Lue keskustelun säännöt.
Odotetaan 1. lasta, sukulaisten käytös tuntuu TODELLA pahalta
22.09.2019 |
Mitään teinejä tässä ei olla, itse 36, mies 40 ja ensimmäinen (kukapa tietää vaikka ainoa) kovasti toivottu ja odotettu lapsi tulossa.
Kaikilla sisaruksillamme on lapsia, eli lapsella on serkkuja useampi alle 5v, mutta juurikaan kukaan heistä ei ole tarjonnut mitään lapsen sänkyä/tuolia/sitteriä/vanhaa vaatetta edes lainaan. Ei mitään. Kuin olisimme ilmaa. Pahalta tuntunut se, kun muut kertovat miten iloisesti sukulaiset ovat auttaneet ja antaneet käytettyjä juttujaan😢 En ole kehdannut edes sanoa, että ei meille vaan, mitään, ei edes vanhaa vaatekappaletta saati mitään isompaa, vaikka kaikilla heillä nämä kamat ovat varastossa.
Toinen asia, joka painaa tavaraa paljon enemmän meitä molempia, erityisesti minua on välien katkeaminen kahteen (2) nuorempaan sisarukseen perheineen.
Olemme heille lapsille ihan kummeina, ja heitä olemme kovasti vuosien ajan muistaneet lahjoin ja yhteydenpidon avulla, mutta nyt kun odotamme omaa vauvaa, he ovat ”katkaisseet välit” eli lopettaneet täysin yhteydenpidon tänne päin. Raskaus on jo viikolla 20, ja kumpikaan näistä pariskuntien naisista ei ole kysynyt miten voin, miten on mennyt tai mitään raskauteen liittyen. Kouluikäiset kummilapsemme eivät myöskään.
On tullut tästä käytöksestä aivan hirveä (siis niin paha) olo, että olemme toimineet lahja-automaatteina heille tähän asti, mutta nyt kun on meille tärkeä aika, ei edes viestillä (saati soittaen/ vieraillen) kysytä mitä meille kuuluu. 😥
Eihän tästä voi sanoa heille, että miksi ette välitä meistä, että miksi että myötäelä, iloitse meidän puolesta, tai edes kysy miten menee.
Ei voi sanoa että tuo on epäkohteliasta, jopa kiusaamista, ja tuntuu meistä maailmanlopulta, aivan hirveän pahalta että nuoremmat eristää perheen ulkopuolelle.
Eihän voida tälläisiä ihmisiä edes pyytää kummiksi omalle lapsellemme, jotka eivät ole missään tekemisissä. Todella harmi, sillä olisimme halunneet pyytää sisaruksia. Nyt vaan ei voi, joten pitää miettiä ystäviämme tai muita sukulaisia.
Välit ovat olleet ”katki” tammikuusta asti, ja nyt on pian lokakuu. Katki siten, että jos me emme ole heihin yhteyksissä, eivät he ole olleet koko vuonna meihin päin missään tekemisissä. Ovat viettäneet pitkät lomat ties missä, mutta mihinkään kohtaan vuoden kierrossa ei sovi meille soittaminen tai kyläily.
Tämä on aivan epänormaalia, voimme pahoin tämän vuoksi, ja ajattelin että menisin ihan psykologille puhumaan tästä. Pyydänkin, että suositelkaa hyviä, fiksuja terapeutteja Uudellamaalla?
Olemme itse vuosia vierailleet, muistaneet heitä ja heidän lapsiaan, osallistuneet heidän juhliinsa, ja sen takia tämä rikkoo minut ainakin ihan täysin. Ei pienintäkään myötäelämistä, onnea, iloa meitä kohtaan. Olemme kuin eristetyt.
Alkuvuodesta asti, jo kun tämän havaitsin että meidät ignoorataan ja meille ei tulla kylään vaikka pyydetään, olen ja olemme keskittyneet saamaan parempia ystäviä, ja heitä meillä onkin ihania. Mutta perhe on kuitenkin perhe.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Ap on provo, mutta voisi olla työkaverini, joka 8 kk ennen raskauden alkamista oli huonovointinen ja itkuinen raskauden takia. Ensin onniteltiin ja ymmärrettiin, sitten selvisi, ettei mitään raskautta edes ollut, he olivat vasta miehen kanssa päättäneet, että nyt on hyvä hetki yrittää. Ikää heilläkin oli jo lähemmäs 40v, mutta sukulaisilta toivoivat ilmaiseksi vauvatavaroita, mutta ei mitään vanhoja, vain uusi ja käyttämätön kelpasi.
