Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmiset käyvät kaupassa perhekunnittain?
29.09.2019 |
Isot marketit ovat viikonloppuisin kuin lastentarhoja. Usein kaupoissa isä ja äiti /useampi muu aikuinen ja pieniä lapsia. Eikö olisi koko maailmalle vähemmän stressaavaa ja tehokkaampaa, jos toinen näistä aikuisista olisi kotona tai vaikka puistossa sillä aikaa, kun toinen käy kaupassa? Tämä on ihan vilpitön kysymys - onko se koko perheen kanssa shoppailu oikeasti noin nautinnollista? Itseäni stressaa jo pelkästään katsoa vierestä.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla lapseton.
No mä olen lapseton ja olen ihmetellyt täsmälleen samaa kuin ap. Luulisi sen kauppareissun olevan aika raskasta ja hermoja kiristävää kaikilta, kun koko perhe siellä pyörii. Eikö olisi järkevää, että äiti tai isä ottaisi lapset vaikka puistoon tai jäisivät kotiin touhuamaan jotain kivaa ulkona ja toinen aikuinen sillä välin hoitaisi ostokset?
Joku kirjoitti, että ne ostokset päätetään vasta siellä kaupassa. Vielä stressaavampaa. Eikö oikeasti enää suunnitella ostoksia tai tehdä kauppalistaa? Rahaa säästyisi jos vähän suunnittelisi etukäteen.
Noin ihan yleisesti, jos haluaa tehdä asiat mahdollisimman helpolla ja vaivattomalla tavalla, kannattaa jättää ne lapset tekemättä. Lapsista harvemmin elämänsä alkutaipaleella on ensisijaisesti hyötyä kaupallakäynnissä, lenkkeilyssä, ruuanlaitossa tai puutarhanhoidossa, ja silti on kaikkien etu että heidät otetaan niihin mukaan. Ei joka kerta, eikä ihan kaikkeen, mutta mitä enemmän ja useammin lapsen kapasiteetin huomioon ottaen, sen parempi.
Itse olen käyttänyt paljon esim. ruokakauppojen noutopalvelua koska hermot, mutta kun lähden 8- ja 5-vuotiaiden lasteni kanssa kauppaan niin usein tarttuu lapsen aloitteesta mukaan uusi kasvis, tai lapsi yllättää minut hintalaskutaidoillaan, tai käymme hyvän keskustelun siitä miksi suosin täysjyväleipää tai miksi Muumi-nenäliinoista ei välttämättä kannata maksaa tuplahintaa tavallisiin verrattuna. Silloin aina ajattelen että tätä pitäisi tehdä useammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset väsytetään kauppareissulla ja mäkkärin kautta kotiin, ovat valmiita yöpuulle ja aikuiset voi alkaa tinttaan viiviä sohvaperunoina. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
En keksi ainuttakaan syytä sille, miksi lasten ja toisen vanhemman pitäisi sinne autoon jäädä. Kuten sanoin, mä en siellä kaupassa fiilistele toisten ihmisten tekemisiä, ja oletan, että suurin osa muistakin ihmisistä on tullut kauppaan ostoksia, ei elämyksiä varten, eivätkä hekään ole kauhean kiinnostuneita siitä, onko meitä nyt paikalla 1, 2, 3 vai 4. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää niitä, jotka häiriintyvät kaupassa muista ihmisistä. Mä oon ensin käynyt 31-vuotiaaksi asti lapsettomana kaupassa sekä Suomessa että muissa maissa, eikä mieleeni ole jäänyt sellaisia kertoja, jolloin olisin joutunut kärsimään lasten läsnäolosta kaupassa. Sen myönnän, että kun olin vaihto-oppilaana ja tulin Suomeen, niin helsinkiläisten aikuisten kauppakäytöstavat tuntuivat kyllä pöyristyttävän huonoilta. Sitten taas totuin suomalaiseen meininkiin.
Sori mutta vaikka sinä et kiinnitä huomiota muihin kaupassa asioiviin, ne muut kyllä huomaa kiljuvat ja riehuvat lapset. Ja varsinkin kun jokaista tomaattia puristellaan räkäisillä käsillä kun on niin hauskaa valikoida ja punnita niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
En keksi ainuttakaan syytä sille, miksi lasten ja toisen vanhemman pitäisi sinne autoon jäädä. Kuten sanoin, mä en siellä kaupassa fiilistele toisten ihmisten tekemisiä, ja oletan, että suurin osa muistakin ihmisistä on tullut kauppaan ostoksia, ei elämyksiä varten, eivätkä hekään ole kauhean kiinnostuneita siitä, onko meitä nyt paikalla 1, 2, 3 vai 4. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää niitä, jotka häiriintyvät kaupassa muista ihmisistä. Mä oon ensin käynyt 31-vuotiaaksi asti lapsettomana kaupassa sekä Suomessa että muissa maissa, eikä mieleeni ole jäänyt sellaisia kertoja, jolloin olisin joutunut kärsimään lasten läsnäolosta kaupassa. Sen myönnän, että kun olin vaihto-oppilaana ja tulin Suomeen, niin helsinkiläisten aikuisten kauppakäytöstavat tuntuivat kyllä pöyristyttävän huonoilta. Sitten taas totuin suomalaiseen meininkiin.
