Kun saat lapsivieraita, mistä et heidän vierailussaan pidä?

Että vanhemmat antavat tehdä kylässä mitä vain, itse vain istuvat sohvalla ja odottavat että kyllä emäntä juoksee lapsen perässä. En tykkää että sängyssämme pompitaan ja möyritään, pullaa ja keksiä pupennetaan ympäriinsä, lasten sormet ovat tahmassa ja niillä kosketellaan ikkunoita, telkkaria, peilejä....

Lapsista ja usein myös heidän vanhemmistaan.

Kurittomuudesta.

Kun lapset juoksevat päättömästi huoneesta toiseen ja vetävät tavaroita alas.

Siitä, että minä saan aina olla vankilaleikissä se pahis. Tai piiloleikissä se etsijä. Tai painissa se häviäjä, joka niitataan mattoon. Ja avaimenpiilotusleikissä se piilottaja.

Oikeasti nautin leikkimisestä. Tv Mummo

Vanhempien passiivisuus lapsensa käytöstä kohtaan. 

Kun lapselle lämmitetään ruokaa ja mennään sitten meidän kaapeille ja mikrolle tuosta vain kollaamaan. Vaipanvaihto meidän sohvalla tai sängyllä. Haisevat vaipat jätetään meidän roskikseen. Sotkut. Huuto ja itku. Kaikki aika ja huomio menee siihen lapseen koko kyläilyajan ja sitä pitäisi ihastella ja paijata. Joo ei.

No en kyllä erityisemmin mistään. Poislukien söpöt vauvat, ja poikkeuksellisen hauskat lapset. Yleensä en erityisemmin välitä muiden lapsista, ja haluaisin lähinnä jutella perheen aikuisten kanssa rauhassa. Olen iloinen, jos häviävät meidän lasten kanssa jonnekin.

Jos taas tulevat ilman vanhempiaan (lasten kaverit) niin kaikki on ok niin kauan kuin eivät ala hengata mun vieressä. Kerran oli yksi todella aikuisenkipeä kaveri (kouluikäinen), todella raivostuttavaa. Saatoin niitä harrastukseenkin bussilla usein, niin tämä käveli mun vieressä aina eikä lapseni. Juu, olen pikkumainen ja itsekäs, mutta en oo muuta väittänytkään. En jaksa olla lasteni kavereiden kaveri.

Yleensä lapset ovat ihan ok. 

Mutta joskus on sattunut sellaisia, joita ei ole opetettu käyttäytymään ruoka- ja kahvipöydässä. 

Kerran yksi jo 5-vuotias otti 198kylmän rauhallisesti eteensä koko vadin, jossa oli makeaa tarjottavaa ja alkoi rouskuttaa. Äiti katseli vain vierestä. Miehen kutsumina tulivat ja en tuntenut entuudestaan. 

Oli sitten tietysti itse pakko ottaa se pois ja selostaa pojalle, että nämä ovat kaikille. Otat yhden kerrallaan omalle lautasellesi ja syöt sen. 

Mutta ei tämä nyt niin kamalaa ollut. En kuulu niihin superkauhistelijoihin tällaisten juttujen kanssa. Lähinnä vain ihmettelin kovasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien passiivisuus lapsensa käytöstä kohtaan. 

Hei juurikin tämä! Mun mielestä vanhempien pitäisi katsoa lapsensa perään kun kerran roudaa hänet paikalle. Ei se ole isäntäväen hommaa.

Minun tähänastiset kokemukset:

-että käsiä ja suuta ei pestä ruuan jälkeen

-vanhemmat antaa aukoa kaappeja ja vauvojen koskea koriste-esineisiin

-annetaan hakata leluilla pöytää/lattiaa, sutitaan päältä ajettavilla autoilla parketilla (Vaikka ohjeistan ääneen omia lapsia ajamaan eteisen laatoilla)

-lähmitään ikkunat ja peilit

Vihaan lapsivieraita, vaikka minulla itselläkin on kaksi lasta. Kun itse käyn kylässä, olen ihan todella tarkkana mitä lapseni tekevät ja usein ehdotan pihalle menoa jossain vaiheessa. Kutsun mielummin lapsettomat/lapsivaiheen ohittaneet ystävät meille.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lapset ovat ihan ok. 

Mutta joskus on sattunut sellaisia, joita ei ole opetettu käyttäytymään ruoka- ja kahvipöydässä. 

Kerran yksi jo 5-vuotias otti 198kylmän rauhallisesti eteensä koko vadin, jossa oli makeaa tarjottavaa ja alkoi rouskuttaa. Äiti katseli vain vierestä. Miehen kutsumina tulivat ja en tuntenut entuudestaan. 

Oli sitten tietysti itse pakko ottaa se pois ja selostaa pojalle, että nämä ovat kaikille. Otat yhden kerrallaan omalle lautasellesi ja syöt sen. 

Mutta ei tämä nyt niin kamalaa ollut. En kuulu niihin superkauhistelijoihin tällaisten juttujen kanssa. Lähinnä vain ihmettelin kovasti. 

Jotkut äidit loukkaantuvat kun olen joskus tehnyt vastaavaa, eli vaikka sanonut että hei ei kaikki tarjottava ole sille lapselle....ja muutenkin jos lapsi on ollut raivostuttava ja olen ojentanut häntä.

Ruokapöydässä sotkemisesta. Aina kun on lapsivieraita kahvipöydässä, saa laittaa pöytäliinan likoamaan (omaa tyhmyyttä tietysti kun en muista ottaa sitä pois) ja pestä lattian.

