Lue keskustelun säännöt.
Jatkaisitteko itse viestittelyä tässä tilanteessa?
Mamacita
23.09.2019 |
Olen nelikymppinen useamman lapsen äiti. Erosin pari vuotta sitten, lapset ovat minulla pääsääntöisesti aina. Ovat isänsä kanssa ehkä päivän- pari kuukaudessa, yötä ehkä muutaman kuukauden välein. Kerran puolessa vuodessa käyvät isän kanssa muutaman päivän reissussa. Kun yhdistetään lapset, työ, lasten harrastukset ja arki, ei minulla ole vapaa-aikaa juuri koskaan. En ehdi harrastaa itse mitään muuta kuin jumppaa kotona ja lenkkeilyä, mutta lenkille lähteminenkin on vaikeaa, koska siihen tarvitsee aina lapsenvahdin.
Käyn ravintolassa ehkä kerran kuukaudessa. Olen ihan hyvännäköinen, joka reissulla löytyy kyllä innokkaita jututtajia. Tosin he yleensä ovat minua nuorempia, yleensä noin kolmikymppisiä. Ja ikävä kyllä kukaan heistä ei ole saanut minua mitenkään innostumaan.
Loppukesästä olin kaverin kanssa terassilla. Näin illan aikana vanhan miespuolisen koulukaverin ja kävin häntä moikkaamassa. Samassa pöydässä oli yksi mies, johon kiinnitin heti huomiota. Emme vaihtaneet miehen kanssa kuin muutaman sanan. Seuraavana iltana minulle tuli messengerviesti tältä mieheltä. Hän kirjoitti, että ei kai hän häiritse ja oli kiva tavata. Tästä alkoi viestittely, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Välillä on useamman päivän tauko, hän on se, joka aina laittaa viestiä. Välillä olemme kirjoitelleet monta tuntia putkeen.
Mies on ikäiseni ja hän saa minut nauramaan. Meillä on samanlaisia kiinnostuksen kohteita ja juttu luistaa hyvin. Puhumme lapsistamme, elämästä, arjen paineista ja urheilusta. Kerrankin voin olla ihan oma itseni ja ei tarvitse esittää mitään, voin suoraan kertoa siitä, kuinka vaikeaa tämä elämä usein on ja hän ymmärtää sen hyvin.
Kertaakaan mies ei ole kertonut omasta tilanteestaan, mutta pienellä salapoliisityöllä selvisi, että hän on ollut ainakin aikaisemmin naimisissa. Naisella on julkinen instaprofiili, jossa on muutama yhteiskuva heistä, suurin osa on naista ja heidän lapsia. Viimeisin yhteiskuva löytyi alkukesästä jostain juhlista.
Minulla on naisen kanssa yhteisiä tuttavia ja mikäli mies on asiaa yhtään selvitellyt ( jotain kautta oli nimeni kaivanut esille, ilmeisesti Facen kautta), niin hänenkin pitäisi se tietää.
Asia ahdistaa minua jotenkin kuitenkin, en ole kysellyt suoraan, että no niin, ollaanko sitä naimisissa vai ei, jutustelu on pääsääntöisesti täysin viatonta. Välillä mies heittää väliin jotain vihjailevaa, mutta muuten teksti on täysin kaverillista. Emme ole puhuneet tapaamisesta, tosin mies kerran tarjoutui hakemaan minut ja useamman kaverini ystävän luota juhlista.
Mitä tekisitte? Jotenkin tässä vaiheessa on tuntuu tyhmältä enää alkaa kysymään, että oletko sinkku vai et. Kerrankin olen tavannut tyypin, joka saa minut nauramaan ja piristää viesteillään tylsiä iltoja. En kuvittele, että tästä seuraisi mitään sen kummempaa, en voi sanoa olevani ihastunut, mutta pidän hänestä kyllä paljon. Olen päättänyt, etten itse aloita viestittelyä, vastaan kyllä hänen lähettämiin viesteihin, mutta en itse ota häneen yhteyttä.
Mitä te tekisitte? Miksi minulla on niin huono omatunto tästä?
Kommentit (56)
Johdattele puheet vaimoon, esim kysy jostain hänen suunnitelmastaan, että mitä rouva tästä on mieltä, että noin lähtee reissuun/ostaa uuden auton. Tai lähteekö rouva mukaan matkalle.
Varmasti mies korjaa jos on korjattavaa.