Sori mutta vaikka sinä et kiinnitä huomiota muihin kaupassa asioiviin, ne muut kyllä huomaa kiljuvat ja riehuvat lapset. Ja varsinkin kun jokaista tomaattia puristellaan räkäisillä käsillä kun on niin hauskaa valikoida ja punnita niitä.
Niin, mullahan toki on koko elämän ajan ollut niitä kiljuvia ja riehuvia lapsia, ajattelet sinä. Parasta varmasti nyt kertoa, että ei ole ollut, mutta siitä huolimatta en ole ollut erityisen kiinnostunut muiden kaupassakävijöiden porukan kokoonpanosta, ja suosittelen tätä edelleen sinullekin. Elämä on niin paljon helpompaa, jos ei tarvitse koko ajan pahoittaa mieltä jostain. Jos on tosi herkkä, voi ostaa vastamelukuulokkeet ja käyttää niitä kaupassa. Niistä ei tarvitse edes kuunnella mitään, ne blokkaavat äänet muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Muissakin Euroopan maissa perheillä on tapana kulkea yhdessä. Kauppareissun päätteeksi ajamme vielä mummolaan. Pariskuntana meillä on muutakin ostettavaa kuin se maitopurkki. Kasvavat lapset tarvitsevat milloin mitäkin. Sunnuntaista on tullut samalla muitten mielestä näyttäytymispäivä. Uskokaa jo maalaiset, että urbaaniin kulttuuriin kuuluukin tuo perheen yhdessä kulkeminen. Espanjassa esim. oli aikoinaan sunnuntai-illat pyhitetty kulkemalla kaupungin kävelykatua päästä päähän koko perhe yhdessä. Ei siellä Lieksan metsissä olut mitään katuja, lehmiä ei viedä kavelylle. Suomi kansainvälistyy, ei sitä landet tajua. Köyhien vasemmistolaisten mielestä ostoksilla käynti ja baarissa käynti on syntiä. Olette varmaan vähän kateellisia kun on varaa ostaa jotain. Metsäläiset. Näkeehän sen vaatteista, että tulette navetasta.
Älä nyt höpise. Tämän kommentin voi laittaa suoraan mappi ööhön.
Terveisin helsinkiläinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on ihan mukavaa käydä yhdessä kaupassa. Siinä saa matkalla juteltua miehenkin kanssa asioita ja lapsenkin kanssa tehtyä jotain muuta, jos pää hajoaa leikkimiseen. Lapsi viihtyy kaupassa, kun saa keräillä ostoksia ja hänen kanssaan jutellaan.
Plussaa on se, että mukana on kaksi aikuista kantamassa ostokset autoon ja parkkikselta sisälle.
Me tykätään käydä yhdessä usein kaupassa, meillä 4v. ja pieni vauva. Joskus kyllä mies käy esikoisen kanssa kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
En keksi ainuttakaan syytä sille, miksi lasten ja toisen vanhemman pitäisi sinne autoon jäädä. Kuten sanoin, mä en siellä kaupassa fiilistele toisten ihmisten tekemisiä, ja oletan, että suurin osa muistakin ihmisistä on tullut kauppaan ostoksia, ei elämyksiä varten, eivätkä hekään ole kauhean kiinnostuneita siitä, onko meitä nyt paikalla 1, 2, 3 vai 4. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää niitä, jotka häiriintyvät kaupassa muista ihmisistä. Mä oon ensin käynyt 31-vuotiaaksi asti lapsettomana kaupassa sekä Suomessa että muissa maissa, eikä mieleeni ole jäänyt sellaisia kertoja, jolloin olisin joutunut kärsimään lasten läsnäolosta kaupassa. Sen myönnän, että kun olin vaihto-oppilaana ja tulin Suomeen, niin helsinkiläisten aikuisten kauppakäytöstavat tuntuivat kyllä pöyristyttävän huonoilta. Sitten taas totuin suomalaiseen meininkiin.
