Meitä pyydettiin kummeiksi hyvien tulojen vuoksi
Tai no, eivät ne kovin hyvät ole, mutta kummilapsen vanhemmat niin ilmeisesti luulevat. Saatiin näin kuusi vuotta myöhemmin lipsauksesta tietää, miten silloin aikoinaan tämä kaveripari on laskelmoinut. Voin sanoa, että vtuttaa ihan todella tällä hetkellä, eikä paljoa tee mieli kumminvelvollisuuksia hoitaa enää. Mitä tekisitte tässä tilanteessa, ottaako puheeksi asia enää vai hyödyttääkö tuo edes mitenkään
Kommentit (53)
Kummin tehtävä on tukea lapsen kristillisessä kasvatuksessa, ei olla mikään lahja-automaatti. Anna vaan sitä kristillistä kasvatusta, ja jos vanhemmat jotain jupisevat, niin selvennät vielä mikä on kummin tehtävä :)
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
Lahjoistapa (plus vähän muusta) tässä juuri vähän vahingossa lipsautettiinkiin. Miehen kanssa opiskeltiin pitkään ammatteihin, kaveripariskunta taas on ehtinyt olla työelämässä jo melkein kymmenen vuotta meitä enemmän, silti ilmeisesti ajatus, että heidän lapsilleen pitäisi meidän ostella kalliilla juttuja. Tunnistamisen pelossa en viitsi hirveän paljon yksityiskohtia kirjoittaa, mutta mm. toivottaisiin, että erästä (kallista) harrastusta rahoitettaisiin.
Ap
No mitä pahaa tuossa on. Teille ei tule taloudellisia velvollisuuksia hoitaessanne kummin tehtäviä toisin kuin jollain vähävaraisella.
Jos olette hyvätuloisia niin mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
No mitä pahaa tuossa on. Teille ei tule taloudellisia velvollisuuksia hoitaessanne kummin tehtäviä toisin kuin jollain vähävaraisella.
Harva tykkää taloudellisestakaan hyväksikäytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
Lahjoistapa (plus vähän muusta) tässä juuri vähän vahingossa lipsautettiinkiin. Miehen kanssa opiskeltiin pitkään ammatteihin, kaveripariskunta taas on ehtinyt olla työelämässä jo melkein kymmenen vuotta meitä enemmän, silti ilmeisesti ajatus, että heidän lapsilleen pitäisi meidän ostella kalliilla juttuja. Tunnistamisen pelossa en viitsi hirveän paljon yksityiskohtia kirjoittaa, mutta mm. toivottaisiin, että erästä (kallista) harrastusta rahoitettaisiin.
Ap
Olemme ihan hyvätuloisia. Kummilapsia 5 kpl. Emme ostaneet joulu/synttärilahjoiksi kalliita legopakkauksia, vaan tyypillinen joululahja oli 20-30 €. Emme myöskään odottaneet omalle lapselle kummeilta kalliita lahjoja, mikäli niitä oli, niin ne ostettiin itse.
kaveripari... just. Eihän noista kaverikummeista muutenkaan juurikaan mitään iloa. Suvusta haetaan kummit.
Vierailija kirjoitti:
No mitä pahaa tuossa on. Teille ei tule taloudellisia velvollisuuksia hoitaessanne kummin tehtäviä toisin kuin jollain vähävaraisella.
Täh?
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
En ole kuullutkaan moisesta systeemistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
Ai kummien tehtäväkö on kasvattaa lapset? Eikö kummien tehtävä ollut opettaa uskosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
Lahjoistapa (plus vähän muusta) tässä juuri vähän vahingossa lipsautettiinkiin. Miehen kanssa opiskeltiin pitkään ammatteihin, kaveripariskunta taas on ehtinyt olla työelämässä jo melkein kymmenen vuotta meitä enemmän, silti ilmeisesti ajatus, että heidän lapsilleen pitäisi meidän ostella kalliilla juttuja. Tunnistamisen pelossa en viitsi hirveän paljon yksityiskohtia kirjoittaa, mutta mm. toivottaisiin, että erästä (kallista) harrastusta rahoitettaisiin.
Ap
Jos teillä ei ole varaa tai halua rahoittaa harrastusta, sanotte vain ystävällisesti, että ikävä kyllä teillä ei ole varaa osallistua siihen. He eivät voi tietää, onko hyvätuloisilla kavereilla esim. paljon lainaa tai mikä se rahatilanne oikeasti on. Sillä ei ole merkitystä, mitä he ovat aikoinaan kuvitelleet teidän rahatilanteenne olevan, totuus voi olla ihan toinen. Muuten jatkatte lapsen huomioimista normaalisti entiseen tapaan.
