Noloin auton reistailusi?

Vierailija kirjoitti:

Auto parkkihallissa, kuskin puolen ikkuna JA ovi jumissa. Ajoin puomille, vänkärin ovesta juoksujalkaa tunkemaan pysäköintilipuketta ja suitsait takaisin. Siinäpä oli muilla ihmettelemistä.

*reps* Mä niin voin kuvitella sieluni silmillä tämän tilanteen kun takana tuleva odottaa vuoroaan ja toinen edessä ykskaks ryykää täyttä vauhtia autosta ulos ja takaisin!

Parikymppisenä kaveriporukalla oli vaan muutama päivä kesällä kaikilla vapaata. Ostettiin auto ja lähdettiin reissuun. Kolmen päivän päästä käveltiin junalta pysäkille yhden porukan hepun äitin (joka tunsi meidät kaikki) kattellessa.

Vierailija kirjoitti:

Varashälytin meni johonkin vikatilaan ja alkoi huutamaan parkissa kerrostaloalueen kadulla. Purin mokoman irti siinä yleisön seuratessa.

Asuin muinoin kerrostalossa ja yhtenä aamuyönä heräsin siihen että jonkun auton varashälytin huutaa ihan h*lvetillisellä äänellä, hälytin oli sellainen kuutta erilaista ääntä peräkkäin päästävä malli. Aikani ääntä kuunneltuani käppäilin pihalle jossa oli jo muitakin ihmettelemässä asiaa. Kävi ilmi että naapurirapussa asuvalle vanhemmalle rouvalle oli tullut ulkomaalaisia (USSR) vieraita jotka olivat jättäneet Samaransa lomasan ajaksi meidän talon pihaan ja jatkaneet siitä reissuaan paikallisen bussifirman matkassa minne lie, ja tietenkin ne auton avaimet mukanaan. Koska kuka tahansahan ei voi autoon ns. murtautua ilman seuraamuksia tai hajottaa ikkunaa, oli lopputulos se että joku naapureista kävi soittamassa poliisille (siihen aikaan oli vielä lankapuhelimet ja poliisille vielä oma numero) joka sitten soitti paikalliselle korjaamolle ja sieltäpä hurautti hinauspäivystäjä paikalle, sai ronkittua auton oven auki ja sitten konepellin auki ja nappasi akunkengän irti niin jopa lakkasi Samara huutamasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nauranut teidän kommelluksia ihan kippurassa, kiitos päivän piristyksestä :)

Kerran hajosi auto viikkoa ennen joulua kello neljän ruuhkassa isossa risteyksessä. Voi sitä ihmisten tuijotusta hinausautoa odotellessa! Autoakaan ei saanut työnnettyä pois tieltä, kun oli ollut runsasluminen talvi.

Kovilla pakkasilla oli toisen auton virtalukko jäätynyt, koska olin vahingossa jättänyt ikkunan hitusen raolleen yöksi. Töihin oli pakko päästä, joten näppäränä viritin jatkojohdon avulla hiustenkuivaajan puhaltamaan lämmintä ilmaa lukkopesään. Ehdin ajoissa töihin.

Toisella kertaa kovien pakkasten aikaan oli huoltofirma siirtänyt auton parkkipaikalle ja vetäissyt tietenkin käsijarrun päälle. Ainoa vaan, että rapean ranskalaiseni käsijarrua ei kannattanut pakkasella käyttää. Sehän oli umpijäässä kun iltapäivällä kiireessä saavuin autoani noutamaan. Henkilökunta sitten työnsi väkisin auton halliinsa ja pistivät kaikki puhaltimet auton alle lämmittämään. Pääsin kotiini tunteja myöhemmin.

En enää ikinä hanki omaa autoa! :)

Vältä ranskalaisia ja italialaisia. Harvemmin saksalaiset, japanilaiset tai korealaiset reistailevat oikein huollettuinna

itselläni ollut molempia eikä niissä ole kyllä ollut mitään noista täällä mainituista ongelmista -tosin olenkin ne ostanut uutena enkä satavuotta käytettyinä, hyvin kestivät sen 5-9 vuotta mitä ne minulla olivat käytössäni 👍

Vierailija kirjoitti:

Parikymppisenä kaveriporukalla oli vaan muutama päivä kesällä kaikilla vapaata. Ostettiin auto ja lähdettiin reissuun. Kolmen päivän päästä käveltiin junalta pysäkille yhden porukan hepun äitin (joka tunsi meidät kaikki) kattellessa.

