Mitä tehdä kaverin kanssa, joka on aina myöhässä eikä sovi tarkkoja tapaamisaikoja?
Miten toimisit kaverin kanssa, joka on aina myöhässä ja jonka kanssa on tosi hankalaa sopia tapaamisia? Kyseessä on muuten ihana ihminen, mutta tämä asia on todella alkanut ärsyttää itseäni.
Tapaamisten sopimisessa on aina jotain säätämistä. Jos esim. kysyn käykö tiistai klo 18.00, niin hän ei sano "kyllä, nähdään silloin" tai "ei, mutta klo 19.00 kävisi, sopisiko se?". Sen sijaan saattaa sanoa, että "joo, siinä main, ilmoittelen sitten" tai "yritän ehtiä klo 18, ilmoittelen jos menee pidempään". Eli käytännössä joudun aina odottamaan ja joustamaan kaverin aikataulujen mukaan. Toiseksi, hän on joko tällä tavoin tai siten myöhässä, että on sanonut tulevansa paikalle vaikka klo 18, mutta tulee sitten joskus 18.15-19 välillä eli on lähes AINA myöhässä. Mulla alkaa keittämään yli tämä ja nyt mietin, mitä voin tehdä? Voinko vaatia kaveria ilmoittamaan minulle tapaamisajat täsmällisemmin? Ärsyttää odotella häntä ja joustaa aina sen mukaan, miten pääsee paikalle. En voi ymmärtää miksei aikuinen ihminen voi a) rehdisti sopia tarkkaa tapaamisaika b) tulla silloin paikalle? Tuntuu ettei hän ymmärrä asiassa olevan mitään ongelmaa ja minua aikatauluttavana nipona... Minusta tuollainen käytös taas tuntuu itsekkäältä ja siksi se ärsyttääkin.
Mitä tekisit ja sanoisit ystävällesi vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se minua niin sapettaakin, että kaveri ilmoittaa jo etukäteen, että nähdään x aikahaitarilla. Että hän jo etukäteen ikäänkuin antaisi itselleen luvan olla myöhässä eikä voi sitoutua johonkin tiettyyn aikaan. Tämä tuntuu jonkin sortin arvostuksen puutteelta ja siltä, että hänen tarpeet menevät aina edelle. Minä olen se, joka joustan ja odotan. On eri asia, jos hän sanoisi tulevansa x aikaan ja sitten myöhästyisi ja olisi aidosti pahoillaan. Nyt hän ei edes pahoittele ja tosiaan jo etukäteen on sitoutumatta aikaan. Tämä ärsyttää. - Ap
Voisiko johtua siitä, että tietää ettei osaa sitoutua aikaan? Haluaa olla rehellinen ja kertoa, että tähän haitariin pystyn tähtäämään, sen sijaan että olisi aina myöhässä.
Voi toki olla myös ymmärtämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä.
Kerro, että haluat kapeamman haitarin.
Tätä juuri en ymmärrä, miten joku ihminen ei osaa koskaan sitoutua johonkin aikaan? Eikö se ole aikamoista itsekkyyttä? Käyväthän tällaiset ihmiset töissäkin. Ahdistaako heitä niin paljon ylipäänsä asioihin sitoutuminen, että pitää joka tilanteessa säilyttää illuusio vapaudesta tyyliin "kukaan ei päätä mihin aikaan olen paikalla". En vaan tajua.
Vierailija kirjoitti:
Tätä juuri en ymmärrä, miten joku ihminen ei osaa koskaan sitoutua johonkin aikaan? Eikö se ole aikamoista itsekkyyttä? Käyväthän tällaiset ihmiset töissäkin. Ahdistaako heitä niin paljon ylipäänsä asioihin sitoutuminen, että pitää joka tilanteessa säilyttää illuusio vapaudesta tyyliin "kukaan ei päätä mihin aikaan olen paikalla". En vaan tajua.
Ei osaa olla ajoissa. Ajantaju on huonoa. Ei halua luvata, jos ei ole varma osaako pitää lupauksen.
Mulla on tällainen ystävä. Olen jo tottunut ja menen itse noin 30 min myöhässä. Ei ongelmaa.
Mitä teetkin niin älä noita naurettavia "opetuksia" :D :D Ei siinä kukaan opi mitään, ihmettelee vain että miksi et saapunut paikalle, eikä välttämättä edes tajua syytä.
