Miksi jotkut vaihtavat työpaikkaa monta kertaa?
Ilman pakkoa siis. Onko tuollaisilla joku häiriö?
Kommentit (45)
Olisi pitänyt itsekin vaihtaa jo ajat sitten. Kiitos kun huomautit - voisin taas pitkästä aikaa katsoa avoimet työpaikat.
678 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonon työpaikan tunnistaa siitä, että 50-60-vuotiaat hakeutuvat muualle. Yleensä jos on hyvä työpaikka tuon ikäiset jäävät odottamaan eläkepäiviään tuttuun ja turvalliseen työpaikkaan. Nuorethan vaihtavat uran ja vaihtelunhalun vuoksi.
No en kyllä allekirjoita. Vuosia talossa olleena sinne on jo juurtunut. Ei tuon ikäinen mitään työpaikkaa yritä vaihtaa jos ei ole pakko, kuka edes lähtee palkkaamaan. Siellä moni eläkkeelle pääsyä odotteleva myrkyttää tälläkin hetkellä kyynisyydellään ja totaalisella kyllästymisellään yhteistä hengitysilmaa.
Samasta talosta on vuoden sisällä lähtenyt ainakin kolme tuon ikäistä ja saaneet uudet työpaikat, kaikilla pitkä historia talossa, mutta tuli uusi johto, joka kusi hommat niin sanotusti. Se on se pakko, kun ei enää viihdy.
Vierailija kirjoitti:
Huonon työpaikan tunnistaa siitä, että 50-60-vuotiaat hakeutuvat muualle. Yleensä jos on hyvä työpaikka tuon ikäiset jäävät odottamaan eläkepäiviään tuttuun ja turvalliseen työpaikkaan. Nuorethan vaihtavat uran ja vaihtelunhalun vuoksi.
Hah, en kyllä ajatellut vielä 50-vuotiaana odotella eläkepäiviä. Eläkkeelle pääsyyn tai joutumiseenhan on silloin noin 15-18 vuotta aikaa. Kyllä siinä ajassa ehtii vielä useampaankin työpaikkaan.
Vaihdoin muutama kuukausi sitten assistentin työt julkiselta sektorilta takaisin yksityiselle sektorille. Laiskistuin julkisella. Nyt olen täynnä energiaa ja ideoita.
Usein ainoa tapa saada palkankorotus. Lisäksi työpaikalla voi olla todella huono ilmapiiri mikä on ikävää kaikille muille paitsi sisäpiiriklikkiläisille. Harvalla työpaikalla saa tehdä asiallisesti töitä. On politikointia ja kaikenlaista suhmurointia sekä sössötystä. Voi parantua vaihtamalla ja joskus joutuu etsimään pitkään sitä omaa työyhteisöä. Itse en käsitä ihmisiä, jotka vuosikausia valittavat työstään, mutta eivät tee asian eteen yhtään mitään. Joko aktiivisesti vaikuttaa työpaikan oloihin ja omaan työhönsä tai sitten vaihtaa hommia. Se on työnantajankin etu.
Mä olen alalla, jossa pätkätyöt on yleisiä - tehdään paljon projekteja ja hankkeita, jotka alkaa ja päättyy. Näiden myötä tulee väkisinkin vaihdettua työpaikkaa.
Olen vaihtanut, koska työtehtävät ovat olleet liian yksipuolisia ja palkka liian pieni. En nähnyt silloisessa työssäni etenemismahdollisuuksia. Eli halusin saada monipuolista työkokemusta ja korkeamman elintason. Aika monet tekevät koko uransa samaa rutiinihommaa. Nämä ovat niitä, joiden vuoksi työpaikoilla tehdään asiat kuten aina ennekin.
Tärkein syy vaihtaa on oman osaamisen laajentaminen. Kun tarpeeksi kauan nysvää samassa paikassa samassa toimenkuvaansa, osaaminen jää yksipuoliseksi eikä muualle enää pääsekään. Sitten kun tulee yt:t, vahvimmilla ovat ne joilla on monipuolista osaamista.
Olen vaihtanut myös siksi että turhauduin huonoon johtamiseen ja lintsaavaan kollegaan.
Toki ihan jatkuvasti hyvin lyhyeksi jäävät työsuhteet voivat kertoa sitoutumiskyvyttömyydestä tai siitä, ettei oikeasti osaa mitää kun lähtee aina ennen kuin on edes kunnolla perehtynyt. Asiantuntija työssä kunnollinen perehtyminen ottaa yleensä vuoden.