Sori mutta vaikka sinä et kiinnitä huomiota muihin kaupassa asioiviin, ne muut kyllä huomaa kiljuvat ja riehuvat lapset. Ja varsinkin kun jokaista tomaattia puristellaan räkäisillä käsillä kun on niin hauskaa valikoida ja punnita niitä.
Niin, mullahan toki on koko elämän ajan ollut niitä kiljuvia ja riehuvia lapsia, ajattelet sinä. Parasta varmasti nyt kertoa, että ei ole ollut, mutta siitä huolimatta en ole ollut erityisen kiinnostunut muiden kaupassakävijöiden porukan kokoonpanosta, ja suosittelen tätä edelleen sinullekin. Elämä on niin paljon helpompaa, jos ei tarvitse koko ajan pahoittaa mieltä jostain. Jos on tosi herkkä, voi ostaa vastamelukuulokkeet ja käyttää niitä kaupassa. Niistä ei tarvitse edes kuunnella mitään, ne blokkaavat äänet muutenkin.
En mä edes tiedä onko sulla lapsia tai ei. Mutta ei kukaan tykkää jos kiljutaan ja riehutaan ympärillä tai lääpitään kaikki tomaatit ja omenat likaisilla käsillä. Tuskin sinäkään? Mua kiinnostaa siinä vaiheessa kun ihmettelen, että onko täällä kaupassa joku lastenrieha menossa.
Tämä on aika huvittava keskutelu kun ei ole tullut yhtään järkevää selitystä tälle asialle. Yksinhuoltajat ymmärrän, mutta tässä käydäänkin keskustelua siitä, kun perheessä on kaksi aikuista.
Meillä lapset 1v ja 3v tykkää käydä kaupassa. Samalla reissulla käydään yleensä kahvilla ja ostarin leikkipaikalla. Ja silloinkin kun toinen menee kauppaan ja toinen jää kotiin, niin kauppaan lähtijä ottaa yleensä vähintään toisen lapsen mukaan. Jos minä menen otan yleensä molemmat ja annan miehelle hetken omaa aikaa. Paljon mielenkiintoisempaa lasten on kaupassa ihmetellä maailmaa kuin nysvätä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
En keksi ainuttakaan syytä sille, miksi lasten ja toisen vanhemman pitäisi sinne autoon jäädä. Kuten sanoin, mä en siellä kaupassa fiilistele toisten ihmisten tekemisiä, ja oletan, että suurin osa muistakin ihmisistä on tullut kauppaan ostoksia, ei elämyksiä varten, eivätkä hekään ole kauhean kiinnostuneita siitä, onko meitä nyt paikalla 1, 2, 3 vai 4. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää niitä, jotka häiriintyvät kaupassa muista ihmisistä. Mä oon ensin käynyt 31-vuotiaaksi asti lapsettomana kaupassa sekä Suomessa että muissa maissa, eikä mieleeni ole jäänyt sellaisia kertoja, jolloin olisin joutunut kärsimään lasten läsnäolosta kaupassa. Sen myönnän, että kun olin vaihto-oppilaana ja tulin Suomeen, niin helsinkiläisten aikuisten kauppakäytöstavat tuntuivat kyllä pöyristyttävän huonoilta. Sitten taas totuin suomalaiseen meininkiin.
Sori mutta vaikka sinä et kiinnitä huomiota muihin kaupassa asioiviin, ne muut kyllä huomaa kiljuvat ja riehuvat lapset. Ja varsinkin kun jokaista tomaattia puristellaan räkäisillä käsillä kun on niin hauskaa valikoida ja punnita niitä.
Niin, mullahan toki on koko elämän ajan ollut niitä kiljuvia ja riehuvia lapsia, ajattelet sinä. Parasta varmasti nyt kertoa, että ei ole ollut, mutta siitä huolimatta en ole ollut erityisen kiinnostunut muiden kaupassakävijöiden porukan kokoonpanosta, ja suosittelen tätä edelleen sinullekin. Elämä on niin paljon helpompaa, jos ei tarvitse koko ajan pahoittaa mieltä jostain. Jos on tosi herkkä, voi ostaa vastamelukuulokkeet ja käyttää niitä kaupassa. Niistä ei tarvitse edes kuunnella mitään, ne blokkaavat äänet muutenkin.
En mä edes tiedä onko sulla lapsia tai ei. Mutta ei kukaan tykkää jos kiljutaan ja riehutaan ympärillä tai lääpitään kaikki tomaatit ja omenat likaisilla käsillä. Tuskin sinäkään? Mua kiinnostaa siinä vaiheessa kun ihmettelen, että onko täällä kaupassa joku lastenrieha menossa.