Jos ei niin tässä kohtaa on luonteva tarkistaa, että olihan näin, että sulla on rouva kuvioissa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestittely ei kovin kaverillilliselle kuulosta jos viesteissä ei puolin ja toisin voida kysyä "onko sulla parisuhdetta".
Vierailija kirjoitti:
Oletteko puhuneet toiveista ja haluista mitä olisi kiva olla tulevaisuudessa? Esim. jos sinulla on halu löytää joku uusi kumppani. Sen voisin naamioida silleen että vaan ilmaisisi että olisipa kiva käperyä jonkun viereen nukkumaan tmv. Luulisi että tuossa jo vähän tulisi ilmi mikäli hänellä samoja ajatuksia ja siten myös voisi keskustella yleisesti vähän (edellisistä) suhteista.
Ollaan puhuttu yleisesti siitä, kuinka vaikeaa on tällä hetkellä elää omaa elämää, kun kaikki tuntuu pyörivän tällä hetkellä lasten ympärillä ja siitä, että välillä sitä kaipaisi toista aikuista arkeen, mutta se uusien ihmisten tuominen mukaan elämään ei ole niin helppoa, kun kaikki pitää miettiä lasten kautta ja kannalta. Hänellä on tästä ihan samat ajatukset.
Ja joo, on sitä joskus yöllä viestitelty, että just nyt olisi kivaa, jos olisi joku joka olisi vaan vieressä, ei mitään sen suurempaa. Kyllä hän yksi sunnuntai, kun lapseni olivat isällään ehdotti, että olisi voinut mielellään tulla seuraksi sohvalle makoilemaan, jos se vaan minulle sopisi. Olin vaan jo sopinut, että kummilapsi tulee kylään.
Olen miettinyt, että tyhmä hän on, jos on vielä suhteessa, mutta kuitenkin kerran kirjotti, että voisi vaikka liittyä seuraamme, jos se minulle sopii, vaikka olimme viettämässä iltaa porukassa, jossa oli myös hänen lastensa äidin kaveri. He ovat kuitenkin monta kertaa viikossa tekemisissä ja jakavat tapaamisista kuvia somessa lähes joka kerta .
Suhdetta joka alusta asti perustuu salailuun on turha jatkaa. Eikä kaverit tee salapoliisi työtä toisen siitä tietämättä. Jos Suomea stalkataan siitä kerrotaan avoimesti "Hei huomasin että meillä on ilmeisesti lastesi äidin kanssa yhteisiä tuttuja." "Lapsesi näyttävät suloisilta kuvassa joka on otettu..."
Miten tuollainen kirjoittelu on mielestäni jotenkin niin teinimäistä ja salailevaa, että ainakaan minä en jaksaisi noin kauan. Jos sinun ajatukset ovat nytkin äijässä koko ajan, mietit häntä päivät pitkät ja odotat hänen viestejään, niin turha se on muille yrittää sanoa, että et olisi tuossa tyypissä kiinni. Älä valehtele itsellesi.
Voit jo tänään kysyä mieheltä mikä hänen siviilisääty on ja voit kirjoittaa myös, että hän on ajatuksissasi usein. Jos mies on varattu, niin luulisi hänen hieman funtsivan jatkoa ja kirjoitteluaan. Kysymyksen tullessa hän voisi helposti kirjoittaa missä mennään hänen mielestään ja mikä hänen ajatuksensa kirjoittelun "jatkosta" on. Ja jos minä olisin ap ja kuulisin miehen olevan varattu, niin tuollainen kirjoittelu on ainakin minulle täydellisen hyvä syy lopettaa yhteydenpito siihen paikkaan.
Jos mies taas kirjoittaa olevansa eronnut, niin tottakai ehdottaisin naamatusten näkemistä. Se olisi niin helppo juttu. Jos hän taas alkaa tarinoimaan avioliitosta, jossa molemmat ovat kasvaneet erilleen, josta hän on ihan just eroamassa ja blaablaablaa, niin kirjoittaisin, että palataan asiaan sitten kun ero on oikeasti selvä ja se on mietitty myös perin pohjin, sillä ainakaan minä en haluaisi sekoittaa itseäni mihinkään eroitkuihin ja toimia olkapää pildenkipeälle petturille.