Joku seuraavista:
1. Sovitte kompromissin
2. Kerrot minkä verran myöhästymistä voit sietää ja kuinka usein, sekä miten toivot toivottavan jos tulee myöhässä. Pidät tästä kiinni. Päätät seuraukset etukäteen.
3. Et mitään ja hyväksyt että kaverisi on myöhästelijä.
Kaikki nämä kunnioittavasti, ystävällisesti ja ehkä huumorillakin hoidettuna.
Vaatisin tarkkaa tapaamisaikaa vielä sen "niillä main sopii, ilmoittelen sitten"-lupauksen jälkeen ennen kuin itse rupean edes valmistautumaan tapaamiseen. Eli laittaisin vielä viestin "eli monelta nähdään?" edellisenä iltana tai tapaamispäivän aamuna. Muotoilisin viestin niin, että hänen on pakko antaa kuittaus tai muuten tulkitsen tapaamisen perutuksi.
Jos toinen siitä huolimatta myöhästyisi reilusti, sanoisin suoraan etten enää suostu tapaamiseen, jos hän ei tule sovittuun aikaan.
Olen itse ollut nuorena myöhästelijä, tosin myöhästelin vain 5-10 minuutilla melkein aina. Nyt en enää myöhästele, paitsi korkeintaan 1-2 minuutilla joskus harvoin. Myöhästeleminen ei ole luonteenpiirre, vaan seurausta huonosta organisoinnista ja välinpitämättömyydestä / vähättelevästä suhtautumisesta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Minä olen tuollainen. En vaan pysty laskemaan oikein aikaa mikä menee mihinkin. Yritän kyllä ja haluaisin olla ajoissa. Ehdotan että menet itse paikalle aina vartin tai puoli tuntia sovittua myöhemmin. Silloin olette suurinpiirtein samassa. Itse jos joudun odottamaan, käsitän kyllä että en voi siitä valittaa.
Minusta, et nipota. On ihan reilua noudattaa sovittua aikataulua muutaman minuutin tarkkuudella. Mutta kun et kaveriasi voi muuttaa, niin voitko sopia tapaamisen niin, että kaverisi nivoutuu luonnollissti sinun tekemisiin. Kutsut esim. teille kotiin käymään. Jos tulee päivällisaikaan, tarjoat samaa ruokaa mitä teidän perhe syö, jos tulee myöhemmin keität kahvit sitten kun hän suvaitsee saapua. Tai kaupungilla sano, että pyörit ostoksilla 12-14 välillä, käydään kahvilla kun hän tulee. Pyydä soittamaan, kun on lähellä. Jos ei tule klo 14 mennessä käy yksin kahvilla ja tapaatte sitten toisella kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä juuri en ymmärrä, miten joku ihminen ei osaa koskaan sitoutua johonkin aikaan? Eikö se ole aikamoista itsekkyyttä? Käyväthän tällaiset ihmiset töissäkin. Ahdistaako heitä niin paljon ylipäänsä asioihin sitoutuminen, että pitää joka tilanteessa säilyttää illuusio vapaudesta tyyliin "kukaan ei päätä mihin aikaan olen paikalla". En vaan tajua.
Ei osaa olla ajoissa. Ajantaju on huonoa. Ei halua luvata, jos ei ole varma osaako pitää lupauksen.
Jos näin on, niin eikö tästä voi sanoa ystävälle ja pahoitella asiaa? Se ärsyttää, kun ei edes pahoitella, ilmoitetaan vain, että "ilmoittelen sitten, jos en ehdikään x aikaan mennessä". Eli joudut sitten odottamaan siellä kahvilassa tai muussa paikassa kuitenkin.
Sovitteko näitä tapaamisia sinun kotiisi, hänen kotiinsa vai jonnekin muualle? Jos sinun kotiisi, tuon selittää varmaan osaltaan sekin, että jos sanot olevasi kotona klo X eteenpäin, hän olettaa että puoli tuntia sinne tai tänne ei tee sinulle minkäänlaista eroa, jos sinulla ei siis ole sovittu muuta menoa hänen tapaamisensa jälkeen. Jos taas hänen kotiinsa tai muualle, kertoo jostain muusta.
Oletko niitä ihmisiä, jotka tapaamista sopiessa ehdottavat aina tapaamista kotonaan, koska "eivät jaksa" tulla kylään muiden luo, mennä elokuviin tms? Sekin voi tympäistä ja aiheuttaa moista, voi tulla tunne että kelpaa seuraksi vain silloin kun tekee mitä toinen tahtoo.
