Lue keskustelun säännöt.
Teen heti lapsen, kun saadaan miehen kanssa töitä t. opettajapari
30.09.2019 |
Olen 29-vuotias luokanopettaja, tehnyt pätkähommia viimeiset neljä vuotta. Mies myös opettaja. Voin kertoa, ettei ole helppoa löytää töitä. Tällä hetkellä asun itse Jyväskylän lähellä pienemmällä paikkakunnalla ja mies Oulussa. Molemmilla sijaisuudet. Ihan mahdotonta löytää töitä edes 100 km päästä toisistamme. Silloin voisimme hankkia asunnon puolivälistä matkaa. Ei sovi tähän elämäntilanteeseen kyllä lapsi, vaikka molemmat haaveillaankin.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Olen 32-vuotias aineenopettaja, viiden aineen opettamisen pätevyys. Valmistuin 24-vuotiaana ja olen tehnyt sen jälkeen vain pätkätöitä. Mies olisi ja lapsia haluaisin, mutta ei voi ennen kuin olisi vakipaikka
Miksi ei voi? Tietysti voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 32-vuotias aineenopettaja, viiden aineen opettamisen pätevyys. Valmistuin 24-vuotiaana ja olen tehnyt sen jälkeen vain pätkätöitä. Mies olisi ja lapsia haluaisin, mutta ei voi ennen kuin olisi vakipaikka
Jos haluat vakituisen työn, voit aina kouluttautua erityisopettajaksi tai lastentarhanopettajaksi. Jos haluat väen väkisin kitkutella pätkätöissä nykyisellä alallasi, niin onnea matkaan.
Olisi oikeasti kiva kun opettajat ei alkaisi heti lisääntymään kun saavat vakipaikan. Kummallakin lapsellani on vaihtunut tämän takia opettaja heti ekaluokan jälkeen. Tehkää ne lapset ensin ja aloitatte sitten työt ilman jatkuvia vauvalomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun ehdotetaan Uudellemaalle muuttoa näille työn puutetta itkeville opettajille, palstalla tulee alapeukkuja. Miksi?
Koska ei opettaja halua opettaa suitsukkeenhajuisia lapsia. Pitää olla vakituinen työ täysillä lisätunneilla ja nopeilla ylenemismahdollisuuksilla pienessä maalaiskoulussa yliopistokaupungin keskustassa jossa oppilaana vain muiden opettajien silkohapsia jotka tuovat vähintään Iittala lahjaksi lukuvuoden päätteeksi. Muuten ei voi tehdä lapsia.
Ja jos tämä ei toteudu, niin se on sitten yhteiskunnan vika.
Tuntemani opettajat on saaneet lapsia jo ennen vakipaikkaa. Miksi se vakipaikka on pakko olla ennen lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kolmeakymppiä lähestyvä aineenope, ja kyllä on uudelleenkouluttautuminen käynyt mielessä. Ei itse työn takia, rakastan sitä, mutta viimeiset vuodet olen joutunut asumaan hevonkuusessa vuoden työpätkien perässä. Töitä kyllä tuntuu riittävän ihan ok, mutta ei läheltäkään mitään isompaa kaupunkia, ei edes 100 km säteellä. Mieheni taas on alalla, jossa parhaat työmahdollisuudet löytyvät kaupungeista. Perhe-elämä ei kyllä tällaiseen kiertolaisuuteen sopisi, mutten halua olla ikuisesti kotiäitikään. Jos ei virkaa pian tule, niin kyllä se on sitten uusi ala.
Täällä sama juttu. Lasten aika on sitten kun vakitöitä löytyy. Saa nähdä, jääkö kokonaan tekemättä.
T. Akateeminen N36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun menin opiskelemaan, piti tulla todella paljon vapaita työpaikkoja suurten ikäluokkien eläköityessä. Eipä käynyt mielessä, että tulee Sipilä ja miljardin koulutusleikkaukset. Ryhmäkoot nostettiin tappiin ja erityisluokat lopetettiin, jolloin eläköityvien virat lakkautettiin. Nyt oman alani aineenopettajia on valtavasti työttömänä.
Valmistuin vuonna 2016. Olen muuttanut työn perässä jo 4 kertaa. Yhdeltäkään kesältä en ole saanut palkkaa enkä saa tulevaltakaan. Muuttojen ja työttömyyskesien takia rahaa ei ole säästössä. Asuin Helsingissäkin, mutta kun palkkaa saa käteen 1900 euroa täysillä tunneilla, ei sillä saa kauheasti säästöön.
