Mitä tehdä kaverin kanssa, joka on aina myöhässä eikä sovi tarkkoja tapaamisaikoja?

Mulla on tällainen krooninen myöhästelijä kaverina. Sovitaan, että tulee meille klo 18, ilmaantuu aikaisintaan klo 19.30. Todella ärsyttävää.

Kumma vaan, että nämä "neuropsykologiset" myöhästelijät kykenevät kuitenkin menemään esim. töihin tai vaikka lääkärille ajoissa. Kavereita vain odotutetaan.

Kus ipäistä toimintaa, jossei osaa edes ilmoittaa myöhästyvänsä tai muutakaan.

Lähtisin menemään, saapukoon paikalle jos saapuu.

Teille, jotka ette osaa aikatauluttaa ja olette aina myöhässä: ette osaa ajatella kuinka ärsyttävää on roikotuttaa ja odotuttaa toista, koska ette koskaan joudu sitä itse kokemaan. Itse olin tuollainen boheemi teini-iässä ja vielä parikymppisenä, kun ei ollut vastuuntuntoa ja olin paljon itsekkäämpi. Sitten opin kuinka itsekästä ja epäkohteliasta on odotuttaa muita.

Myöhästelijöiden on myös hyvä oppia se, että jos on myöhässä on kaverin kanssa tällöin yhteistä aikaa sitten myös vähemmän. Esim. pienen lapsen äitinä oma aika on tosi rajallista. Jos kaveri on sen puoli tuntia tai tunnin myöhässä on meillä yhteistä aikaa kahvilla esim. 0,5-1 h eikä 1,5 -2 tuntia, kuten olisi ollut, jos hän olisi ollut ajoissa. Turha sitten marista, kuinka minulla on niin vähän aikaa siinä.

Mulla on tuollainen kaveri. Teen nykyään niin, että pyydän laittamaan viestin just ennenkuin on paikalla, niin minäkin lähden tulemaan. En siis odottele yhtään, hän joutuu. Jos kaverini on se joka joutuu odottelemaan, hän on aivan hiilenä!

Älä ilmoita sille kaverille tapaamisen alkamisajankohtaa vaan loppumisaika. Ja sitten lähdet kun aika tulee. Näet heti kauanko hän haluaa kanssasi aikaa viettää.

Vierailija kirjoitti:

Teille, jotka ette osaa aikatauluttaa ja olette aina myöhässä: ette osaa ajatella kuinka ärsyttävää on roikotuttaa ja odotuttaa toista, koska ette koskaan joudu sitä itse kokemaan. Itse olin tuollainen boheemi teini-iässä ja vielä parikymppisenä, kun ei ollut vastuuntuntoa ja olin paljon itsekkäämpi. Sitten opin kuinka itsekästä ja epäkohteliasta on odotuttaa muita.

Myöhästelijöiden on myös hyvä oppia se, että jos on myöhässä on kaverin kanssa tällöin yhteistä aikaa sitten myös vähemmän. Esim. pienen lapsen äitinä oma aika on tosi rajallista. Jos kaveri on sen puoli tuntia tai tunnin myöhässä on meillä yhteistä aikaa kahvilla esim. 0,5-1 h eikä 1,5 -2 tuntia, kuten olisi ollut, jos hän olisi ollut ajoissa. Turha sitten marista, kuinka minulla on niin vähän aikaa siinä.

Tämä!! Myöhässä oleva kaverini jaksaa aina valittaa siitä kuinka meillä on yhteistä aikaa niin vähän, vaikka on itse reilusti myöhässä aina!! Mulla on alle vuoden ikäinen vauva ja en pysty olemaan poissa kotoa kauaa. Silti kehtaa valittaa!

Olette erilaisia. Toiveita voi esittää, mutta toista ei voi muuttaa. Koska et voi muuttaa kaveriasi, voit joko hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on, tai asettaa jonkun selkeän rajan.

Itse tuossa tilanteessa olettaisin, että tapaamisaika on 15-30 minuuttia sovitun jälkeen ja olisin itse sen verran myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Kumma vaan, että nämä "neuropsykologiset" myöhästelijät kykenevät kuitenkin menemään esim. töihin tai vaikka lääkärille ajoissa. Kavereita vain odotutetaan.

Eivät kaikki kykene.