Ehdottaako tapaamisia sinä vai hän? Jos sinä, niin kokeile tosiaan joskus antaa hänen ehdottaa/päättää tapaamisaika. Olen huomannut, että varsinkin monilla joilla on lapsia ja säännölliset työajat on taipumusta olettaa, että lapsettomat tai vuorotyöläiset, freelancerit ym. muokkaavat aikataulunsa heidän toiveidensa/vaatimustensa mukaan tai jopa olettavat, ettei lapsettomalla tai työttömällä/epäsäännöllisiä/vuorotöitä tekevällä voi olla mitään menoja ja sille voi hyvin sanella, milloin sopii nähdä. Jos teillä on näin, tuo voi hyvin olla vastareaktio "sanelulle".
Millaisia ovat tämän ystäväsi päivät? Onko niissä paljon ns. liikkuvia osia? Lapsia, epäsäännöllisiä työtunteja, puolison vuorotyö tms? Jos, koeta tajuta ja ottaa huomioon, että kaikkien arki ei etene kuin juna aina samalla aikataululla, vaikka itse haluaisivatkin.
Oletko muuten kokeillut kysyä tästä kaveriltasi suoraan sen sijaan, että kyselet netissä tuntemattomilta?
Vierailija kirjoitti:
Minulla ja kaveripiirilläni on ihan yleinen tapa sopia, että nähdään "viiden ja kuuden välillä". (On myös ihmisiä, joiden kanssa sovin tarkemmin, tämä tietyn piirin kanssa.)
Voisiko olla, että hän on "eri kulttuurista"? Vaikkapa pieneltä paikkakunnalta, jossa ei oltu näissä niin tarkkoja?
Itse tunnustan, etten ymmärtänyt aluksi toiselle paikkakunnalle muutettua että joillekin tämä on oikeasti ihan kirjaimellista. Ihmettelin, että sovittiin kaverin tulevan luokseni "joskus kuudeksi". Tuli viisi minuuttia yli ja pahoitteli kovasti. Olin ihan huuli pyöreänä, olin odotellut että tulee milloin vain tyyliin kuuden ja seitsämän välillä.
Oli tosi monia muitakin uusia asioita. Että kutsuilleni ei kaikki kokeneet olevan tervetulleita, jos en erikseen mainostanut kaikille "kaverit saa ottaa mukaan" jne.
Voi olla, että hänellä on tapana että kun ollaan tarpeeksi tuttuja ja rennoissa väleissä, tuollainen on ok. Ei välttämättä ymmärrä miten otat epäkunnioittavana käytöksenä. Teet hänelle ehkä palveluksen, jos ystävällisesti valistat. :)
Olen kotoisin tuollaisesta pikkupaikasta. Oli suunnaton helpotus muuttaa pois paikkaan, jossa ihmiset osaavat olla ajoissa.
Ex- mieheni oli tuollainen. Meidän piti kulkea samalla kyydillä töissä. Hän ei jaksanut odottaa minua yhtään, vaan minun piti olla ulkona odottamassa, koska hän saapuu. Hän itse saattoi sitten soittaa, kun seisoin jo pakkasessa sovittuun aikaan, että hups vähän lipsahti, olen just lähdössä autolle.
Ei varmaan tarvi edes valaista, että yleensäkin oli itsekäs ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä juuri en ymmärrä, miten joku ihminen ei osaa koskaan sitoutua johonkin aikaan? Eikö se ole aikamoista itsekkyyttä? Käyväthän tällaiset ihmiset töissäkin. Ahdistaako heitä niin paljon ylipäänsä asioihin sitoutuminen, että pitää joka tilanteessa säilyttää illuusio vapaudesta tyyliin "kukaan ei päätä mihin aikaan olen paikalla". En vaan tajua.
Ei osaa olla ajoissa. Ajantaju on huonoa. Ei halua luvata, jos ei ole varma osaako pitää lupauksen.
Jos näin on, niin eikö tästä voi sanoa ystävälle ja pahoitella asiaa? Se ärsyttää, kun ei edes pahoitella, ilmoitetaan vain, että "ilmoittelen sitten, jos en ehdikään x aikaan mennessä". Eli joudut sitten odottamaan siellä kahvilassa tai muussa paikassa kuitenkin.
