Kuinka pitkä parisuhde ”pitäisi” olla takana, ennen kun aletaan yrittää vauvaa?

Vähintään 7 vuotta yhdessä asumista. Silloin tuntee partnerin eikä tule mitään yllätyksiä. Seitsemännen vuoden kriisikin on pysytty yhdessä, joten silloin uskaltaa luottaa ja mennä avioon ja lisääntyä.

Ei koskaan avioon/lapsia alle kolmen vuoden tuttavuudella! Intohimo kestää tuhat yötä eli noin kolmisen vuotta kuljetaan suhteessa vaaleanpunaiset lasit silmillä eikä haluta nähdä rakkaassa mitään vikoja. Sitten tulee se tuhannesensimmäinen päivä ja kamu voi alkaa vttaa. Siitä ei ole paluuta, jos lapsi on jo tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuhuuma kestää sen kaksi vuotta joten vähintään 3v. Mielellään niin että siitä suurin osa olisi asuttu yhdessä.

Jäisi moni lapsi tekemättä ja parisuhteet jatkumatta.

Ei kai tuohon oikeasti mitään aikaa ole. Jokainen tekee onat päätökset jotka nyt ei varsinaisesti kuulu muille.

Me oltiin oltu neljä kuukautta mieheni kanssa kun jätettiin ehkäisy pois ja olin heti raskaana. Toinen lapsi tehtiin seitsemän vuoden päästä. Nyt ollaan oltu 11 vuotta yhdessä joista 2 vuotta naimisissa.

Varmaan ollaan loppuelämä yhdessä.

Alkuhuumat haihtuneet moneen kertaan mutta monta kertaa on myös rakastuttu uudestaan toisiimme ja eletty ns uutta huumaa.

Itse ajattelen että ilman lapsia parit varmaan eroaa herkemmin?

Mekin oltaisiin varmaan erottu moneen kertaan jos ei lapsia olisi. Ei mitään suurta draamaa siis mutta tavallista tylsää arkea ha välillä kipinä on kadoksissa. Meillä on ollut kuitenkin halu pysyä yhdessä ihan jo lastenkin takia ja aina se kipinä sieltä uudestaan löytyy. Ihmiset eroaa liian herkästi. Odotetaan että koko ajan olisi sitä huumaa ja kun se lopahtaa niin erotaan.

Ehkä et tuota tarkoittanut noin mutta takerruin tuohon alkuhuumaan ja siihen että moni hyväkin suhde saattaa kariutua vaan sen takia ettei jakseta rakentaa yhteistä elämää. Ja vielä jos ei ole esim niitä lapsia "liimana" niin voisin ajatella että eri teille lähdrtään helpommin?

Mutta siis se mikä sopii yhdelle ei toimi toiselle. Meillä toimi nopea sitoutuminen. Jollekin se voi olla virhe. Jollekin taas odottelu voi olla virhe. On erottu liian aikaisin tai sitten totuttu vapaaseen elämään ja lapsi onkin shokki joka tuhoaa liiton jossa totuttu menemään yhdessä mielen mukaan.

MInusta lapsia ei koskaan pitäisi tehdä ”suhteen liimaksi”. Hutera suhde kaatuu joka tapauksessa ja lapsi on yksi turha kärsijä lisää.

Ja toisaalta jos vanhemmat sinnittelevät väkisin yhdessä, niin kyllä lapsi sen vaistoaa ja tuntee kotielämän tunneilmapiiristä. Ei huonoa ihmissuhdetta voi salata.

Mutta hyvä jos teillä on ollut tahtoa.

Jotkin naiset aloittaa sen 15min jälkeen valehtelemalla ehkäisystään...

Itse ikisinkku Vanhapiika, olen huomannut ettei miehiin voi luottaa, ei ole olemassakaan sellaista miestä joka ei edes vähän katuisi lasten hankkimista

Odotan tai kuolen odottaessa 'sitä oikeaa'

Mielummin yksin kuin parisuhteessa ja yhdessä henkilön kanssa jota ei edes rakasta, kunhan on vaan joku ajattelu ja toitottelua itselle kuinka ihanaa kaikki on, vaikka perseelleen menis

Jos olet 18 VEE=niin 10 vuotta

jos olet 25 vee = niin 5 vuotta

jos olet 39 vee = niin mitä siinä vartoot..pullaa uuniin!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vähintään 7 vuotta yhdessä asumista. Silloin tuntee partnerin eikä tule mitään yllätyksiä. Seitsemännen vuoden kriisikin on pysytty yhdessä, joten silloin uskaltaa luottaa ja mennä avioon ja lisääntyä.