Miehen lähisuvussa on yksi tällainen tapaus. Joskus aikanaan raivostutti, kun oltiin sovittu, että lähdetään vaikkapa lauantaiaamuna klo 9 paikkaan x tämän henkilön kyydissä. Heräillään puoli 8 (olis nukuttanut pidempäänkin), syödään aamupala, laittaudutaan valmiiksi klo yhdeksäksi ja yks tulee joskus kymmenen jälkeen sitten hakemaan. Opittiin aikanaan heräilemään niihin aikoihin, kun oli sovittu lähtöaika, hyvin ehdittiin aina kyytiin. Nykyään asutaan eri puolilla Suomea, joten harvemmin enää tulee näitä tilanteita. Kuitenkin lähisuvun juhlissa aina törmää tähän, että tää yksi jää aina jonnekin välille eikä tule ikinä ajoissa. Ihme kyllä ehti kummityttönsä konfirmaatioon kuitenkin hetkeä ennen kuin jumalanpalvelus alkoi, tosin äitinsä oli kyytiläisenä ja hoputtajana.

Tehkää kompromissi. Sinä taidat olla hyvinkin tarkka aikojen kanssa. Jos minulla olisi kaveri vartin myöhässä joka tapaamisesta, en pitäisi mitenkään pahana asiana. Kaverillasi taas menee aivan yli, jos on paikalla vasta 19, kun on sanonut olevansa kello 18.

Kumpikin joustaa. Hän kaventaa aikaikkunaa, jonka sisällä on paikalla. Sinä laajennat aikaikkunaasi, niin että esimerkiksi 18-18.20 on tarpeeksi tarkka aika tapaamiselle.

Esimerkiksi niin, että sovitte tapaavanne kello 18. Menet itse paikalle 18.20, jos hän ei ole paikalla niin poistut.

On entinen kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Älä ilmoita sille kaverille tapaamisen alkamisajankohtaa vaan loppumisaika. Ja sitten lähdet kun aika tulee. Näet heti kauanko hän haluaa kanssasi aikaa viettää.

Minä teen käytännön syistä noin. Asun maalla ja meille menee busseja harvemmin kuin kerran tunnissa ja viimeinenkin lähtee noin iltakahdeksalta. Kun sovin tapaamisen niin kerron, moneltako itse pääsen paikalle ja moneltako minun pitää olla bussipysäkillä. Jos olemme menossa vain kahville, niin siihen riittää reilu tunti töistälähdön ja bussin välissä. Jos se toinen sitten myöhästyy niin tapaaminen jää lyhyeksi.

Minulle teki perhetyöntekijä noin. Kun olisi pitänyt jo olla paikalla, soitti että olen nyt lähdössä. Lähes joka kerta myöhästyi vähintään vartin. Jäi sitten oven suuhun lörpöttelemään ja teki lähtöä sen puoli tuntia, joten myöhästyi kai seuraavastakin paikasta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuollainen kaveri. Teen nykyään niin, että pyydän laittamaan viestin just ennenkuin on paikalla, niin minäkin lähden tulemaan. En siis odottele yhtään, hän joutuu. Jos kaverini on se joka joutuu odottelemaan, hän on aivan hiilenä!

Tässähän odottelu vain siirtyy kotiin. Pitää olla lähtövalmiudessa heti sitten kun kaveri ilmoittelee itsestään.

Ikuisuusongelma monien kanssa. 

Pitää vain latoa omassa päässään plussat ja miinukset. Onko tämä tyyppi toisaan sen arvoinen, että odottelen ja säädän kaikki menoni hänen mukaan. 

Se on tosi vaikeaa. 

Narsistista käytöstähän tuo on, mutta kun ne narsistit voivat olla todella ihania :)

Itse olen aina tasan ajoissa ja sain kuullakin olevani kontrollifriikki. Huomautin hänen jatkuvasta myöhästelystään. "Mitä se nyt haittaa istua jossain kahvilassa"... Ei periaatteessa haittaakaan. Se on vain se tunne, kun odottaa ja odottaa..

Tuntee, että jotenkin vedätetään ja ei olla tasa-arvoisia. Minä odotan, kun hänen kuninkaallisuutensa suvaitsee saapua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tuollainen kaveri. Teen nykyään niin, että pyydän laittamaan viestin just ennenkuin on paikalla, niin minäkin lähden tulemaan. En siis odottele yhtään, hän joutuu. Jos kaverini on se joka joutuu odottelemaan, hän on aivan hiilenä!

Tässähän odottelu vain siirtyy kotiin. Pitää olla lähtövalmiudessa heti sitten kun kaveri ilmoittelee itsestään.

Niinpä. Nämä myöhästelijät ei varmaan tule ajatelleeksi, että ajoissaolijat yleensä joutuvat näkemään vaivaa ollakseen ajoissa. Kotona valmistautuminen lähtöön tapahtuu ajoissa, ja kun ovesta astuu ulos on jo vähän aikaa kotona odottanut lähtöä. Siksi se ketuttaa niin paljon kun joku onkin sitten puoli tuntia myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Ikuisuusongelma monien kanssa. 

Pitää vain latoa omassa päässään plussat ja miinukset. Onko tämä tyyppi toisaan sen arvoinen, että odottelen ja säädän kaikki menoni hänen mukaan. 

