoimituksesta maaoikeuteen, näkeekö toinen osapuoli asian etenemistä tai yleensäkään, onko valitusta tehty, mistään (ennenkuin mahdollinen kutsu käsittelyyn tulee) ja minkälaisella aikataululla valitus käsitellään?
Hei, pääsääntöisesti oikeuteen lähetettävät asiakirjat ovat julkisia, eli ne saa tietoonsa jos osaa kysyä. Jollei osaa kysyä, niin asia tulee ilmi vasta kun valituksesi menee tiedoksi vastapuolelle. Valitusasioissa aikataulut vaihtelevat todella paljon riippuen ihan asiasta (tarvitaanko esim. katselmuksia, kuinka paljon kirjallista valmistelua) ja ko. maaoikeuden "ruuhkasta" - usein 3-6 kk helposti ennen kuin istuntoon päästään.
LakimiesVastaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli toisesta maasta suomeen muuttanut avopuoliso kuolee, tuleeko suomessa tehtävään perukirjoitukseen hankkia kaikilta sisaruksilta (asuvat eri maissa) ympäri maailmaa virkatodistukset? Millä heidät tuollaisessa tapauksessa löytäisi ellei ole olleet missään tekemisissä vuosikymmeniin?
Virkatodistukset tarvitaan vainajalta katkeamattomana noin 15-vuotiaaksi saakka (syynä se, että voidaan varmistua siitä, ettei vainajalta jää mahdollisia lapsia pois). Jos vainajan sisarukset ovat kuolinpesän osakkaita, heiltä tulee hankkia virkatodistukset. Riippuu todella paljon maasta, kuinka hankalaa on hankkia näitä tietoja. Tietyissä tilanteissa viranomaisilta (esim. Ulkoministeriöstä) voi saada apua.
Ei voi pitää pakkaansa. Täytyy olla jotain poikkeustapauksia tuossa tilanteessa.
Ajatellaanpa joos kuolinpesä on varaton. Tuleeko siinäkin tapauksessa avolesken muka etsiä koko hajallaan olevat sisarukset/suku pitkin maailmaa virkatodistuksia varten? Tyyliin Saksasta, Ranskasta, Turkista, Marokosta,Kreikasta jne...?
Tuohan tulee varmaan aika kalliiksi tulkkeineen sun muineen, huomioon ottaen että perukirjoitus on toimitettava muutaman kk aikana suomessa.
Jos ei ole aviopuolisoa, lapsia eikä edes vanhempia eikä haluaisi oman omaisuuden siirtyvän sisaruksille, niin mitä suuruusluokkaa testamentin teettäminen maksaa?
Olemme mieheni kanssa tehneet keskinäisen testamentin, jossa tuttavien allekirjoitukset todistajina. Onko se pätevä, varsinkin kun toinen todistajista on kuollut eikä testamenttiä ole vahvistettu missään muualla?
Vierailija kirjoitti:
LakimiesVastaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli toisesta maasta suomeen muuttanut avopuoliso kuolee, tuleeko suomessa tehtävään perukirjoitukseen hankkia kaikilta sisaruksilta (asuvat eri maissa) ympäri maailmaa virkatodistukset? Millä heidät tuollaisessa tapauksessa löytäisi ellei ole olleet missään tekemisissä vuosikymmeniin?
Virkatodistukset tarvitaan vainajalta katkeamattomana noin 15-vuotiaaksi saakka (syynä se, että voidaan varmistua siitä, ettei vainajalta jää mahdollisia lapsia pois). Jos vainajan sisarukset ovat kuolinpesän osakkaita, heiltä tulee hankkia virkatodistukset. Riippuu todella paljon maasta, kuinka hankalaa on hankkia näitä tietoja. Tietyissä tilanteissa viranomaisilta (esim. Ulkoministeriöstä) voi saada apua.
Ei voi pitää pakkaansa. Täytyy olla jotain poikkeustapauksia tuossa tilanteessa.
Ajatellaanpa joos kuolinpesä on varaton. Tuleeko siinäkin tapauksessa avolesken muka etsiä koko hajallaan olevat sisarukset/suku pitkin maailmaa virkatodistuksia varten? Tyyliin Saksasta, Ranskasta, Turkista, Marokosta,Kreikasta jne...?
Tuohan tulee varmaan aika kalliiksi tulkkeineen sun muineen, huomioon ottaen että perukirjoitus on toimitettava muutaman kk aikana suomessa.
Sisarukset ovat Suomen perintökaaren mukaan perillisiä vain siis silloin, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä (lapsia) eivätkä vanhempi/vanhemmat elossa. Testamentilla toki voi säätää toisinkin.
Jos henkilöiden nimet ovat tiedossa, niin osoitepalveluiden kautta lähdetään selvittämään tai otetaan suoraan yhteyttä maan virastoon josta virkatodistuksen saa, jos tiedetään tai oletetaan henkilö kuolleeksi.
Jos tilanne on hankala, kannattaa hakea mahdollisesti heti alkuun käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä hoitamaan asiaa. Tämä toki maksaa.
Perunkirjoitukseen saa hakemuksella lisäaikaa Verohallinnolta. Ulkomailla asuvat osakkaat ovat erittäin hyvä peruste tähän.