Ei koskaan avioon/lapsia alle kolmen vuoden tuttavuudella! Intohimo kestää tuhat yötä eli noin kolmisen vuotta kuljetaan suhteessa vaaleanpunaiset lasit silmillä eikä haluta nähdä rakkaassa mitään vikoja. Sitten tulee se tuhannesensimmäinen päivä ja kamu voi alkaa vttaa. Siitä ei ole paluuta, jos lapsi on jo tehty.

Olen 35 vuotta..koskeeko tämä neuvo myös minua?

Miehet jättää lapset jää

Pidetään ikävää...

Vierailija kirjoitti:

Meillä tais mennä n. 1,5 vuotta ensi tapaamisesta.. Edettiin tosi nopeesti, muutin miehen luo ja opiskelin opinnot loppuun. Sain ammatin ja tulin raskaaksi.. Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

Tyytyjä tyytyy tavismieheen..

Tavismies elättää naisen ja lapsen...

Tavismiestä tarvitaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tais mennä n. 1,5 vuotta ensi tapaamisesta.. Edettiin tosi nopeesti, muutin miehen luo ja opiskelin opinnot loppuun. Sain ammatin ja tulin raskaaksi.. Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

Tyytyjä tyytyy tavismieheen..

Tavismies elättää naisen ja lapsen...

Tavismiestä tarvitaan...

Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tais mennä n. 1,5 vuotta ensi tapaamisesta.. Edettiin tosi nopeesti, muutin miehen luo ja opiskelin opinnot loppuun. Sain ammatin ja tulin raskaaksi.. Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

Tyytyjä tyytyy tavismieheen..

Tavismies elättää naisen ja lapsen...

Tavismiestä tarvitaan...

Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

LOHDUN SANA: MIEHES AJATTELEE SUSTA IHAN SAMALLA TAVALLA

Kun parisuhteen aloittaa, olipa sitten 20-vuotias tai 40-vuotias, on tärkeää käydä keskustelu molempien parisuhdeunelmista. Unelmista keskustellessa on hyvä puhua lapsiluvusta. Kun suhdetta aloittaa, on oleellista tietää, millaisia toisen unelmat ovat.

Jos oma unelma on liitto ilman lapsia, ja toinen haluaa ison perheen, asia on tärkeää selvittää heti alkuun. Perhekoosta puhuminen voi tuntua romantiikan tappamiselta, mutta se on yksi tärkeimpiä kysymyksiä niiden kohdalla, jotka ovat lastenhankintaiässä. Keskustelu on muistettava myös päivittää tarpeeksi usein, sillä parisuhdeunelmat elävät ja muuttuvat matkan varrella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tais mennä n. 1,5 vuotta ensi tapaamisesta.. Edettiin tosi nopeesti, muutin miehen luo ja opiskelin opinnot loppuun. Sain ammatin ja tulin raskaaksi.. Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

Tyytyjä tyytyy tavismieheen..

Tavismies elättää naisen ja lapsen...

Tavismiestä tarvitaan...

Välillä tuntuu että ois pitäny miettiä pitempään ja ettiä parempi mies. Mutta mentiin naimisiin raskausaikana ja parisuhde kohtalainen..

Jos mies tietää, ettei halua lapsia, varmin keino on käyttää kondomia. Jokainen on itse vastuussa ehkäisystään, vastuuta ei voi täysin jättää toisen harteille. Jos suhteessa on sanoitettu se, ettei mies halua lasta ja nainen haluaa, kondomin käyttö on perusteltua. Tilanteen pitkittyessä tarvitaan kuitenkin usein ulkopuolista keskusteluapua, jonka turvin pystytään paremmin ymmärtämään toisen näkemyksiä. Kannattaakin miettiä, ovatko suhteen osapuolet toisiaan varten, jos heillä on täysin toisistaan eroavat ajatukset perheestä ja tulevaisuudesta?

