Lue keskustelun säännöt.
Köyhät, miten onnistutte pitämään positiivisen elämänasenteen?
26.04.2026 |
Itsellä tilanne, että perustarpeet saan hankittua, mutta en mitään ylimääräistä, jos tarvitsisin vaikka vaatetta, kenkiä, tai jotain muuta.
Vaatteet alkavat olla jo ihan reikäisiä, kierrätyskeskuksessa on aika vähän mitään perusvaatteita, kuten t-paitoja, collegehousuja tai legginssejä, mitä itse käytän.
Kommentit (16)
Vaihda tyyliä eli nappaat sieltä sitä mitä löytyy. Tai sitten jatkat reikäisissä ymv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihda tyyliä eli nappaat sieltä sitä mitä löytyy. Tai sitten jatkat reikäisissä ymv.
No voihan sitä jossain mummon vanhassa jakkupuvussa kulkea.
Vierailija kirjoitti:
Ryyppään tarpeeksi,ja odotan isoa perintöä.
Tätä olen aina miettinyt ja pari päivää sitten töistä kauppaan ohi ajaessani se taas tuli mieleen..
Ohitin siis pitkän kiemurtelevan ruokajonon ja niin ne vaan monet imi syöpäkääryleitä siinä vuoroaan odottaessa ja habituksesta päätellen maistuu muutkin "aineet", miten heillä on ns varaa tupakkaan, alkoholiin ym??
Käyttäisivät senkin rahan ruokaan, mutta ei, mieluummin olla ihan yht.kunnan avun varasssa ja seistään siellä ruokajonossa. Tupakka-askin hinnalla kuitenkin saa jo jotain syötävääkin ja niitä askeja menee varmasti useimmilla aika monta viikossa🤔
Lukemalla paljon ja kulkenalla luonnossa.
Molemnista saan paljon hyvänolon tunnetta, joka on vastapaino raha-ahdingolleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda tyyliä eli nappaat sieltä sitä mitä löytyy. Tai sitten jatkat reikäisissä ymv.
No voihan sitä jossain mummon vanhassa jakkupuvussa kulkea.
Ettå jakkupukujako siellä vain on?
Ja siitä voi napata sen reilunkin kokoisen jakun/bleizerin, ne on nyt muotiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän yllä toivoa siitä, että tulevaisuudessa saan työpaikan ja voin vaurastua.
Nautin pienistä asioista. Terveydestä, ruuasta, luonnosta, säästä, ystävistä. Jonkun mielestä olen köyhä kun en asu omakotitalossa vaan vuokralla, auto on ikivanha, ei ole velkaa, ei työtäkään. Töissä ollessa tuli hankittua paljon vaatteita ja harrastusvälineitä, ostaa tarvii ruokaa ja alusvaatteita ja jotain pientä silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain pienilläkin tuloilla hankittua kaikkea, ostin aina esim yhden tyynyliinan kerralla. Tosin siihen aikaan tuet riittivät paremmin. Kai joku selviytymiskamppailu piti virkeänä, rahapäivää odotti kuin kuuta nousevaa.
Löysin kirpputorilta siistejä vaatteita.
Kaupungissa asuessa kudoin ja kävin pitkillä pyörälenkeillä. Niiden varsilla uimarantoja, joissa uin. Talvella hiihdin vähän, paitsi autottomuus otti koville, kun piti hiihtää jättömaalla tien vieressä, ei päässyt hiihtokeskuksiin. Mutta hiihdin kuitenkin. Luin myös kirjoja.
Maalla asuessa pihatyöt näin keväällä, kävely pellonreunaa pitkin metsään ja takaisin. Talvella pystyy hiihtämään niin että lähtee kotiovesta, ei tarvitse autoa siihen. Kesällä voi uida omassa rannassa. Kesä menee kastelussa, ruohonlekkuussa ym - syksyllä tulee sato marjapensaista ja omenapuista. Sitä sitten keitellään mm. mehuksi. Marras-joulukuu on pimeää, silloin kudon.
Eri tavoin eri paikoissa. JOka tapauksessa yhteistä on: liikunta ja luonto on tärkeitä juttuja mielenterveyden kannalta, missä asutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryyppään tarpeeksi,ja odotan isoa perintöä.
Tätä olen aina miettinyt ja pari päivää sitten töistä kauppaan ohi ajaessani se taas tuli mieleen..
Ohitin siis pitkän kiemurtelevan ruokajonon ja niin ne vaan monet imi syöpäkääryleitä siinä vuoroaan odottaessa ja habituksesta päätellen maistuu muutkin "aineet", miten heillä on ns varaa tupakkaan, alkoholiin ym??
Käyttäisivät senkin rahan ruokaan, mutta ei, mieluummin olla ihan yht.kunnan avun varasssa ja seistään siellä ruokajonossa. Tupakka-askin hinnalla kuitenkin saa jo jotain syötävääkin ja niitä askeja menee varmasti useimmilla aika monta viikossa🤔
Usein näillä ihmisillä se alamäki on lähtenyt jo hyvin kaukaa. Useilla jo lapsuudesta.
Tottakai hekin tietävät, että olisi fiksua lopettsa päihteet joihinn raha kuluu. Aina joku siihen pystyykin.
Mutta se mikä on asiassa hankalaa on se, että muutos pitää lähteä itsestä. Ei auta, että sinä tai minä menemme sanonaan, että lopeta päihteet ja osta ruokaa
seuraavan kerran kun joudun työttömäksi niin tämä luonnossa kävely ja oleminen onkin elämässä lähes ainoa asia, olin pitkään työttömänä ja pikku hiljaa sitä vaan tottuu rahattomuuteen vaikka se kyllä harmittikin kun mitään ei pysty ostamaan edes uusia vaatteita. aion varautua työssä käyvänä mahdollisimman hyvin säästäen kaikki rahat mitä tulee. nyt työssä käyvänä ostan kaikki vaatteet ja kengät etten tarvitse mitään työttömyyden kohdatessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eip o koskaan onnellisuus ollu siitä kiinni että voi ostaa - paitsi hetkellisesti.
Se varsinainen positiivi tulee enempi kivoista ihmisistä, stressittömyydestä (joka ei o mulle sama kuin paljo rahhaa), että terveys on ok jne.
Ettei elämä tallo varpaille siis.
Mihin sun rahat menee? Perustoimeentulotuellakin on varaa silloin tällöin ostaa vaatteita. Jopa ihan uutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Positiivisuus lisääntyi roimasti, kun sain rahalahjoituksen perheettömältä sukulaiseltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryyppään tarpeeksi,ja odotan isoa perintöä.
Tätä olen aina miettinyt ja pari päivää sitten töistä kauppaan ohi ajaessani se taas tuli mieleen..
Ohitin siis pitkän kiemurtelevan ruokajonon ja niin ne vaan monet imi syöpäkääryleitä siinä vuoroaan odottaessa ja habituksesta päätellen maistuu muutkin "aineet", miten heillä on ns varaa tupakkaan, alkoholiin ym??
Käyttäisivät senkin rahan ruokaan, mutta ei, mieluummin olla ihan yht.kunnan avun varasssa ja seistään siellä ruokajonossa. Tupakka-askin hinnalla kuitenkin saa jo jotain syötävääkin ja niitä askeja menee varmasti useimmilla aika monta viikossa🤔
Tärkeysjärjestys se olla pitää. Rahat tupakkaan ja viinaan ja loput voi tuhlata turhuuksiin (ruoka), jos jotain jää.
Ryyppään tarpeeksi,ja odotan isoa perintöä.