On kieltämättä hieman erikoista, jos ei tajua pahoitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa napaansa kaivelevat aikataulutärkeilijät eivät käsitä, että ihmisiä on eri luonteisia. Ihmisen ajanhahmotuskyky vaihtelee ihan neuropsykologiselta tasolta alkaen. Joillekin on lähes mahdotonta arvioida tarkasti ajankäyttöä ja aikataulutusta. Vaikka olisi kuinka vakaa aie ja suunniteltu kaikki, niin jokin pettää ja aina tulee kiire, asioita jää viime tippaan, joskus myöhästyy.
Tämä on samanlainen ikuisuusaihe kuin vaikkapa aamu- vs. iltavirkkuus, jossa yksi porukka pitää itseään parempana ja omaa tapaansa ainoana oikeana ja haukkuu toisenlaiset ihmiset laiskoiksi, itsekkäiksi, mitä milloinkin. Samalla kun ovat itse huolissaan ainoastaan omista tärkeistä minuuteistaan ja tarpeistaan.
Eihän tuollainen ihminen pysty sitten edes töissä käymään.
Voi olla että pystyy. Keskittää ihan uskomattoman määrän keskittymistä ja energiaa ja erilaisia kikkoja siihen, että onnistuu olemaan töissä ajoissa. Jos töihin mennään joka päivä samaan aikaan, on tämä helpompaa.
Ihmisillä on yleensä tapana ottaa hieman rennommin ystävien kanssa.
Juuri näin se menee. Tuo ajoissa oleminen vain on 10 kertaa vaikeampaa kuin muille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Minusta, et nipota. On ihan reilua noudattaa sovittua aikataulua muutaman minuutin tarkkuudella. Mutta kun et kaveriasi voi muuttaa, niin voitko sopia tapaamisen niin, että kaverisi nivoutuu luonnollissti sinun tekemisiin. Kutsut esim. teille kotiin käymään. Jos tulee päivällisaikaan, tarjoat samaa ruokaa mitä teidän perhe syö, jos tulee myöhemmin keität kahvit sitten kun hän suvaitsee saapua. Tai kaupungilla sano, että pyörit ostoksilla 12-14 välillä, käydään kahvilla kun hän tulee. Pyydä soittamaan, kun on lähellä. Jos ei tule klo 14 mennessä käy yksin kahvilla ja tapaatte sitten toisella kertaa.
Mulla tälläinen ei toimi. Olen sen verran sosiaalinen jännittäjä, että koko päiväni menee vähän tärviölle, en pysty rentoutumaan. Olen koko ajan sellaisessa pienessä jännityksessä ja "valmiustilassa", kun en tiedä koska nähdään. Pahimmillaan koko päivä menee sen kaverin odotuksessa.
Omistan myös tuollaisen myöhästelevän ystävän. Hän on aina vähintään 10-15 minuuttia myöhässä tapaamisista. Joskus kauemminkin, milloin ilmoittaa vasta viime tingassa eikä pahoittele missään vaiheessa. Olen monenlaisissa paikoissa häntä odotellut vuosien aikana, asemilla, kadunkulmissa, bussipysäkeillä yms. En muista, että hän olisi koskaan pahoitellut myöhästymistään. Joskus ilmoittaa myöhästyvänsä silloin kun olen jo matkalla. Yhden kerran olin sitten itse myöhässä bussin myöhästymisen takia ja silloin ystävä valitteli pitkään, että olipa tylsää odotella... Monesti olen ajatellut että alan itse menemään sen vartin myöhässä mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. En yleensä enää sano myöhästymisestä mitään koska tiedän että hän tiuskisi vastaan ja tapaaminen alkaisi huonoissa tunnelmissa. Eikä nähdä niin usein että haluaisin tuollaseen aikaa tuhlata, Ja ystävä kyllä tietää että myöhästely mua ärsyttää mutta silti jatkaa. Taidan nyt ensi kerralla mennä tapaamiseen tuon 15 minuuttia myöhässä tämän keskustelun rohkaisemana :)
Faith kirjoitti:
, vaan seurausta huonosta organisoinnista ja välinpitämättömyydestä / vähättelevästä suhtautumisesta.
Millä auktoriteetilla olet näin päättänyt? Tosiaan et keksinyt muita vaihtoehtoja?