Se on tosi vaikeaa. 

Narsistista käytöstähän tuo on, mutta kun ne narsistit voivat olla todella ihania :)

Itse olen aina tasan ajoissa ja sain kuullakin olevani kontrollifriikki. Huomautin hänen jatkuvasta myöhästelystään. "Mitä se nyt haittaa istua jossain kahvilassa"... Ei periaatteessa haittaakaan. Se on vain se tunne, kun odottaa ja odottaa..

Tuntee, että jotenkin vedätetään ja ei olla tasa-arvoisia. Minä odotan, kun hänen kuninkaallisuutensa suvaitsee saapua. 

Ja osoitetaan että minun aikani ei ole niin arvokasta, minä voin kyllä istua kahvilassa odottamassa kun kaverilla on tärkeitä asioita hoidettavana.

Kaveripiiristä löytyy tämmöinen kaveri, jota näen ehkä kerran kuussa lounaalla keskustassa. Matkoihin minulla menee alle 8min junalla työpaikalta. Minulla ei ole hsl-kausilippua, joten haluan päästä samalla kertalipulla takaisin, eli 80min sisään. Tuntikausia ei voi olla pois ja haluan minimoida miinussaldon.  Minulla lounaalle lähtemisen ajankohta ei ole niin tarkka (jos ei ole mitään sovittuja palavereja tms. just siinä) mutta kun lähden ovesta ulos, sit on aikataulu paluun suhteen olemassa. Tiedossa olevat myöhästelyt on ok, kunhan ovat mulla tiedossa niin voin tarvittaessa jatkaa töitä vähän pidempään ja lähteä sit vaan myöhemmällä junalla. 

Viime kerralla sovimme tapaamisen rautatieasemalla vaikka 1215. Katson aikataulusta että juna lähtis 1205 tai 1215, niin sanon lähteväni tuolla 1205 junalla.  Hän ei ole työelämässä ja lapset päivisin koulussa, niin hänen aikataulut vapaammat ja hän sano hyvin ehtivänsä junalla (20min junamatka) itse sinne myös. 

Laitan viestiä 1140 että onko aikataulu edelleen ok, ja vastaus että on ok ja nähdään 1215. Ilmoitan että lähden töistä klo 12 ja jos tulee aikataulumuutoksia, ilmoittaa sitä ennen niin voin jatkaa töitä ja lähteä vähän myöhemmin, tähän kuittasi ok. 

Maksan kertalipun ja nousen junaan 1205, ja siinä sitten häneltä tulee vuodatusviesti että vasta nyt pääsee kotoa lähtemään, koska arki ja kaaos ja mitä näitä nyt on. Ei sitten voinut arjesta ja kaaoksesta ilmoittaa 5min aiemmin? En kuitenkaan asemalla odotellut puolta tuntia vaan menin syömään itsekseni ja kaverille ilmoitin että tulee kun ehtii. Ehdittiin syödä yhdessä sit ehkä vartti, ja sen jälkeen kauheella kiireellä juoksin takas junaan, jotta ehtisin vielä vaihtoajan puitteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Ikuisuusongelma monien kanssa. 

Pitää vain latoa omassa päässään plussat ja miinukset. Onko tämä tyyppi toisaan sen arvoinen, että odottelen ja säädän kaikki menoni hänen mukaan. 

Se on tosi vaikeaa. 

Narsistista käytöstähän tuo on, mutta kun ne narsistit voivat olla todella ihania :)

Itse olen aina tasan ajoissa ja sain kuullakin olevani kontrollifriikki. Huomautin hänen jatkuvasta myöhästelystään. "Mitä se nyt haittaa istua jossain kahvilassa"... Ei periaatteessa haittaakaan. Se on vain se tunne, kun odottaa ja odottaa..

Tuntee, että jotenkin vedätetään ja ei olla tasa-arvoisia. Minä odotan, kun hänen kuninkaallisuutensa suvaitsee saapua. 

Juuri tämä. Pitää odotella, koska hänen boheemi kuninkaallisuutensa saa itsensä paikalle. Ärsyttävintä on se, että ei olla aidosti pahoillaan, ei olla nolona ja pyydetä anteeksi. Sellaista ystävää jaksan katsella, jolla on ajankäytön kanssa ongelmia ja puhuu niistä avoimesti yrittäen muuttaa omaa käytöstään. Mutta tuollainen "ilmoitan sitten milloin pääsen paikalle!" on aivan helvetin ärsyttävää!! Mulla tälläinen ystävä ja mitta alkaa olla aivan täysi. Oon päättänyt, että ens kerralla odotan häntä vartin, tämän jälkeen lähden vetämään ja sanon, että nähdään toinen kerta.