-niin mikä tässä on jutun ydin, levisikö se auto siellä reissussa että jouduitte tulemaan junalla takaisin ja missä tuo kaverin äiti näki teidät: asemalla, kadulla, mäkkärillä?

--pliis, vähän enemmän taustatietoa näihin juttuihin että ne aukeavat muillekin kuin itselle...

kesällä 86 puolustusvoimien lippujuhla. uazini alkoi yskiä ja nykiä juuri koiviston kohdalla. onneksi päästiin kadunkulman taakse siinä vaiheessa kun savu alkoi nousta.

Ajoin tojodan tankille mutta en saanut tankin luukkua millään auki. Siinä oli joku hybridille ominainen jippo. Palautin auton ihan tyhjäksi ajettuna, bensan hajulla tultiin puoli matkaa ja nilkutti se sähkölläkin vielä muutaman metrin. Siitä työnsin pihaan ja lupasin piffata tankillisen jos saa sen luukun auki.

Siihen oli joku selitys miksi se ei toiminut noin vaan, mutta siis joku vika siihen tuli. Liittyikö jotenkin siihen että tämä oli hybridi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nauranut teidän kommelluksia ihan kippurassa, kiitos päivän piristyksestä :)

Kerran hajosi auto viikkoa ennen joulua kello neljän ruuhkassa isossa risteyksessä. Voi sitä ihmisten tuijotusta hinausautoa odotellessa! Autoakaan ei saanut työnnettyä pois tieltä, kun oli ollut runsasluminen talvi.

Kovilla pakkasilla oli toisen auton virtalukko jäätynyt, koska olin vahingossa jättänyt ikkunan hitusen raolleen yöksi. Töihin oli pakko päästä, joten näppäränä viritin jatkojohdon avulla hiustenkuivaajan puhaltamaan lämmintä ilmaa lukkopesään. Ehdin ajoissa töihin.

Toisella kertaa kovien pakkasten aikaan oli huoltofirma siirtänyt auton parkkipaikalle ja vetäissyt tietenkin käsijarrun päälle. Ainoa vaan, että rapean ranskalaiseni käsijarrua ei kannattanut pakkasella käyttää. Sehän oli umpijäässä kun iltapäivällä kiireessä saavuin autoani noutamaan. Henkilökunta sitten työnsi väkisin auton halliinsa ja pistivät kaikki puhaltimet auton alle lämmittämään. Pääsin kotiini tunteja myöhemmin.

En enää ikinä hanki omaa autoa! :)

Vältä ranskalaisia ja italialaisia. Harvemmin saksalaiset, japanilaiset tai korealaiset reistailevat oikein huollettuinna

itselläni ollut molempia eikä niissä ole kyllä ollut mitään noista täällä mainituista ongelmista -tosin olenkin ne ostanut uutena enkä satavuotta käytettyinä, hyvin kestivät sen 5-9 vuotta mitä ne minulla olivat käytössäni 👍

Itse asiassa mulla on ollut monenlaisia autoja, Saksasta, Japanista ja Ranskasta. Täytyy sanoa että Citroen on toistaiseksi ollut luotettavin. Ei siis MITÄÄN ongelmaa ekaan sataan tuhanteen, joku osa piti vaihtaa ja sekin meni itsestään määräaikaishuollossa mutta aina lähti kuin palmun alta ja teki mitä käskettiin. Kaikki autot ei ole ollut yhtä luotettavia.

Puolustuspuheekseni sanottava, että olen opetellut uudestaan ajamaan 50-vuotiaana, ja tämä oli eka kerta yksin ratissa. Automaattivaihteinen. Kortti hankittu nuorena, pölyttynyt 29 vuotta. 