Ettei olisi ollut lapsettomuushoidoissa? Niiden aikana käytetään usein hormoneja, jotka niin ikään voivat herkistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vaikuttaa niin rasittavalta ja henkisesti epävakaalta ihmiseltä, etten ihnettele ollenkaan, mihin sukulaiset katoavat.
Jep jep. Ja siat lentää... älkää aina syytelkö aloittajaa muiden sekoiluista
Ap täällä vain hörhöilee, eivät ne sukulaiset. Kenen sukulaisia sitten ovatkaan, se on jäänyt vähän epäselväksi.
Ehkä sisarukset vaa antaa teidän olla rauhassa ja ovat ehkä varuillaan jos tosiaan välien viileneminen alkoi kun aloitte lapsettomuushoidot ja raskaus nyt vasta rv20. Tilanne voi muuttua kun vauva on syntynyt.
Aiemmin sanoit, että sisarukseni katkaisivat välit tammikuussa. Nyt kuitenkin myönsit, että itse lopetitte tammikuussa vuosia jatkuneen yksipuolisen yhteydenpidon. Sehän on ihan eri asia!
Kuulostaa siltä, että sisarukset eivät ole koskaan olleet kiinnostuneita olemaan aktiivisesti yhteydessä. Se voi tietysti tuntua pahalta, jos itselle sukulaisten kanssa yhteydenpito on tärkeää. Et kuitenkaan voi asialle mitään, eikä äitisikään voi. Ei ketään voi pakottaa ihmissuhteeseen. Miksi edes haluaisit, että he olisivat vastentahtoisesti tekemisissä? Mitä sellaisesta kanssakäymisestä saisit?
Hyväksy asia, laita joulukortti tai soita pari kertaa vuodessa. Tuppautuminen ja uhriutuminen on turhaa. Äitisi voi myös kutsua teitä yhtä aikaa kahville tai syömään joskus, ja voitte vaihtaa kuulumiset.
Ja vauvakamoista voit ihan suoraan kysyä, löytyykö ylimääräisiä. Älä loukkaannu jos ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa kerrot kaikkea ja sisarusten puolelta tarina olisi taas varmsti täydellisen erilainen. Eivät välit niin vain katkea, jos kaikki olisi hyvin, kyllä siinä nyt on jotain muutakin takana. Ekana voit tietenkin keskustella niiden sisarusten kanssa, joihin on vielä puheyhteys.
Kakaran kamojen hankkimisella ei ole kiire,alatte vasta joskus joulun jälkeen niitä miettimään.
Tuskinpa on kovin erilainen. Tietävät kyllä itsekin, että eivät ole koskaan käyneet Aplla kylässä.
He eivät käy ap:lla kylässä, koska... Jatka lausetta. Tähän on joku syy ja sitä ap ei tietenkään viitsinyt kertoa. Eli se kylässä käyminen ole ainoa yhteydenpitoon ja väleihin liittyvä asia, vaan se, että muut eivät halua ap:n perheen kanssa olla, on varmaan kunnon syy.
Läheskään aina yhteyksien katkeamiseen ei ole kunnon syytä.
Ap:han tässä on itse katkaissut yksipuolisen yhteydenpidon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetimme tammikuussa vuosia kestäneen yksipuolisen yhteydenpidon, ja emme mene enää lahja-automaatiksi.
Pitääkin korostaa että meille saa tulla jatkossakin kylään, ja me toimimme puolin ja toisin, vastavuoroisesti. Tuskin tulevat, kun eivät ole ikinä käyneet.
Tulin sanomaan samaa kuin yllä, olettekin siis itse katkaisseet välit. Kaunaakin tuntuu riittävän, jopa lapsille asti, kun alakoululainen ei hoksaa itse ottaa teihin yhteyttä. Hyh.