En ole opettaja, mutta sain vauvan 27-vuotiaana, uraa ei ollut eikä työpaikkaa, mutta niin vain nyt 30-vuotiaana sain suoraan vakituisen työn, lapsi on päivähoidossa ja kaikki on hyvin. Älkää turhaa pelätkö tulevaisuutta. Se tulee kyllä vääjäämättä ja asioilla on tapana lutviintua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kolmeakymppiä lähestyvä aineenope, ja kyllä on uudelleenkouluttautuminen käynyt mielessä. Ei itse työn takia, rakastan sitä, mutta viimeiset vuodet olen joutunut asumaan hevonkuusessa vuoden työpätkien perässä. Töitä kyllä tuntuu riittävän ihan ok, mutta ei läheltäkään mitään isompaa kaupunkia, ei edes 100 km säteellä. Mieheni taas on alalla, jossa parhaat työmahdollisuudet löytyvät kaupungeista. Perhe-elämä ei kyllä tällaiseen kiertolaisuuteen sopisi, mutten halua olla ikuisesti kotiäitikään. Jos ei virkaa pian tule, niin kyllä se on sitten uusi ala.
Oikea asenne. Toivon että tulevat lapsenne perivät joustavan ja realistisen elämänasenteesi.
Oman lapseni luokanope sai ekan vakipaikkansa tänä syksynä. Hänen lapset ovat jo kouluiässä. Kyllä niitä lapsia voi hankkia jo ennen vakityötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monille tuntuu olevan haastava konsepti että lapsia ei hankita hinnalla millä hyvänsä. En räjähdä ilmaan jos en saa lapsia. Mutta jos saan lapsia ja joudun yhteiskunnan elätettäväksi niin voi olla että alkaa narunpätkä kiinnostaa.
Ehkä niitä lapsia ei vaan sitten tule. Ikävä juttu.
Mekin tekisimme puolisoni kanssa heti lapsen, kun saisimme töitä tukiverkkomme läheltä. Nyt asumme kaksin yli 500km päässä molempien vanhemmista. Ja olemme aineenopettajia. Minulla on virka, miehelläni ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta sain vauvan 27-vuotiaana, uraa ei ollut eikä työpaikkaa, mutta niin vain nyt 30-vuotiaana sain suoraan vakituisen työn, lapsi on päivähoidossa ja kaikki on hyvin. Älkää turhaa pelätkö tulevaisuutta. Se tulee kyllä vääjäämättä ja asioilla on tapana lutviintua.
en pelkää lapsetonta tulevaisuutta mutta työtöntä pelkään, helppo päättös
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama juttu. Lasten aika on sitten kun vakitöitä löytyy. Saa nähdä, jääkö kokonaan tekemättä.
T. Akateeminen N36
En jättäisi tuota asiaa noin, jos oikeasti haluaisin lapsia. Tuollaisesta tulee katkeraksi. Vakityöt nyt ei vaan monellakaan alalla ole enää tätä päivää. Itse en edes ole halunnut sitoutua mihinkään yhteen työpaikkaan.
Ei sitä elämää voi nimi tarkkaan laskelmoiva, eikä lasten saaminen ole itsestäänselvyys, varsinkaan että sitä voisi ajoittaa haluamaansa ajankohtaan. Rohkeasti vaan, kyllä elämä kantaa. Opettajille riittää kyllä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Mekin tekisimme puolisoni kanssa heti lapsen, kun saisimme töitä tukiverkkomme läheltä. Nyt asumme kaksin yli 500km päässä molempien vanhemmista. Ja olemme aineenopettajia. Minulla on virka, miehelläni ei.
Tukiverkot voi häipyä muutenkin tai vaikka kuolla pois. Ei niidenkään varaan voi mitään laskea. Jos tuntuu ettei itse jaksa, niin ei kannata alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun ehdotetaan Uudellemaalle muuttoa näille työn puutetta itkeville opettajille, palstalla tulee alapeukkuja. Miksi?
Koska ei opettaja halua opettaa suitsukkeenhajuisia lapsia. Pitää olla vakituinen työ täysillä lisätunneilla ja nopeilla ylenemismahdollisuuksilla pienessä maalaiskoulussa yliopistokaupungin keskustassa jossa oppilaana vain muiden opettajien silkohapsia jotka tuovat vähintään Iittala lahjaksi lukuvuoden päätteeksi. Muuten ei voi tehdä lapsia.
Mitä ylenemismahdollisuuksia opettajilla on? Ihan mielenkiinnosta kyselen. Kaikki eivät voi olla vararehtoreita, ja siitä saatava korvauskin on melko pieni.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on 40 000 opettajan vajaus. Saatte molemmat töitä vaikka huomenna ja voitte valita paikan, vaikka jonkun eliittikoulun tai suomalaisen koulun.
Ilman muuta kannattaa lähteä ulkomaille töihin.Olette nuoria ja elämä edessä, ei kannata tänne Suomeen pätkätöihin.Myös Hawaijilla on pulaa opettajista, luin kerran jutun jostain siitä.
Olen 32-vuotias aineenopettaja, viiden aineen opettamisen pätevyys. Valmistuin 24-vuotiaana ja olen tehnyt sen jälkeen vain pätkätöitä. Mies olisi ja lapsia haluaisin, mutta ei voi ennen kuin olisi vakipaikka