Suomessa kenellä tahansa on mahdollisuus menestyä - Työtön mikä on selityksesi sille, että sinä et ole yksi menestyjistä?
Kommentit (63)
Turha se on laskeskella menestystään kesken kaiken.
Menestyin viimein vuosien tiukkojen aikojen ja kärvistelyn jälkeen. Nyt olen sairastunut vakavasti ja suoraan sanoen tuolla menestyksellä ei ole nyt yhtään mitään merkitystä. Maallinen ja mammona ei hautaan tule mukaan. Eikä rahalla saa terveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan saanut itseään niskasta kiinni ja kaverien kansssa juhliminen ja autojen rassaaminen kiinnosti enemmän. Sitten vielä kun ajatteli menväsnä amiksen jälkeen siihen tehtaaseen, missä omat ja suurin osa kaverien vanhemmista työskenteli? Ei tullut opiskeltua kuin siihen tehtaan yksinkertaisiin toimenkuviin ja työharjoittelut aina siellä kuten myös kesätyöt. Armeijan jälkeen sitten alkoi tehtaan tuotannonlasku ja irtisanomiset. Parin vuoden kuluttua tehdas meni kiinni eikä paikkakunnalla ollut muita suuria työllistäjiä.
Ensimmäinen rehellinen vastaus. Kiitos siitä.
Ajattelin itsekin ihan samaa
t. ohis
En ole menestynyt, koska olen käyttänyt kaiken aikani ja energiani ympärillä olevien ihmisten seuraamiseen ja imitoimiseen sen sijaan, että olisin miettinyt, mitä itse oikeasti haluan. Vuosien mittaan tästä toiminnasta on seurannut täysi katastrofi, jonka jälkiä nyt siivoan. Olettaisin, että kurssi on vihdoin kääntynyt kohti menestystä, mutta kyllähän se hitaasti tapahtuu ja omat virheet ottaa päähän vieläkin.
Sain huonot kortit ja koulunkäynnistä ei tullut mitään kun en sen 9 vuoden aikana ymmärtänyt/muistanut samanlailla kun muut opittuja asioita. Olen pitkään miettinyt, että jos tietää olevansa tyhmä, niin voiko olla oikeasti tyhmä vai missä on vika kun ei tajua niinkuin muut? No oli miten oli niin menestymisen osalta peli on pelattu ja mennää päivä kerrallaan toivoen parempaa huomista.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen työtön voi miettiä yhtä kysymystä pienessä mielessään: Mitä voisit tehdä JUURI NYT menestymisesi eteen vauvapalstalla roikkumisen sijasta?
Niinpä....
Tämä.
Jos menestymisellä ajatellaan vain rahaa, omaisuutta, niin siinä olen epäonnistunut. Valmistuin ammattiini 90-luvun laman pahimpiin aikoihin, mutta jostain syystä onnistuin kuitenkin itseni työllistämään ihan ok. Opiskelin silloin alaa, jolle vakuuteltiin tarvetta aina ja aina. No, enää sitä tarvetta ei ole, ja kun reilu vuosi sitten yyteiden kautta sain lähteä, olen ollut työtön. Hieman aiemmin jo sairastuin vakavasti, kuten toinen lapseni, jäimme apua saadaksemme myös kahden asunnon loukkuun, puskurirahat tulivat tarpeeseen ja valitettavasti myös kaikki meni, talous ahdingossa ja on myös tulevaisuudessa, sillä ulosotossa on n 20 tonnia.
Terveys on nyt ok, opiskelen alalle, jolla taas varma työllistyminen, mutta tulot tulevat olemaan pienet. Ehkä saan velkojani joskus maksettua, ehkä en. Yritän menestyä, mutta se on todella epävarmaa, enkä hirveästi siitä enää välitä, pääasia on, että lapseni on terve ja itsekin ok kunnossa.
Kai tässä on selittelyä ja tekosyitä, mutta en ole parempaan pystynyt. Jos en olisi sairastunut, olisi tilanne kyllä toinen, mutta mitäpä sitä jossittelemaan. tN50
Kysymys sisältää olettamuksen että työtön ei olisi menestynyt, joten en vastaa näin asenteellisiin kyselyihin.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on ilkeästä aloituksesta huolimatta pointti. Tänä päivänä ihmisiltä vaaditaan enemmän ja pelkkä elämässä pärjääminen on jo melkein osoitus menestymisestä. Miksi kaikki eivät pärjää elämässä? Onko järjestelmämme omiaan ajamaan ihmisiä syrjään, jos he eivät syystä tai toisesta hyvissä ajoin nuorena saa elämäänsä raiteille? Yhteiskunnan harteilla ollutta vastuuta on siirretty yksilöille, joka on monelle ihmiselle liian kova pala: oma tie pitää raivata niin kovalla työllä, että odottamattomien esteiden tullessa vastaan tiputaan kyydistä pois.
Suomessa haihatellaan liikaa menneseen aikaan, kun riitti että sait kerran työpaikan ja pysyit siellä seuraavat 40 vuotta. Tämä ei ole enää tätä päivää, vaan pitää keksiä itse keinot ja järjestää tulonsa yhä useammin monesta eri lähteestä. Pätkätyöt, osa-aikatyöt, itsensä työllistäminen ja muut tämän päivän ilmiöt ovat vain joillekin ihmisille liikaa.