Ajoin tankille. Sammutin auton. Tankkasin. Palasin autoon. Käynnistin auton. " Mitä vittua, miksi tämä ei liiku? Saatana, liiku nyt, jono takana alkaa kasvaa!"

Eikun puhelin kouraan ja kiljuin hädissäni miehelle että "tämä saatanan rakkine hajosi saakeli huoltoaseman tankille. Ei liiku!!!! Ei vaikka kuinka starttaan ja sammutan!!!". Takana olevakin hiukan hermostuu odotteluun ja koputtelee lasiin, että ei tämä ole parkkipaikka. "NO vittu auto hajosi!!"

Puoliso fillaroi paikalle kilometrin päästä ja vilkaisee: "Laitappa vaihde parkin puolelta eteenpäin-asetukselle"

Tunsin itseni tosi viisaaksi....

Onkohan noita vikoja edes korjattu milloinkaan, vai ainako olette esim. kulkeneet apparin ovesta sisään ja könynneet keskikonsolin yli kuskin paikalle kun kuskin ovi ei toimi xD

Auton torvi soittteli "saksanpolkkaa" kesken ajon. Kiva kun kaikki luulivat että minä joko vittuilen toisille  autoilijoille, tai luulivat että olen seonnut. Onneksi korjamo on lähellä

Olin kerran lähdössä helvetillisellä kiireellä töihin ja yöllä oli satanut paljon lunta ja aura-auto oli tuupannut kaiken tönkkölumen tukkien tontilta ulos pääsyn. Kävin katsomassa ja ajattelin, että kyllä siitä pääsee läpi. Otin hieman vauhtia - ja töks - siinä sitten olin jumissa kuin täi tervassa pohjaa ja etuakselia myöten. Ei auttanut mitkään heijaukset yms lapioimiset, kun ei vaan yltänyt niin pitkälle kaapimaan lunta auton alta. Piti sitten pyytää ihan tuntematonta automiestä auttamaan. Hieman kytkin kuumeni siinä auton irrotuksessa, mutta kesti kuitenkin ja pitkään sen episodin jälkeenkin.

Olin juuri saanut ajokortin ja ajelin ekoja kertoja meidän vähän kenkkua volvoa. Poliiseilla oli sitten puhallusratsia ja eikun pilliin puhaltamaan - nollaahan se näytti. Mutta kun siitä yritin saada auton liikkeelle, löin vahingossa hätävilkut päälle säheltäessäni ja tuulilasinpyyhkijätkin taisin aktivoida vilkkua etsiessäni. Sain silti jatkaa matkaa :) Ei tosin auton vika vaan ihan kuskintekeleen...

Vierailija kirjoitti:

Oli joskus viritetty seat ibiza ja päätin valoista ottaa näyttävän lähdön ja se siitä tulikin. vaihdelaatikon takaripustus kiinnitys petti ja vaihdel.takaosa putosi afalttia vasten perkeleelisen rahinan säestyksellä. Vaihdekepistä ei näkynyt kuin nuppi lattiassa ;-))

Jos tämmöinen on tapahtunut, niin ei ainakaan Ibitsalla. :)

Kuvailemasi tapahtuma voisi sattua vanhemmalle takavetoiselle autolle ja Seat on etuvetoinen. Siinä ihan erilainen tekniikka, eikä kyseinen tapahtuma edes mahdollinen.