Vierailija kirjoitti:
Sovitteko näitä tapaamisia sinun kotiisi, hänen kotiinsa vai jonnekin muualle? Jos sinun kotiisi, tuon selittää varmaan osaltaan sekin, että jos sanot olevasi kotona klo X eteenpäin, hän olettaa että puoli tuntia sinne tai tänne ei tee sinulle minkäänlaista eroa, jos sinulla ei siis ole sovittu muuta menoa hänen tapaamisensa jälkeen. Jos taas hänen kotiinsa tai muualle, kertoo jostain muusta.
Oletko niitä ihmisiä, jotka tapaamista sopiessa ehdottavat aina tapaamista kotonaan, koska "eivät jaksa" tulla kylään muiden luo, mennä elokuviin tms? Sekin voi tympäistä ja aiheuttaa moista, voi tulla tunne että kelpaa seuraksi vain silloin kun tekee mitä toinen tahtoo.
Ehdottaako tapaamisia sinä vai hän? Jos sinä, niin kokeile tosiaan joskus antaa hänen ehdottaa/päättää tapaamisaika. Olen huomannut, että varsinkin monilla joilla on lapsia ja säännölliset työajat on taipumusta olettaa, että lapsettomat tai vuorotyöläiset, freelancerit ym. muokkaavat aikataulunsa heidän toiveidensa/vaatimustensa mukaan tai jopa olettavat, ettei lapsettomalla tai työttömällä/epäsäännöllisiä/vuorotöitä tekevällä voi olla mitään menoja ja sille voi hyvin sanella, milloin sopii nähdä. Jos teillä on näin, tuo voi hyvin olla vastareaktio "sanelulle".
Millaisia ovat tämän ystäväsi päivät? Onko niissä paljon ns. liikkuvia osia? Lapsia, epäsäännöllisiä työtunteja, puolison vuorotyö tms? Jos, koeta tajuta ja ottaa huomioon, että kaikkien arki ei etene kuin juna aina samalla aikataululla, vaikka itse haluaisivatkin.
Oletko muuten kokeillut kysyä tästä kaveriltasi suoraan sen sijaan, että kyselet netissä tuntemattomilta?
Yleensä silloin sanotaan:
Sori mulla on yksi palaveri neljään, mutta joskus ne venyy, että voin olla vartin myöhässä. Laitan sulle viestiä kun pääsen lähteen.
Tai sit sanotaan, että
-sovitaan kuudeksi, niin varmasti ehdin.
Miksi se muuten ei ole koskaan se kaveri, joka on joskus odottanut puoli tuntia, kun ei ollutkaan "säätöä lasten kanssa". Mietipä sitä.
Eri
Sopisin tapaamisen ainoastaan sellaiseen paikkaan, johon olen muutenkin menossa. Jos hän on myöhässä, hoidan asiani ja lähden sen jälkeen kotiin. En jäisi odottelemaan myöhästelijää.
Toinen vaihtoehto: Sovi ryhmätapaaminen. Eli kutsu myöhästelijä mukaan ainoastaan kun sinulla on jo kaveri, jonka kanssa vietät aikaa. Menet tämän luotettavan kaverin kanssa kahville tms. ja myöhästelijä tulee jos tulee.
Mutta aina pidä omasta aikataulusta kiinni! Eli jos olet ajatellut käyttää tunnin tapaamiseen, niin lähdet silloin pois kun tunti on kulunut. Ihan sama monelta myöhästelijä tulee. Vaikka hän ei kunnioita sinun aikaasi, niin sinä kunnioitat omaa aikaasi. AINA.
Jos olet ajatellut, että käyt puoli tuntia shoppailemassa kaverin kanssa ja sitten kotiin katsomaan leffaa, niin sitten käytät vain sen puoli tuntia ja menet katsomaan leffaa. Ihan sama mitä se sinun muu tekemisesi on, mitä olet suunnitellut, pidät siitä kiinni. Joko hän oppii kunnioittamaan aikaasi tai ei, mutta ainakaan et menetä niitä asioita, joita muuten haluaisit tehdä sen takia, että kaverisi ei kunnioita sinun aikaasi.
Voi olla että pystyy. Keskittää ihan uskomattoman määrän keskittymistä ja energiaa ja erilaisia kikkoja siihen, että onnistuu olemaan töissä ajoissa. Jos töihin mennään joka päivä samaan aikaan, on tämä helpompaa.
Ihmisillä on yleensä tapana ottaa hieman rennommin ystävien kanssa.