Tämä on aika huvittava keskutelu kun ei ole tullut yhtään järkevää selitystä tälle asialle. Yksinhuoltajat ymmärrän, mutta tässä käydäänkin keskustelua siitä, kun perheessä on kaksi aikuista.
Pointtini on se, että on melkein nelikymppiseksi tullut käytyä paljon kaupassa, enkä ole vaurioitunut siitä, että kaupassa on ollut lapsia. Lapset eivät ole sellainen asia, joiden käyttäytymisestä olisi erityisesti häiriintynyt.
Mä lääpin itse omenat ja tomaatit, kun ostan niitä. Kokeilen, että ne ovat sopivia. Pesen omenat ja tomaatit kotona.
Tässä on annettu monta syytä sille, miksi lapset otetaan kauppaan mukaan. Yksi keskeinen on se, että miksi ei. On ihan normaalia, että lasten kanssa mennään kauppaan.
Meidän naapurit lykkää lapsensa aina meille soittelemaan ovikelloa kun menevät kauppaan. Enää eivät edes ilmoita että häipyvät, kyttäävät hetken pääsivätkö sisään ja sitten mennään. Sitä en tajua miksi heillä molempien vanhempien tarvitsee aina päästä tavalliselle ruokakauppareissulle, meillä käy toinen ja toinen jää lasten (ja naapureidenkin lasten...) kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Only in Finland.... Pienestä on kiinni jos päivä menee pilalle pienestä itkusta kaupassa :D mä en edes muista keitä muita kaupassa oli sen jälkeen kun ovet sulkeutuu.
Tässä taas syy miksi ei tehdä lapsia. Ei enää uskalla mitään maailmass tehdä kun se synnyttää niin paljon raivoa tässä kirotussa somessa.
Sehän on ihanaa perhetapahtuma, lapsille hyvää tutustua erilaisin paikkoihin. Vanhempien vika jos eivät sitten lapset osaa käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten pitää olla sovittamassa vaatteensa, ostamme myös kaverien synttärilahjoja, käymme syömässä jne.
Vaattet voi nykyään sovittaa kotona ja palauttaa, jos ei sovi. Helpompaa lapsillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten pitää olla sovittamassa vaatteensa, ostamme myös kaverien synttärilahjoja, käymme syömässä jne.
Vaattet voi nykyään sovittaa kotona ja palauttaa, jos ei sovi. Helpompaa lapsillekin.
No se meidän posti on siellä kauppakeskuksessa. Helpompaa ostaa thdellä käynnillä kuin ravata jonottamassa postissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppareissuilla on myös kasvatuksellinen tarkoitus, samaan tapaan kuin vaikka kotitöihin osallistumisella. Nopeampaa ja helpompaahan se tiskit laittaa itse kuin korjailla lapsen työn tuloksia ja lakaista sirpaleita lattialta, mutta lasten täytyy saada osallistua normaalin arjen pyöritykseen.
Ihanko oikeasti hei, joillekin 0-6-vuotiaille opetatte "arjen pyörittämistä" automarketissa. Voi luoja mihin maailma on mennyt.
Tätä ihmetettelen minäkin.
Meillä toinen vanhemmista leikkii puistossa tai pihalla lasten kanssa ja toinen tekee ostokset.
Lista tehdään siinä järjestyksessä, miten tavarat ovat kaupassa. Todella sujuvaa.
Kauppa ei ole lasten leikkikenttä.Mä taas en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että lapsia ei voisi viedä kauppaan.
Ei ole kyse siitä etteikö niitä voisi "ikinä viedä" kauppaan, totta helvetissä ne pitää viedä esim niille vaateostoksille, mutta mikä järki on mennä sinne koko perheen voimin vain sähläämään?
Kauppa on asiointia, ei ajanviettoa varten. Kenellä tässä maassa on VARAA vain viettää aikaa kaupoissa hilluen ja random paskaa ostellen joka viikonloppu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppareissuilla on myös kasvatuksellinen tarkoitus, samaan tapaan kuin vaikka kotitöihin osallistumisella. Nopeampaa ja helpompaahan se tiskit laittaa itse kuin korjailla lapsen työn tuloksia ja lakaista sirpaleita lattialta, mutta lasten täytyy saada osallistua normaalin arjen pyöritykseen.
Ihanko oikeasti hei, joillekin 0-6-vuotiaille opetatte "arjen pyörittämistä" automarketissa. Voi luoja mihin maailma on mennyt.
Tätä ihmetettelen minäkin.
Meillä toinen vanhemmista leikkii puistossa tai pihalla lasten kanssa ja toinen tekee ostokset.
