Mikä oli poliittinen vakaumuksesi 18-22-vuotiaana?
Itse olin konservatiivinen ja antivasemmistolainen nationalisti ja demokratian, kapitalismin ja globalisaation vastustaja. Kannatin myöskin valkoisen rodun puolesta käytävää taistelua.
Nykyään en ole enää erityisen kiinnostunut poliittisista ideologioista enkä ole idealisti kuten nuorempana.
Kommentit (29)
Ei minulla ollut poliittista vakaumusta tuossa iässä. Olen kyllä vasemmistotaustaisesta perheestä, mutta nuorena aikuisena en ollut kiinnostunut politiikasta.
Ei ollut poliittista vakaumusta.
25-vuotiaana taisin kyllä liittyä bileiden jatkoilla kokoomusteekkareihin, kun se heidän kerhotilansa oli ainoa paikka, mistä sai vielä kaljaa.
Vierailija kirjoitti:
Olitko ap uusnatsi?
En ehkä ihan puhdas uusnatsi, vaikka ajatusmaailmani olikin monessa suhteessa aika samanlainen.
AP
Ei ollut silloin, ei ole nytkään.
Poliittinen aktiivisuus on siis niin noloa et ei mitään rajaa...
Sama kuin nyt yli 40v, maltillisen äärioikeiston kannattaja.
Keskusta. 0-vuotiaasta 21-vuotiaaksi saakka. Sitten tuli Sipilä. Sen jälkeen ei mikään.
Vasemmisto. Sitten rupesin tutustumaan vasemmistolaisiin ja tämän seurauksena siirryin pikkuhiljaa PS:n puolelle
"Amerikka on pska, politiikka on pskaa" ja "maito kuuluu vasikoille!"
Olin vaikutteille altis Green Day -fani, ja vegaani (PETA) joka ilahdutti nimittämällä lähipiiriään murhaajiksi.
Mun teinikapina tuli vähän myöhässä... Nyt olen onneksi vähän rauhoittunut ja annan muiden elää miten parhaaksi näkevät.
Vahvasti vasemmalla omasta mielestäni, vaikka tulinkin keskiluokkaisesta perheestä ja työväenluokka oli minulle lähtökohtaisesti vieras. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin olen kaltaisteni korkeakoulutettujen naisten tapaan vihreä, vaikka vieläkin asemoin itseni vihreiden vasempaan laitaan.
Hajuton ja mauton en mihinkään vielä kallellaan. Äänestin tuolloin Keskustaa.
Sanni16kerava kirjoitti:
Ei ollut silloin, ei ole nytkään.
Poliittinen aktiivisuus on siis niin noloa et ei mitään rajaa...
Samoin. Eikä ole vieläkään vaan olen edelleen sitoutumaton ja olen jo eläkeiässä.
Sitoutumattomana voi tarkastella kriittisesti kaikkia puolueita ja äänestänyt olen aina. Päätän ehdokkaani monien karsintojen perusteella ja puolue ei vaikuta siihen millään tavoin. Olen ns liikkuva äänestäjä ja pitänyt aina oman mielipiteeni äänestysasiassa. Minuun ei voi vaikuttaa mikään tai kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama kuin nyt yli 40v, maltillisen äärioikeiston kannattaja.
"Maltillinen* ja "äär*oikeisto" sulkevat toisensa pois
Ei mitään. Äänestin ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa viime keväänä. Sitä ennen meni yli 40 vuotta ilman halua puuttua, mutta kiitos Sipilän, Sipilä piti estää ja kävin äänestämässä.
Hävettää tunnustaa, mutta olin nuori ja naiivi. Uskoin, että kaikki on itsestä kiinni ja jotkut valitsevat surkean elämän ja saavat syyttää itseään. Onneksi opiskelin, eikä enää tulisi ikinä mieleen kannattaa kokoomusta.
Olen ollut sen itselleni vähiten huonon puolueen äänestäjä koko täysi-ikäisyyteni ajan. Eli Kokoomus. Samassa olen pysytellyt, vaikka tökkii kyllä heidänkin touhunsa monissa asioissa (pidän mm. Suomen maksutonta opiskelujärjestelmää asiana, jota ei missään nimessä tulisi rapauttaa kuten Kokoomus tässä kouklutusleikkaushyväksynnässään on tehnyt). Silti sitä mieltä, että yksilöllä tulisi olla omaan ahkeruutensa (=kouluttautuminen, työnteko) perustuen mahdollisuus parempaan tulotasoon ja työn tekemisen tulisi aina olla kannattavaa. Tosin tätä halpatyövoimapuolta ja kaksiin työmarkkinoihin ajamista en sitten taas hyväksy..
Tosin vaikeaa tämä nykypoliittinen puolensavalinta on kun tuntuu, että joutuu valitsemaan ruton ja koleran väliltä sen vähemmän huonon vaihtoehdon.
Poliittinen valaumukseni oli tuolloin, että tänne saa tulla laivalasteittain larissoja muttei yhtään ahmedia. Ajattelen nykyäänkin niin ja olen kuusikymppinen.
SDP, ja kyllähän se nykyään hävettää, että on tullut äänestettyä esim. Tarja Halosta presidentinvaaleissa. Olisi se siihen luottamustehtävään ilman minun ääntänikin päässyt jokatapauksessa, mutta silti. Myöhemmin olen sitten ymmärtänyt millaista omia etujaan maksimoivaa silsaa jokainen poliittinen puolue on.