2000-luvun alussa tultiin reissusta keskellä yötä kamalassa kaatosateessa kotiin ja pihan kaikki parkkipaikat olivat täynnä joten jätettiin auto parkkiin rivin jatkoksi nurmikon reunaan (siihen maailmanaikaan ei ollut niin nökönuukaa pysäköinnin kanssa kuin nykyään). Aamulla kun piti lähteä töihin, totesin pihalle mennessäni että auto olikin painunut pari päivää sateessa pehmenneeseen nurmikkoon puolta vannetta myöten, kyseessä painava neliveto-avolava joten helppohan se siitä olisi ajaa pois. No niinhän sitä luulisi, neliveto päällä aikani heijasin ja rynkytin edestakaisin ja ei muuta kuin luistelee vinoon ja uppoaa vain syvemmälle! Lopulta totesin että myöhästyn pian töistä joten luovutin ja auto jäi siihen, otin fillarin alle ja matkalla soitin puolisolle että ihan sellainen yksi pikku juttu vaan, auto on muuten kiinni siellä nurmikolla. Puoliso oli sitten koko aamupäivän tapellut autoa irti, lopulta oli saanut sen verran sopivaan asentoon että kaasu pohjassa täysillä rysäytti suoraan eteenpäin pienen penkereen ylös ja naapuritalon pihaan. Nurmikolle jäi melkoiset rypemisjäljet kuin perunapeltoa joita sitten koitettiin parhaamme mukaan tasoitella kun tulin töistä kotiin. Mitä tästä opimme: älä koskaan, ikinä pysäköi painavaa autoa, edes nelivetoista, märälle nurmikolle!

No meillä oli Mersu, en muista siitä kuin sen, että se oli V8 ja sen mallia kutsuttiin lempinimellä "rausku", kun oli vähän rauskun mallinen. Lujaa kiihtyi ja hienosti murisi ja diipa daapa. Sit kerran, aika pian sen jälkeen kun se oli ostettu, lähdin hakemaan miestä viihteeltä kotiin, kun oli sovittu. Moottoritien alkupäässä aloin kiihdyttää reippaasti, tyylin mehän ei muiden jalkoihin jäädä. No perhana, Mersu alkoikin hyytyä, vaikka nasta oli lähes laudassa! 😂 Ei siinä muu auttanut kuin vetää tien sivuun hätävilkut päällä (keli märkää ja pimeää!) ja ihmetellä hetki, että mitäs nyt. (Ja niille jotka haluaa nillittää hätävilkuista, niin Autoliiton sivuilla sanotaan näin: "Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa voi käyttää hätävilkkuja, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vian tai muun pakottavan syyn vuoksi jouduttu pysäyttämään paikkaan, missä se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle.")

Fiksusti pari autoa siinä pysähtyikin kysymään mikä hätänä, mutta pian päädyttiin soittamaan hinausauto, jonka kyydissä sitten köröteltiin miehen kanssa kotiin ja auto korjaamolle. Oli se Mese korjauksen jälkeen ihan hieno ja kiva auto, mutta ei se meillä lopulta ollut kuin reilun vuoden. Bensaakin hörppi kuin hevonen.

Tulee mieleen kaksi tapausta. Olin käyttämässä autoa katsastuksessa ja kaikki sujui kuten pitääkin. Leimakin oli jo rekisteriotteessa, ja minun piti lähteä ajamaan ulos hallista. Mutta kas kummaa, auto ei inahtanutkaan. Akku oli simahtanut. Katsastusmiehet lykkäsivät auton ulos ja piha oli juuri sen verran viettävä, että auto lähti liikkeelle ja käynnistyikin lopulta. Ei muuta kuin suorinta tietä tutulle läheiselle korjaamolle. Siellä pojat naureskelivat, sillä he olivat nähneet, mitä oli tapahtunut. Uusi akku ja menoksi!

Toisella kerrallakin oli kyse akun uupumisesta. Olin lähdössä kotipahasta ja auto käynnistyi ja käännyin kotikadulle. Pääkadulla oli vilkas liikenne, joten jouduin odottamaan hetken risteyksessä. Kun sitten olisi ollut minun vuoroni, auto sammui eikä enää käynnistynyt. Kävin kotoa soittamassa hinurin ja menin sitten auton luo odottamaan. Paikalle tuli auto ja sieltä nousi meidän kirkkoherra, joka oli kiinnostunut autoista ja tarjosi apuaan. Kiitin tarjouksesta ja sanoin jo tilanneen hinurin, joka sitten tulikin paikalle. Minulla oli jo kiire erääseen palaveriin, mutta hinuri poimi minutkin kyytiin ja vei minut kokouspaikalle ja auton korjaamolle. Taas uusi akku ja ei kun menoksi.