Jos on tehty testamentti, niin miten voidaan varmistua että se päätyy perilliselle, jos on vaikka säilyttänyt testamenttia kotonaan. Onko niitä monia eri versioita vai yksi pätevä? Entä jos testamentti löytyy kymmenen vuoden jälkeen, meneekö asia oikeuteen vai miten toimitaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole aviopuolisoa, lapsia eikä edes vanhempia eikä haluaisi oman omaisuuden siirtyvän sisaruksille, niin mitä suuruusluokkaa testamentin teettäminen maksaa?
Testamentin teettämisessä lakimiehen avustuksella on olennaista käydä läpi tietysti kuvaamasi lähtötilanne, sitten lakimies selvittää mitä sinä tahdot jäämistöllesi tehtävän ja huolehtii siitä, että testamentti laaditaan lain ja muotovaatimusten mukaisesti.
Jos sinulla on selvät sävelet, mitä haluat omaisuudellesi tehtävän (esimerkiksi: mökki menee serkulle Minnalle; 20.000 € rahavaroja kummitytölle X) ja tiedot omaisuudesta (mm. kiinteistötunnukset, asunto-osakkeiden tiedot, pankkitilien tai sijoitusten tiedot, muu omaisuuden yksilöivä tieto) ja testamentin edunsaajista (vähintään nimi ja syntymäaika), lakimies pystyy yleensä laatimaan testamentin siinä tapaamisen aikana. Laskutus on siis ajan mukaan, ja usein tunnissa saa tehtyä. Lakimiesten tuntiveloitus keskimäärin 150-250 e. Jotkut tekevät testamentteja myös kiinteään hintaan.
Jos omaisuutta on todella paljon, monen lajista, monta perillistä, monimutkaisia ehtoja, jne. voi olla, että vaaditaan parikin tapaamista ja laatimiseen menee ylimääräistä aikaa. Lasku voi silloin olla lähempänä tuhatta euroa.
"Tavallisen" testamentin saa usein 300-400 eurolla tai allekin.
Vierailija kirjoitti:
Olemme mieheni kanssa tehneet keskinäisen testamentin, jossa tuttavien allekirjoitukset todistajina. Onko se pätevä, varsinkin kun toinen todistajista on kuollut eikä testamenttiä ole vahvistettu missään muualla?
Esteellisiä todistamaan ovat mm. lähisukulaiset ja testamentin edunsaajat. Tuttavat eivät tähän ryhmään kuulu, eikä asiaan vaikuta kuolemakaan. Testamentteja ei tarvitse vahvistaa erikseen, kunhan niissä on muuten noudatettu lain muotovaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tehty testamentti, niin miten voidaan varmistua että se päätyy perilliselle, jos on vaikka säilyttänyt testamenttia kotonaan. Onko niitä monia eri versioita vai yksi pätevä? Entä jos testamentti löytyy kymmenen vuoden jälkeen, meneekö asia oikeuteen vai miten toimitaan?
On hyvä kertoa jollekin (mielellään useammallekin) läheiselle, että on testamentti ja sitä säilytetään kotona. Viimeisin muotovaatimukset täyttävä testamentti on lähtökohtaisesti pätevä, mutta poikkeustilanteissa voi olla rinnakkaisia testamentteja esim. eri omaisuuksien osalta. Tällainen on kuitenkin omiaan aiheuttamaan sekaannusta, joten suositeltavaa on pitää yhtä testamenttia jos suinkin mahdollista.
Jos testamentti löydetään vasta pitkän ajan kuluttua, tilanne on monimutkainen. Se riippuu esimerkiksi testamentin laadusta (onko ns. yleistestamentti, jossa koko omaisuus testamenttu jollekin taholle, vai erityistestamentti, jossa jokin määrätty esine tai rahasumma menee jollekin) ja onko perinnönjako jo ehditty toimittaa. Testamenttiin pitää kuitenkin vedota viimeistään 10 vuoden kuluttua kuolemasta, eli sen jälkeen ei vaikuta enää asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tehty testamentti, niin miten voidaan varmistua että se päätyy perilliselle, jos on vaikka säilyttänyt testamenttia kotonaan.
Lisään vielä, että jos on vähänkin epävarmuutta siitä, päätyykö testamentti perillisille kuoleman jälkeen, se alkuperäinen kannattaa antaa säilytettäväksi esim. pankille tai lakimiehelle. Joitakin muitakin tahoja lienee, jotka säilyttävät maksua vastaan testamentteja. Kopiota voi säilyttää itsellään kotona.
Kiitos kysymyksistä, nyt joudun tältä erää lopettamaan.
Saako lapsen kanssa muuttaa ulkomaille ilman lupaa toiselta vanhemmalta?
Luin että perunkirjoitukseen pitää kutsua "kohtuullisessa ajassa". (teen sen itse) Mitä tämä tarkoittaa käytännösä?
Mihin ainejärjestön kuului ja koska valmistuit?
Vierailija kirjoitti:
Saako lapsen kanssa muuttaa ulkomaille ilman lupaa toiselta vanhemmalta?
Riippuu huoltajuustilanteesta. Yhteishuoltajuudessa muuttoon tarvitaan lupa toiselta huoltajalta, yksinhuoltaja päättää itse.
Mitä tapahtui niille jotka olivat rekisteröidyssä parisuhteessa kun tuli tasa-arvoinen avioliittolaki?