Kaikki yllämainittu ja vielä moni muu tekijä. Aika selvää ettei mun kodissa lapsiperheitä näy :D

Kasvatan erästä koirarotua joka kokonsa ja luonteensa puolesta on lapsiperheiden suosiossa. Noh, minusta yksikään koira ei ole ansainnut pikkulapsiperheen kaltoin kohtelua ja suorastaan kiduttamista joten en myy nuorille pariskunnille tai pikkulapsiperheille. 10+ ikäiset lapset taas on koirille mahtavia leikkikumppaneita ja ulkoiluttaakin päivällä koulun jälkeen kivasti. Miksi näin? Koska olen kantapään kautta oppinut enkä ainoatakaan omaa kasvattia halua vastaaviin oloihin.

Vierailija kirjoitti:

Minun tähänastiset kokemukset:

-että käsiä ja suuta ei pestä ruuan jälkeen

-vanhemmat antaa aukoa kaappeja ja vauvojen koskea koriste-esineisiin

-annetaan hakata leluilla pöytää/lattiaa, sutitaan päältä ajettavilla autoilla parketilla (Vaikka ohjeistan ääneen omia lapsia ajamaan eteisen laatoilla)

-lähmitään ikkunat ja peilit

Vihaan lapsivieraita, vaikka minulla itselläkin on kaksi lasta. Kun itse käyn kylässä, olen ihan todella tarkkana mitä lapseni tekevät ja usein ehdotan pihalle menoa jossain vaiheessa. Kutsun mielummin lapsettomat/lapsivaiheen ohittaneet ystävät meille.

Samoin! En jaksa pikkuvieraita, ovat todella työläitä ja väsyttäviä. Pyrin vähän välttelemään heidän vanhempiaankin sen muutaman vuoden ajan, tai ainakin kyläilyä heidän kanssaan ja ehdotan tapaamisia vaikka kahvilaan tai ravintolaan, ilman niitä lapsia jos vain mahdollista.

Vahtimisesta. Omat lapset jo isoja, joten asunto ei ole vauva/pikkulapsiturvallinen ja on särkyviä esineitä jne. Vaikka vanhemmat katsoisivat lapsen perään, olen aina vähän tärrällään kun tiedän kokemuksesta miten nopeasti jotain voi tapahtua ja vauva vaikka pulauttaa matolle. Isompien kohdalla sellainen tylsistynyt nurina on rasittavaa, eli kun lapset haluaisivat jo lähteä ja siksi alkavat kiukutella. Superlevottomia lapsia jotka kiipeilevät isompanakin tai tutkivat joka paikan ei onneksi meillä ole käynyt ja olen vaan "saanut" seurata sivusta menoa muiden luona.

Mieluisimpia ovat hyväkäytöksiset ja rauhalliset lapsivieraat. Ja rauhallinen ei tarkoita että pitäisi istua hiljaa nurkassa, vaan lähinnä sitä ettei riehu. Pihalla toki voi juosta, mutta enpä hyvällä katso jos joku alkaa repiä oksia tai istutuksia.

En tykkää siitä että käsiä ei pestä tullessa sisälle tai ruokapöytään. En pidä siitä että ruokaa ei osata ottaa kattilasta sotkematta, eikä syödä niin ettei koko keittiö ole ihan sotkussa lattioita ja tuoleja myöten. En pidä siitä että kustaan lattialle vessassa, enkä siitä että ovenkahvat ja seinät ovat ryyteessä kun niitä on pakko nuohota paskaisilla käsillä. En pidä siitä ettei osata laittaa kiini eteisen ovea eikä ulko-ovea, eikä osata jättää kuraisia kenkiä pikkueteiseen. Kyseessä siis kuitenkin jo 11 ja 13-vuotiaat, että silleen.

Pienien lasten vierailusta pidän aina, ja osaan kyllä tarvittaessa itse ohjeistaa.

Btw, onko teillä kokemusta minkä ikäiset lapset ei enää sotke syödessään?

Jotkut lapset ovat ahneita. Eräskin söi 8 muffinssia.

Osa pennuista kyselee kaikkea, esim. mikä tää on, miks toi on tossa. 

Jotkut nuuskii kaikki paikat, avaa kaapit, laatikot. Todella ärsyttävää.

Ärsyttävää on, että syödessä sotkevat kätensä ja sitten laappivat paikat likaisiksi.

Ja ällöttävintä mitä olen nähnyt, on nenäkaivuun tuloksen syöminen ja takaliston ruopiminen. YÄK.

Suurin osa lapsista on ollut ihan ok, jotkut jopa kivoja. Näistä otan aina varoittavia esimerkkejä omille lapsilleni, joiden todellakin toivon osaavan käyttäytyä kyläillessään.

Lapset sinänsä ei ärsytä tai haittaa, mutta lasten ja vanhempien vuorovaikutus on usein häiritsevää. 

Tiedätte varmaan nämä kotiin lähtöä jankuttavat lapset: lähdetään jo, lähdetään jo, lähdetään jo (toista 300 kertaa)

Vanhemmilta aina sama "ihan kohta" vaikka aikomuskaan ei ole lähteä pariin tuntiin. Ja eihän se "kohta" lapselle mitään sano. Miten lapsi voisi arvioida mikä on "kohta".  Kun sanan merkitys vaihtelee kovasti aikuisillakin. 

Eli itse olen vastaavaan kysymykseen sanonut vain, että lähdetään sitten kun minä sanon. Huomaatte varmasti kun olen vetämässä takkia päälleni ja teitä ilman en lähde. 

Tämä toimii ja kysymys jää yhteen kertaan. Suosittelen!