Lista tehdään siinä järjestyksessä, miten tavarat ovat kaupassa. Todella sujuvaa.
Kauppa ei ole lasten leikkikenttä.Mä taas en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että lapsia ei voisi viedä kauppaan.
Ei ole kyse siitä etteikö niitä voisi "ikinä viedä" kauppaan, totta helvetissä ne pitää viedä esim niille vaateostoksille, mutta mikä järki on mennä sinne koko perheen voimin vain sähläämään?
Kauppa on asiointia, ei ajanviettoa varten. Kenellä tässä maassa on VARAA vain viettää aikaa kaupoissa hilluen ja random paskaa ostellen joka viikonloppu?
No voin kuule kertoa että aina on helpompaa kun on kaksi aikuista kuin että on yksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
En keksi ainuttakaan syytä sille, miksi lasten ja toisen vanhemman pitäisi sinne autoon jäädä. Kuten sanoin, mä en siellä kaupassa fiilistele toisten ihmisten tekemisiä, ja oletan, että suurin osa muistakin ihmisistä on tullut kauppaan ostoksia, ei elämyksiä varten, eivätkä hekään ole kauhean kiinnostuneita siitä, onko meitä nyt paikalla 1, 2, 3 vai 4. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää niitä, jotka häiriintyvät kaupassa muista ihmisistä. Mä oon ensin käynyt 31-vuotiaaksi asti lapsettomana kaupassa sekä Suomessa että muissa maissa, eikä mieleeni ole jäänyt sellaisia kertoja, jolloin olisin joutunut kärsimään lasten läsnäolosta kaupassa. Sen myönnän, että kun olin vaihto-oppilaana ja tulin Suomeen, niin helsinkiläisten aikuisten kauppakäytöstavat tuntuivat kyllä pöyristyttävän huonoilta. Sitten taas totuin suomalaiseen meininkiin.
Sori mutta vaikka sinä et kiinnitä huomiota muihin kaupassa asioiviin, ne muut kyllä huomaa kiljuvat ja riehuvat lapset. Ja varsinkin kun jokaista tomaattia puristellaan räkäisillä käsillä kun on niin hauskaa valikoida ja punnita niitä.
Niin, mullahan toki on koko elämän ajan ollut niitä kiljuvia ja riehuvia lapsia, ajattelet sinä. Parasta varmasti nyt kertoa, että ei ole ollut, mutta siitä huolimatta en ole ollut erityisen kiinnostunut muiden kaupassakävijöiden porukan kokoonpanosta, ja suosittelen tätä edelleen sinullekin. Elämä on niin paljon helpompaa, jos ei tarvitse koko ajan pahoittaa mieltä jostain. Jos on tosi herkkä, voi ostaa vastamelukuulokkeet ja käyttää niitä kaupassa. Niistä ei tarvitse edes kuunnella mitään, ne blokkaavat äänet muutenkin.
Hiljaisuus ja rauha ovat tavoiteltavia asioita, kuuluu kulttuuriin. Tää on realiteetti joihin lasten täytyy ennen pitkää sopeutua, ja heitä karsastetaan niin kauan kuin he eivät osaa olla hiljaa. Ikävä totuus jota nykyvanhemmat eivät tajua: äänekkäistä, itsestään numeron julkisilla paikoilla tekevistä möykkääjistä ei tykätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla lapseton.
No mä olen lapseton ja olen ihmetellyt täsmälleen samaa kuin ap. Luulisi sen kauppareissun olevan aika raskasta ja hermoja kiristävää kaikilta, kun koko perhe siellä pyörii. Eikö olisi järkevää, että äiti tai isä ottaisi lapset vaikka puistoon tai jäisivät kotiin touhuamaan jotain kivaa ulkona ja toinen aikuinen sillä välin hoitaisi ostokset?
Joku kirjoitti, että ne ostokset päätetään vasta siellä kaupassa. Vielä stressaavampaa. Eikö oikeasti enää suunnitella ostoksia tai tehdä kauppalistaa? Rahaa säästyisi jos vähän suunnittelisi etukäteen.
Ei ole selvästi vanhempien prioriteettilistalla arjen suunnittelu ja järkeistäminen. Kunhan on ihania, äänekkäitä perhetapahtumia kaupassa ja "arki pyörii" ostoskeskuksessa poukkoilemalla.
Alue: Aihe vapaa
Kaikkien miesten puolesta en pysty vastaamaan, mutta minä lähden ihan mielelläni kauppaan myös vaimon ja lasten kanssa. Kauppakeskuksessa usein käydään perheen kera ja siellä on aika liuta muitakin paikkoja kuin Cittari ja Prisma.