Projektityyppisessä konsulttityössä asiakas ja myös työpaikka vaihtuu vähän väliä. Silloin ei ole niin iso juttu vaihtaa sitä firmaa, joka välittää työvoimaa projekteihin jos joku toinen välittäjäfirma tarjoaa paremmat projektit ja työsuhde-edut.
Yleensä naisvaltaisissa työpaikoissa ja varsinkin hoitoalalla on näitä 150 kiloisia "pikkuhitlereitä" esimiehinä joista on hyvä sopivin väliajoin päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Työkavereista ja esimiehistä on hyvä hankkiutua eroon tasaisin väliajoin.
...kun persoonallisuushäiriösi käy ilmeiseksi.
Osa ei muutoksen pelossa uskalla vaihtaa, vaikka urakehityksen kannalta se olisi edullista. Tuttu ja turvallinen nähdään parempana kuin muutos ja riski, vaikka se voisi johtaa johonkin nykyistä parempaan.
Taustalla voi olla ihan ymmärretäviä syitä, tai sitten henkilö voi olla ongelmatapaus, vaikea erottaa mikä on syy.
Ymmärrettäviä syitä on esim että palkka nousee helpommin työpaikkaa vaihtamalla kuin samassa paikassa pysymällä. Toinen ymmärrettävä syy on ettei enää pysty ammatillisesti kehittymään tai tehtävät meneet siihen suuntaan ettei kiinnosta enää.
Omassa tuttavapiirissä on kuitenkin myös useita näitä ongelmatapauksia. Monet ovat yksinkertaisesti epälojaaleja. Nämä ovat sellaisia tyyppejä jotka esim unohtavat vanhat ystävät heti kun löytyy parempaa seuraa, sama koskee työpaikkoja. Toisilla taas voi olla sopeutumisongelmia, ei vain tulla toimeen ihmisten kanssa eri paikoissa.
Jos pitäisi veikata yleisimmän syyn, sanoisin että epälojaaleja ihmisiä on tosi paljon, tiedän useamman tällaisen tapauksen missä epälojaalisuus tulee esiin myös kaverisuhteissa. Ensin ollaan tosi mukavia kavereita mutta heti kun löytyy parempaa seuraa, dumpataan vanhat kaverit.
Vierailija kirjoitti:
Työnantajana katsoisin työn vaihtamisen elävän ihmisen merkiksi, koska mielestäni ihminen on elävä, kasvava, virtaava ja kehittyvä olento. Pitkään samassa paikassa olevat ihmiset jämähtävät ja menettävät uteliaisuuden, mielikuvituksen ja innostuksen elämään, ihmisiin ja koko maailmaan. Elämä on minusta huimaava, huikaiseva seikkailu ja tosileikki.
Oispa hyvä palkata kaveri, joka homman opittuaan vaihtaa maisemaa. Lähes aina työpaikkaa ahkerasti vaihtavaa vaivaa jokin.
Arvostan ihmisiä, jotka vaihtavat työpaikkaa omasta tahdostaan. Itse olen juuri niin mukavuudenhaluinen, että olen lojaali työnantajalle, mikä on osoittautunut täysin turhaksi, kun näemmä olen ollut lähes pelkkä turha kulu ja tuosta vaan poisheitettävä työntekijä. Jollei yritykset sitoudu työntekijään, miksi hitossa työntekijän kannattaisi sitoutua yritykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkavereista ja esimiehistä on hyvä hankkiutua eroon tasaisin väliajoin.
...kun persoonallisuushäiriösi käy ilmeiseksi.
Olet trolli, mutta eivät ne narsistit ja psykot valitettavasti vaihda duunia vaan pyörittävät hovia työpaikoilla. Työpaikkaa voi nimenomaan joutua vaihtamaan siksi, että joutuu kiusatuksi. Kiltteihin ihmisiin pätee erityisen hyvin tämä totuus. Jos on jo valmiiksi nujerrettu edellisessä paikassa niin uudet työpaikan psykot haistavat epävarmuuden kaukaa ja ottavat saman tien hampaisiinsa. Mitä kivempi ja tunnollisempi olet sitä todennäköisemmin joudut porukan ulkopuolelle ja kiusauskierteeseen. Ihmiset ovat sellaisia hyeenoja, että ovat aina vahvimman puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsää olla samassa työpaikassa pitkään. Alaa on mukava vaihtaa ja onhan myös järkevää pyrkiä aina paremmille liksoille.