Mahdollisuus hedelmöittyä laskee vain 5 prosenttiin 40 ikävuoden jälkeen. Se, miten helposti raskaus ja synnytys nelikymppisenä sujuu riippuu monesta tekijästä, kuten fyysisestä kunnosta, terveystottumuksista ja siitä, kuinka mones synnytys on kyseessä. Raskaudenaikaiset hormonaaliset muutokset saavat kaikki naiset tuntemaan itsensä väsyneeksi, mutta väsymys näyttäisi kuitenkin korostuvan erityisesti vanhemmilla naisilla. Useasta lapsesta huolehtiminen lisää väsymystä edelleen. Jos sinulla on jo lapsia entuudestaan saatat olla alttiimpi peräpukamille, virtsan karkailulle, kohdun ja emättimen kudoslaskeumalle (kudosten esiin luiskahdus) ja rintojen riippumiselle, toisin kuin 20 vuotta aiemmin. Tämä johtuu siitä, että näiden alueiden kudokset ovat joutuneet jo aiemmin venytyksen kohteeksi. Voit minimoida kyseiset vaivat pitämällä painosi kurissa, liikkumalla ja harjoittamalla lantiopohjan lihaksiasi raskauden aikana.

Jos sinulla on jo lapsia entuudestaan saatat olla alttiimpi peräpukamille, virtsan karkailulle, kohdun ja emättimen kudoslaskeumalle (kudosten esiin luiskahdus) ja rintojen riippumiselle, toisin kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että näiden alueiden kudokset ovat joutuneet jo aiemmin venytyksen kohteeksi.

3 v 4 kk 12 pv 6 t ja 8 sek

Yööökkk virtsan karkailu..emättimen laskeuma..löysät kudokset?

Aika paha heittää mitään tiettyä aikaa, parisuhteet niin erilaisia ja ihmiset niin erilaisia. Tunnen pariskuntia, jotka ovat naimisissa ja olleet yhdessä vuosia, kun hankkineet lapsia. Siltikin erottu pikkulapsi aikana. Toki paljon samanlaisia pariskuntia joissa suhde onnistunut ja jatkunut. Toisaalta on myös pariskuntia, jotka olleet yhdessä pari kuukautta kun vahinko tullut. Silti ovat vuosien päästä vielä yhdessä ja lapsia siunaantunut lisää.

Itse jos jotain pitäisi heittää niin se pari vuotta. Siinä ehtii nähdä ja kokea, että onko toinen sellainen jonka kanssa ehkä niitä lapsiakin voisi hankkia. Toisaalta kaikilla pariskunnilla esimerkiksi lapsettomuuden takia, ei ole mahdollisuutta tähän pariin vuoteen.

Me tunnettiin kaksi kuukautta :)

Vierailija kirjoitti:

Missä ajassa toiseen on tutustunut niin, että olisi edes kohtuullisen turvallista alkaa miettiä vauvaa? Ikinähän sitä ei tietenkään täysin voi tuntea toista, eikä tulevasta koskaan varmasti tiedä, mutta mitä ajattelette?

No nykyisen aviomieheni kanssa 6kk. Hän oli ensimmäinen mies, jonka kanssa halusin saada lapsen ylipäätään. Ennen häntä en edes ajatellut haluavani lapsia, vaikka takana oli yli 10v. kestänyt nuoruuden suhde ja sen jälkeen pari vuotta kestänyt suhde. Kun tapasin aviomieheni, lapsi tuntui yhtäkkiä luonnolliselta ajatukselta.

VELA kirjoitti:

Jos sinulla on jo lapsia entuudestaan saatat olla alttiimpi peräpukamille, virtsan karkailulle, kohdun ja emättimen kudoslaskeumalle (kudosten esiin luiskahdus) ja rintojen riippumiselle, toisin kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että näiden alueiden kudokset ovat joutuneet jo aiemmin venytyksen kohteeksi.

Nuo riskit ovat nuorella (alle 30 v), aktiivisella, normaalipainoisella, perusterveellä ja hyväkuntoisella naisella lähellä nollaa. Ihan oikeasti. Nuo riskit ovat 40+ ikäisellä, rapakuntoisella, lihavalla, jo 6 raskautta ja synnytystä (joista ei ole edes yrittänyt palautua optimaalisesti) läpikäyneellä naisella lähellä sataa. Riskit ovat yksilökohtaisia. Myös lapsivuodeaika tulee lusia fiksusti, ei korsetteja eikä aerobikia ennen jälkitarkastusta, aktiivisesti ja tasaisesti kuntoa nostaen.