Tärkein on kuitenkin tuo, että lopetat itsellesi valehtelun ja seisot selkä suorana kirjoittelun takana tietäen, että et ole rikkomassa kenenkään avioliittoa. Sinullakin on vastuusi tässä asiassa toisena osapuolena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollainen kirjoittelu on mielestäni jotenkin niin teinimäistä ja salailevaa, että ainakaan minä en jaksaisi noin kauan. Jos sinun ajatukset ovat nytkin äijässä koko ajan, mietit häntä päivät pitkät ja odotat hänen viestejään, niin turha se on muille yrittää sanoa, että et olisi tuossa tyypissä kiinni. Älä valehtele itsellesi.
Voit jo tänään kysyä mieheltä mikä hänen siviilisääty on ja voit kirjoittaa myös, että hän on ajatuksissasi usein. Jos mies on varattu, niin luulisi hänen hieman funtsivan jatkoa ja kirjoitteluaan. Kysymyksen tullessa hän voisi helposti kirjoittaa missä mennään hänen mielestään ja mikä hänen ajatuksensa kirjoittelun "jatkosta" on. Ja jos minä olisin ap ja kuulisin miehen olevan varattu, niin tuollainen kirjoittelu on ainakin minulle täydellisen hyvä syy lopettaa yhteydenpito siihen paikkaan.
Jos mies taas kirjoittaa olevansa eronnut, niin tottakai ehdottaisin naamatusten näkemistä. Se olisi niin helppo juttu. Jos hän taas alkaa tarinoimaan avioliitosta, jossa molemmat ovat kasvaneet erilleen, josta hän on ihan just eroamassa ja blaablaablaa, niin kirjoittaisin, että palataan asiaan sitten kun ero on oikeasti selvä ja se on mietitty myös perin pohjin, sillä ainakaan minä en haluaisi sekoittaa itseäni mihinkään eroitkuihin ja toimia olkapää pildenkipeälle petturille.
Tärkein on kuitenkin tuo, että lopetat itsellesi valehtelun ja seisot selkä suorana kirjoittelun takana tietäen, että et ole rikkomassa kenenkään avioliittoa. Sinullakin on vastuusi tässä asiassa toisena osapuolena.
Hyvä viesti. Viestittely ei todellalaan ole viatonta, tiefät itsekin sen. Todnäk mies varattu.
Varattu mies lirkuttelee ja ehdottelee tulevansa luoksesi. Mies tietää että sinä tiedät hänellä olevan vaimo, mitä tuossa on epäselvää?
Olet jo lähtenyt tällaiseen suhteeseen mukaan, joka on salainen ja oikeutat sen uskottelemalla että luulet miehen olevan eronnut. Et kuitenkaan halua luopua huomiosta ja seurasta. Sitten kun vielä kysyt ja saat vastauksen ettämies on eroamassa niin kuvio on täydellinen löhtöasetelma salasuhteelle.
Jos haluat olla salapiristys miehelle niin varaudu siihen että nämä tällaiset tulevat joskus kuitenkin ilmi. Mieshän ei ole edesvöittänyt olevansa eronnut tai eroamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheen tiukkiksia kaikki täällä. Miksi ei voisi viestittelyä jatkaa, jos se tuntuu hyvältä? Ei se kirjoittaminen johda avioeroon, siihen johtaa ihan eri syyt.
Eikä viestittely tarkoita automaattisesti suhdetta, se voi olla paljon muutakin. Ihan vaan ajanvietettä. Ja piristävää flirttiä.
Tiedättekö te rähjääntyneet kotimamat kuinka monen teidänkin mies lähettelee tutuille ja tuntemattomille naisille tänäänkin viestejä, nykyisin se on niin helppoa esim. snapin kautta ja sieltä ei jää edes todistuaineistoa. Nähdään somessa kiva kuva hyvännäköisestä misusta ja lähetään pari kommenttia siitä. Vai sekö tässä kaikkia vaan pelottaa?
En. Olen kokenut itse hiukan vastaavanlaisen tilanteen miehen ja tuttavan taholta, joten muistan hyvin miten pahalta tuntui. Harvempi tuollaista arvostaa, varaudu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies lämmittelee sua salasuhdetta varten, eipä tuossa sen kummempaa. Sinuahan ei haittaa, että mies on varattu, kun kerran yhteisten tuttujen kautta sen tiedät. Miehellä on varmaan muitakin vastaavia virityksiä meneillään, koska joillakin miehillä on vain sellainen tapa.
Uiui kirjoitti:
Kauheen tiukkiksia kaikki täällä. Miksi ei voisi viestittelyä jatkaa, jos se tuntuu hyvältä? Ei se kirjoittaminen johda avioeroon, siihen johtaa ihan eri syyt.