Kannatan itse kovaa yksilönvastuuta, mutta toisaalta ymmärrän, että yhteiskunta ei voi pyöriä pelkän raipan varassa, vaan myös joustoa , tukea ja mahdollisuuksia tulee järjestää yhteiskunnan toimesta, jotta ihmiset löytävät oman tiensä ja pärjäisivät elämässä.
Hyvä esimerkki mielestäni ärsyttävästä asenteesta ihmisillä on se, että sanotaan olevan vähemmön avoimia työpaikkoja, kuin mitä on työttömiä. Tämä nähdään yhtä suurena kuin, että mitään töitä ei ole ja se on yhteiskunnan syytä. Yrittäjähenkinen ihminen ajattelee toisin ja näkee esteiden sijaan mahdollisuuksia. Voitte toki dumata kirjoitukseni, mutta asenteella ja kovalla tahdolla on hurjan suuri merkitys menestymisessä. Niin inhottavalta kuin se kuulostaakin ja niin ärsyttävää kuin se onkin, että joku toinen menestyy ja itse ei.
Ei aloitus ole ilkeä.
Koska kaikki eivät ole menestyjiä. Kaikilla on toki mahdollisuus, mutta onhan se absurdia ajatella, että jokainen 5,5 miljoonasta suomalaisesta olisi "menestyjä"
Menestyminen on TUURISTA kiinni. Jos 100 työtöntä pyrkii johtajan paikalle niin yksi niistä vain valitaan ja kaikki muut 99 jäävät taas syyllistettäväksi. Ap:lle pitäis työntyää liikennekartio hanuriin kantaa myöten ja ilman liukuvoidetta.
Vierailija kirjoitti:
Menestyminen on TUURISTA kiinni. Jos 100 työtöntä pyrkii johtajan paikalle niin yksi niistä vain valitaan ja kaikki muut 99 jäävät taas syyllistettäväksi. Ap:lle pitäis työntyää liikennekartio hanuriin kantaa myöten ja ilman liukuvoidetta.
ilmiannettu.
Jos osaisin maalata tauluja tai laulaa tai kirjoittaa kirjan..kokisin olevani menestynyt.
Ihailen taidetta ja luen paljon
Poltetta taiteen tekemiseen ei löydy:(
Nuorena kirjoittelin ja piirtelin..mutta oli itsekritiikkiä....ei ne ollu kummosia tekeleitä.
Vierailija kirjoitti:
Sain huonot kortit ja koulunkäynnistä ei tullut mitään kun en sen 9 vuoden aikana ymmärtänyt/muistanut samanlailla kun muut opittuja asioita. Olen pitkään miettinyt, että jos tietää olevansa tyhmä, niin voiko olla oikeasti tyhmä vai missä on vika kun ei tajua niinkuin muut? No oli miten oli niin menestymisen osalta peli on pelattu ja mennää päivä kerrallaan toivoen parempaa huomista.
Se on hirveä kohtalo tajuta omat heikkoutensa.
Vaatii yliinhimillistä ponnistelua saavuttaa sama mitä muut saavuttaa helposti.
Onneksi on uskonto, roskaruoka,viina ja netflix
Mähän olen menestynyt ja sekös sua harmittaa!
Otsikko jo itsessään sisältää ongelman. Työttömiä pidetään automaattisesti menestymättöminä, osaamattomina ja köyhinä.
Maksoin itse työttömyysaikanani veroja enemmän kuin keskiverto kansalainen ansaitsee vuodessa. Olinhan silti vailla mielekästä työtä. Vastuuvirkailijan mielestä piti miettiä, että onko minulla moraalinen oikeus nostaa tukea, vaikka käytössäni oli useampi koti eri työnhakualueella.
Vierailija kirjoitti:
Otsikko jo itsessään sisältää ongelman. Työttömiä pidetään automaattisesti menestymättöminä, osaamattomina ja köyhinä.
Maksoin itse työttömyysaikanani veroja enemmän kuin keskiverto kansalainen ansaitsee vuodessa. Olinhan silti vailla mielekästä työtä. Vastuuvirkailijan mielestä piti miettiä, että onko minulla moraalinen oikeus nostaa tukea, vaikka käytössäni oli useampi koti eri työnhakualueella.
Jos maksoit noin paljon veroja, sulla oli ilmeisesti reilusti pääomatuloja? Jos niitä on vieläkin, niin mihin tarvitset sitä työtä?
Jos itse saisin saman pääomatuloilla kuin töillä, en enää töitä tekisi. Olisi sitten ainakin yksi työpaikka enemmän työttömille täytettäväksi.
Minun ei tarvinnut menestyä, koska isävainaa menestyi juurikin mm. niillä Nokian osakkeilla ja jätti minulle mukavan perinnön. Tietysti Susanna Kosken esimerkkiä noudattaen vastaanotan myös työttömyysturvaa, vaikka pärjäisin ilmankin.