No harva kai sentään alaa koko ajan vaihtaa?
Suurin osa pysyttelee varmaan samalla alalla mutta vaihtaa vain työpaikkaa.
En kyllä ymmärrä miksi koko ajan vaihtaisi työpaikkaa, jos oikeasti tykkää jossain paikassa olla töissä. Kyllä siinä taustalla yleensä on jotain syitä, joita henkilö ei vain halua kertoa.
Itse vaihtelen myös alaa koska ei tarvitse rahan takia tehdä töitä. Ja vähän pakkokin vaihdella jos haluaa tehdä vaikka kahtena päivänä viikossa 5tuntia töitä. Aika harva paikka tarvitsee niin vähäiseen työhön tekijää. Onneksi on myös vapaaehtoistyötä missä voi itse päättää ajan ja tuntimäärän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkavereista ja esimiehistä on hyvä hankkiutua eroon tasaisin väliajoin.
...kun persoonallisuushäiriösi käy ilmeiseksi.
Olet trolli, mutta eivät ne narsistit ja psykot valitettavasti vaihda duunia vaan pyörittävät hovia työpaikoilla. Työpaikkaa voi nimenomaan joutua vaihtamaan siksi, että joutuu kiusatuksi. Kiltteihin ihmisiin pätee erityisen hyvin tämä totuus. Jos on jo valmiiksi nujerrettu edellisessä paikassa niin uudet työpaikan psykot haistavat epävarmuuden kaukaa ja ottavat saman tien hampaisiinsa. Mitä kivempi ja tunnollisempi olet sitä todennäköisemmin joudut porukan ulkopuolelle ja kiusauskierteeseen. Ihmiset ovat sellaisia hyeenoja, että ovat aina vahvimman puolella.
Ihme työpaikkoja missä joutuu joidenkin psykojen uhriksi. Itse käyn töissä tekemässä työt ja lähden kotiin. En ole siellä luomassa suhteita muihin ihmisiin, en ymmärrä miten joku voi joutua uhriksi tai kiusatuksi. Tekee työnsä ja lähtee pois, miksi pitäisi sotkea draamaa työpäiviin. Ja lukuisissa eri työpaikoissa olen ollut, ei missään mitään ongelmaa kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkavereista ja esimiehistä on hyvä hankkiutua eroon tasaisin väliajoin.
...kun persoonallisuushäiriösi käy ilmeiseksi.
Olet trolli, mutta eivät ne narsistit ja psykot valitettavasti vaihda duunia vaan pyörittävät hovia työpaikoilla. Työpaikkaa voi nimenomaan joutua vaihtamaan siksi, että joutuu kiusatuksi. Kiltteihin ihmisiin pätee erityisen hyvin tämä totuus. Jos on jo valmiiksi nujerrettu edellisessä paikassa niin uudet työpaikan psykot haistavat epävarmuuden kaukaa ja ottavat saman tien hampaisiinsa. Mitä kivempi ja tunnollisempi olet sitä todennäköisemmin joudut porukan ulkopuolelle ja kiusauskierteeseen. Ihmiset ovat sellaisia hyeenoja, että ovat aina vahvimman puolella.
Ihme työpaikkoja missä joutuu joidenkin psykojen uhriksi. Itse käyn töissä tekemässä työt ja lähden kotiin. En ole siellä luomassa suhteita muihin ihmisiin, en ymmärrä miten joku voi joutua uhriksi tai kiusatuksi. Tekee työnsä ja lähtee pois, miksi pitäisi sotkea draamaa työpäiviin. Ja lukuisissa eri työpaikoissa olen ollut, ei missään mitään ongelmaa kenenkään kanssa.
Miksi olet ollut lukuisissa työpaikoissa jos kerran kaikki sujuu niin hyvin?
No en kyllä allekirjoita. Vuosia talossa olleena sinne on jo juurtunut. Ei tuon ikäinen mitään työpaikkaa yritä vaihtaa jos ei ole pakko, kuka edes lähtee palkkaamaan. Siellä moni eläkkeelle pääsyä odotteleva myrkyttää tälläkin hetkellä kyynisyydellään ja totaalisella kyllästymisellään yhteistä hengitysilmaa.