Eikä viestittely tarkoita automaattisesti suhdetta, se voi olla paljon muutakin. Ihan vaan ajanvietettä. Ja piristävää flirttiä.
Tiedättekö te rähjääntyneet kotimamat kuinka monen teidänkin mies lähettelee tutuille ja tuntemattomille naisille tänäänkin viestejä, nykyisin se on niin helppoa esim. snapin kautta ja sieltä ei jää edes todistuaineistoa. Nähdään somessa kiva kuva hyvännäköisestä misusta ja lähetään pari kommenttia siitä. Vai sekö tässä kaikkia vaan pelottaa?
Sinulla raukalla ei ole edes sitä hyvännäköistä misua jolle viestitellä. Äitisi kanssa onneksi voit viestitellä niin paljon kuin ikinä ehdot vaikka hän naapurissa asuukin. Jaxuhalit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollainen kirjoittelu on mielestäni jotenkin niin teinimäistä ja salailevaa, että ainakaan minä en jaksaisi noin kauan. Jos sinun ajatukset ovat nytkin äijässä koko ajan, mietit häntä päivät pitkät ja odotat hänen viestejään, niin turha se on muille yrittää sanoa, että et olisi tuossa tyypissä kiinni. Älä valehtele itsellesi.
Voit jo tänään kysyä mieheltä mikä hänen siviilisääty on ja voit kirjoittaa myös, että hän on ajatuksissasi usein. Jos mies on varattu, niin luulisi hänen hieman funtsivan jatkoa ja kirjoitteluaan. Kysymyksen tullessa hän voisi helposti kirjoittaa missä mennään hänen mielestään ja mikä hänen ajatuksensa kirjoittelun "jatkosta" on. Ja jos minä olisin ap ja kuulisin miehen olevan varattu, niin tuollainen kirjoittelu on ainakin minulle täydellisen hyvä syy lopettaa yhteydenpito siihen paikkaan.
Jos mies taas kirjoittaa olevansa eronnut, niin tottakai ehdottaisin naamatusten näkemistä. Se olisi niin helppo juttu. Jos hän taas alkaa tarinoimaan avioliitosta, jossa molemmat ovat kasvaneet erilleen, josta hän on ihan just eroamassa ja blaablaablaa, niin kirjoittaisin, että palataan asiaan sitten kun ero on oikeasti selvä ja se on mietitty myös perin pohjin, sillä ainakaan minä en haluaisi sekoittaa itseäni mihinkään eroitkuihin ja toimia olkapää pildenkipeälle petturille.
Tärkein on kuitenkin tuo, että lopetat itsellesi valehtelun ja seisot selkä suorana kirjoittelun takana tietäen, että et ole rikkomassa kenenkään avioliittoa. Sinullakin on vastuusi tässä asiassa toisena osapuolena.
Minäkin pidän miestä juuri tuollaisena pildenkipeänä petturina ja maan matosena, johon yksinäinen ja munankipeä ap on ihastunut.
Vaikka ap itse onkin mamma, niin hän ei välitä pätkääkään miehen lasten elämästä saati vaimosta, pääasia on omien iltojen ratto. Hän haluaa tuntea olevansa tärkeä jollekin, oli se joku sitten kuspäinen äijä tai ihan kuka vain, kaikki kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on helposti höynäytettävä mamma, jota ex-mies on ilmeisesti lirittänyt silmään ihan huolella. Nyt hän haluaa kostaa jollekin pahaa aavistamattomalle vaimolle asian miehen kautta.
En jatkaisi, vaan yrittäisin saada sitä huomiota ja ihailua vähän laadukkaammalta mieheltä. Mutta nähtävästi mies on puheillaan saanut sinut jo ihastumaan.
Mietipä onko tuollainen vonkaaminen sinusta oikeasti kivan miehen merkki? Naimisissahan mies on, muuten olisi tuonut ilmi statuksensa jo ajat sitten, ja taidat tietääkin sen sisimmässäsi. Kuka tahansa ystäväsi sanoisi samaa, jos kuulisi tästä. Tuo käytös osoittaa, ettei mies liiemmin arvosta sinua. Ansaitset ihan oikeasti sinusta kiinnostuneen miehen.
Mamacita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot itsekin, että et halua kysyä, koska pelkäät että vastaus on että hän on varattu.