Noiden kahden tapauksen väliä oli useampi vuosi ja autokin oli jo ehtinyt vaihtua. Vähän noloja tilanteitahan ne olivat, mutta loppujen lopuksi minua vain huvitti, kun ei mitään pahempaa sattunut, mitä nyt molemmilla kerroilla työkaverit seuraavana aamuna jo tiesivät tapauksesta. Niitä pienen paikkakunnan vitsauksia!  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli joskus viritetty seat ibiza ja päätin valoista ottaa näyttävän lähdön ja se siitä tulikin. vaihdelaatikon takaripustus kiinnitys petti ja vaihdel.takaosa putosi afalttia vasten perkeleelisen rahinan säestyksellä. Vaihdekepistä ei näkynyt kuin nuppi lattiassa ;-))

Jos tämmöinen on tapahtunut, niin ei ainakaan Ibitsalla. :)

Kuvailemasi tapahtuma voisi sattua vanhemmalle takavetoiselle autolle ja Seat on etuvetoinen. Siinä ihan erilainen tekniikka, eikä kyseinen tapahtuma edes mahdollinen.

En tarkemmin tunne Seat Ibizaa, mutta yleensä etuvetoisessa poikittaismoottorisessa on vaihdelaatikko moottorin jatkeena vasemmalla puolella ja kyllähän sekin pitää olla tuettu koriin kiinnikkeellä. Jos se pettään, varmasti koko voimapaketti pääsee liikkumaan ja jos vaihteensiirto on toteutettu metallitangoilla, voi se hyvinkin repiä vaihdekepin irti kiinnityksistään ja pudottaa sen vaikka pakoputkea vasten.

Äidilläni oli joskus vm. 1990 Nissan Micra josta petti vaihdekepin kiinnitys sieltä juuresta ja keppi tipahti jonkinverran alaspäin, taisi olla pakoputken päällä, joten ihan tielle saakka se ei tippunut :D

Merkkihuollossa tiesivät heti mistä on kyse, joten lienee ollut tyyppivika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli joskus viritetty seat ibiza ja päätin valoista ottaa näyttävän lähdön ja se siitä tulikin. vaihdelaatikon takaripustus kiinnitys petti ja vaihdel.takaosa putosi afalttia vasten perkeleelisen rahinan säestyksellä. Vaihdekepistä ei näkynyt kuin nuppi lattiassa ;-))

Jos tämmöinen on tapahtunut, niin ei ainakaan Ibitsalla. :)

Kuvailemasi tapahtuma voisi sattua vanhemmalle takavetoiselle autolle ja Seat on etuvetoinen. Siinä ihan erilainen tekniikka, eikä kyseinen tapahtuma edes mahdollinen.

En tarkemmin tunne Seat Ibizaa, mutta yleensä etuvetoisessa poikittaismoottorisessa on vaihdelaatikko moottorin jatkeena vasemmalla puolella ja kyllähän sekin pitää olla tuettu koriin kiinnikkeellä. Jos se pettään, varmasti koko voimapaketti pääsee liikkumaan ja jos vaihteensiirto on toteutettu metallitangoilla, voi se hyvinkin repiä vaihdekepin irti kiinnityksistään ja pudottaa sen vaikka pakoputkea vasten.

Äidilläni oli joskus vm. 1990 Nissan Micra josta petti vaihdekepin kiinnitys sieltä juuresta ja keppi tipahti jonkinverran alaspäin, taisi olla pakoputken päällä, joten ihan tielle saakka se ei tippunut :D

Merkkihuollossa tiesivät heti mistä on kyse, joten lienee ollut tyyppivika.

Ei se vaihdelaatikko siellä pääse mihinkään tippumaan etuvetoisissa. Vivuston kiinnitys voisi ehkä pettää takapäästä, jolloin keppi tippuisi alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Ikivanhasta rämästä Escortista tippui pakoputki keskelle Tukholmankatua. Silloinen poikaystävä keksi varsinainen pirkkaniksin ja  sitoi sen jotenkin kiinni omista shortseista ottamallaan narulla. Päästiin perille pienen putputuksen kera..

Samanlaisessa tapauksessa kaveri köytti putken kiinni vyöllä, ettei osu maahan.