Heidän reaktionsa tähän ystävälliseen kieltäytymiseen kertoo teille kaiken tarpeellisen. Jos he muuttuvat kylmiksi sen jälkeen, niin voitte päätellä, että heitä motivoi taloudellinen apunne ja voitte jättää heidät omaan arvoonsa. Lapselle voi silti toimittaa normaalit synttäri- ja joulumuistamiset halutessaan (minusta se on reilua lasta kohtaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
En ole kuullutkaan moisesta systeemistä.
Oli aika tavallista siihen aikaan, kun ei ollut vielä nykyisen kaltaista sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua sijaisperheineen. Jos lapsi jäi orvoksi tai vanhemmat eivät muuten kyenneet huolehtimaan lapsestaan, huoltajaa haettiin lapselle läheisimmistä ihmisistä, joihin myös kummien katsottiin kuuluvan.
Mä olen aika monen lapsen kummi.
Kuulun myös suomen ylimpään palkkadesiiliin.
Tästä huolimatta Kertaakaan ei ole rahaa kummilapsien lahjontaan mennyt kahta kymppiä enempää per laaki.
Olen yrittänyt lapsille jakaa tietouttani, henkistä pääomaa, jotta heidän elämänsä olisi tulevaisuudessa menestyksekästä. Koen tämän arvokkaammaksi, kuin turhanpäiväisen krääsän jakamisen.
Ihan sama mitä lasten vanhemmat meinaa, itse päätän omista rahoistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
Lahjoistapa (plus vähän muusta) tässä juuri vähän vahingossa lipsautettiinkiin. Miehen kanssa opiskeltiin pitkään ammatteihin, kaveripariskunta taas on ehtinyt olla työelämässä jo melkein kymmenen vuotta meitä enemmän, silti ilmeisesti ajatus, että heidän lapsilleen pitäisi meidän ostella kalliilla juttuja. Tunnistamisen pelossa en viitsi hirveän paljon yksityiskohtia kirjoittaa, mutta mm. toivottaisiin, että erästä (kallista) harrastusta rahoitettaisiin.
Ap
Jos teillä ei ole varaa tai halua rahoittaa harrastusta, sanotte vain ystävällisesti, että ikävä kyllä teillä ei ole varaa osallistua siihen. He eivät voi tietää, onko hyvätuloisilla kavereilla esim. paljon lainaa tai mikä se rahatilanne oikeasti on. Sillä ei ole merkitystä, mitä he ovat aikoinaan kuvitelleet teidän rahatilanteenne olevan, totuus voi olla ihan toinen. Muuten jatkatte lapsen huomioimista normaalisti entiseen tapaan.
Heidän reaktionsa tähän ystävälliseen kieltäytymiseen kertoo teille kaiken tarpeellisen. Jos he muuttuvat kylmiksi sen jälkeen, niin voitte päätellä, että heitä motivoi taloudellinen apunne ja voitte jättää heidät omaan arvoonsa. Lapselle voi silti toimittaa normaalit synttäri- ja joulumuistamiset halutessaan (minusta se on reilua lasta kohtaan).
Kuka pyytää rahaa muilta?
Vaikka heillä on toiveita harrastuksen rahoittamisesta tai lahjojen ostosta, niin toiveita ei tarvitse toteuttaa, ellei itse oikeasti halua niin tehdä. Epäilen, että toiveet tulevat kasvamaan, jos lähdette toteuttamaan niitä.
Oikeasti on olemassa ihmisiä jotka pitävåt yhteyttä hyötymisen vuoksi. Varsinkin, jos sattuu olemaan lapseton pariskunta tai yksineläjä, niin "ystäviä" riittää. Palstalla oli yksi päivä juttu, jossa kummien suhde sukulaisperheeseen oli päättynyt heidän kuultuaan, että perheeseen toivotaan omia lapsia. Minun arvaukseni oli, että kyseinen perhe oli suunnitellut hyötyvänsä enemmänkin kummeista ja oli pettynyt, kun niin ei nyt käykään, kun perheeseen tulee omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkeväähän se on, jos ajatellaan sitä perinteistä systeemiä, että jos vanhemmat kuolee, kummit kasvattaa lapsen. Jos lahjojen toivossa on valittu, niin aika ikävää.
En ole kuullutkaan moisesta systeemistä.
Oli aika tavallista siihen aikaan, kun ei ollut vielä nykyisen kaltaista sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua sijaisperheineen. Jos lapsi jäi orvoksi tai vanhemmat eivät muuten kyenneet huolehtimaan lapsestaan, huoltajaa haettiin lapselle läheisimmistä ihmisistä, joihin myös kummien katsottiin kuuluvan.
Ymmärräthän ettei pelkkä kummius tee läheiseksi.
Syytön se kummilapsi tuohon on. Mut ei ole tietenkään teidän velvollisuus osallistua harrastuksen kustannuksiin. Ostatte jatkossa max. 20 Euron lahjan, moni ei osta omille lapsilleenkaan kalliimpia lahjoja
Mahdollisimman vähän kontaktia sit jatkossa