Niinhän se hyvin suurella todennäköisyydellä on.Minusta tuo koko juttu on aika vastenmielinen. Sinä saat siitä jotain henkistä kivaa itsellesi ja samalla olet kuitenkin se ns toinen nainen, jolle miehen on kiva ruveta puhumaan kun omassa parisuhteessa tökkii. Tietenkin kaikki on niin kivaa, kun näet siitä miehestä vaan sen yhden puolen.
Mutta sinulla on lapsia. Tuo kuvio johtaa enemmin tai myöhemmin johonkin muuhunkin, ette te vaan kavereita ole, tiedät sen itsekin. Miten lapsesi selviävät kun sinua jossain vaiheessa viedään ja jossain vaiheessa tulee turpiin. Itse en kyllä riskeeraisi.
Sitä paitsi olet nyt henkisesti sidottu siihen mieheen, vaikka kuinka muuta väität,kun et kerran uskalla asiaa selvittää. Jos te todella olisitte vain ja ainoastaan kavereita, olisit kysynyt jo aikoja sitten, onko hänellä perhettä. Kavereiden ei tarvitse miettiä, voiko sellaista kysyä, kun se tulee ihan luonnostaan kommunikaatiossa esille. Kavereille kun puhutaan omasta perheestä. Niin sinä teet, mutta hän ei. Miksiköhän?
Hän puhuu paljon perheestään, mutta jutut koskevat aina vain lapsia. Sitä mitä he ovat tehneet tai ovat tekemässä, miltä hänestä tuntuu kasvattaa lapsia ja millaisia paineita kokee yhdistää haastavan työn ja pienten lasten elämän ja sen, kun vielä haluaisi välillä tehdä myös omia juttujaan vähäisellä vapaa-ajallaan.
Just joo. Sitä halutaan uskoutua naiselle kun omia kavereita ei ole tai niille ei voi puhua, ja onhan se ihanaa kun joku ymmärtää. Oma vaimo ei, eihän siinä ole mitään uutta tai kiinnostavaa.
Mutta se uusi ystävä, sen kanssa voi puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. <3
Ihanaa ystävystyä ja löytää sielunkumppanuutta. Ja joku on kiinnostunut _minusta_, onnellinen olo. Oma vaimo ei tietenkään tajuasi joten parasta kun tällainen viaton viesteily pidetään salassa.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan puhuttu yleisesti siitä, kuinka vaikeaa on tällä hetkellä elää omaa elämää, kun kaikki tuntuu pyörivän tällä hetkellä lasten ympärillä ja siitä, että välillä sitä kaipaisi toista aikuista arkeen, mutta se uusien ihmisten tuominen mukaan elämään ei ole niin helppoa, kun kaikki pitää miettiä lasten kautta ja kannalta. Hänellä on tästä ihan samat ajatukset.
Ja joo, on sitä joskus yöllä viestitelty, että just nyt olisi kivaa, jos olisi joku joka olisi vaan vieressä, ei mitään sen suurempaa. Kyllä hän yksi sunnuntai, kun lapseni olivat isällään ehdotti, että olisi voinut mielellään tulla seuraksi sohvalle makoilemaan, jos se vaan minulle sopisi. Olin vaan jo sopinut, että kummilapsi tulee kylään.
Olen miettinyt, että tyhmä hän on, jos on vielä suhteessa, mutta kuitenkin kerran kirjotti, että voisi vaikka liittyä seuraamme, jos se minulle sopii, vaikka olimme viettämässä iltaa porukassa, jossa oli myös hänen lastensa äidin kaveri. He ovat kuitenkin monta kertaa viikossa tekemisissä ja jakavat tapaamisista kuvia somessa lähes joka kerta .
Varmasti onkin vaikeaa, parempi teidän on tosiaan tavata ihan salaa, eikä muutenkaan kannata noista yövierailuista tietenkään huudella. Kel onni on sen kätkeköön, tietenkin.
Jos olet nyt tyytyväinen tilanteeseen, etkä halua enempää kuin viestittelyä, niin anna sen jatkua samanlaisena. Jos haluat jotain enemmän, sitten sun täytyy kysyä.
Jeesus että naisten elämä on vaikeaa. Loputonta spekulointia ja vatvomista sen sijaan, että selvittäisi asian 10 sekunnissa suoralla kysymyksellä. Ja jotta pösilöinti saataisiin ajettua aivan maksimaalisiin sfääreihin, niin pyydetään tuntemattomia netissä spekuloimaan yhdessä.
Päähän sattuu, en jumaliste tajua.
Jätä se sika!