En osaa päättää, onko tämä provo, vai aito jäsentelemätön tunnepurkaus.
Joka tapauksessa on järkevää etsiä hyvä psykoterapeutti, kuten aloitusviestissä sanoit aikovasi.
Vierailija kirjoitti:
Lopetimme tammikuussa vuosia kestäneen yksipuolisen yhteydenpidon, ja emme mene enää lahja-automaatiksi.
Pitääkin korostaa että meille saa tulla jatkossakin kylään, ja me toimimme puolin ja toisin, vastavuoroisesti. Tuskin tulevat, kun eivät ole ikinä käyneet.
Tulin sanomaan samaa kuin yllä, olettekin siis itse katkaisseet välit. Kaunaakin tuntuu riittävän, jopa lapsille asti, kun alakoululainen ei hoksaa itse ottaa teihin yhteyttä. Hyh.
En osaa päättää, onko tämä provo, vai aito jäsentelemätön tunnepurkaus.
Joka tapauksessa on järkevää etsiä hyvä psykoterapeutti, kuten aloitusviestissä sanoit aikovasi.
Hyh itsellesi, kyllä ne vanhemmat ovat siellä taustalla, joiden pitäisi tajuta. Omena ei kauas puusta putoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5 Aivan selvä provo, älkää vaivautuko provosoitumaan.
Kunpa olisikin! Sitä toivomme itsekin.
Ap
Nyt ei oikeen lähtenyt käyntiin. Seuraavalla kerralla sitten uusi yritys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sisarussuhde ei ole kaikille kovin tärkeä. Vain sukulaisuus saattaa olla yhdistävä tekijä.
Anna heidän olla omissa oloissaan, heillä on varmaan muita ystäviä. Pyrkikää neutraaleihin väleihin. Kaksi kertaa vuodessa kohteliaat kuulumisten vaihdot. Kun vauva syntyy, sinulla tulee olemaan muutakin mietittävää kuin lapsuuden perheesi.
Kiitos paljon fiksusta vastauksesta!
Suru on oman vauvan puolesta, kun serkut eivät käy synttäreillä, ei jouluna, ei kesällä, ei tupareissamme, ei syntymäpäivillämme, ei missään meille tärkeässä.
Ap
Kyllähän tästä heti tunnistaa provon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
They're just not that into you. Ikävää mutta totta.
Viihdyttekö heidän seurassaan ja kaipaatteko heitä? Siinä tapauksessa voisitte yrittää yhden kerran selvittää asioita, eli sanoa että haluaisitte tavata heitä enemmän ja kysyä suoraan onko joku syy miksi he eivät soita takaisin eivätkä vastaa kutsuihin.
Jos taas ette erityisemmin ole kiinnostuneet heidän seurasta niin antakaa vain olla. On hirveän raskasta pitää yksipuolisesti yllä ihmissuhdetta.
Oliko kyseessä siis miehesi sisarukset ja ehkä myös vanhemmat? Vai sinun sisaruksesi? Kuinka pitkä on välimatka?
Onnea raskaudesta!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Äitiäsi saisi hävettää myös sinun käytöksesi, kun lahjojen antaminen ei ole tullut sinulta sydämestäsi, vaan mollaat veljeäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välit katki tammikuusta alkaen, mutta olet nyt vkolla 20, ja raskaus on ongelmien syy? Yleensä ei raskauden ekan 12 vkon aikana siitä edes juuri ääneen puhuta, koska keskenmenoriski silloin suurimmillaan ja tammikuussa et ole ollut vielä edes raskaana.
Provo.Joo, eli alkuvuodesta ja varmaan jo viime loppuvuodesta siis tiesivät, että yritämme lasta, ja saimme siihen myös lääketieteellistä apua.
Tästäkään eivät kysyneet kertaakaan, miten hoidot ovat sujuneet, miten olemme kestäneet ne, ja kertoivat hoidoista (terveystiedoistamme ja erittäin yksityisestä asiasta) myös eteenpäin.
(En jaksanut selostaa aivan kaikkea)
Ap
Et jaksanut selostaa kaikkea. Jepjep.. nyt meni tämä tarina vähän mönkään. Laske viikot seuraavalla kerralla oikein, ennen kuin lähdet tarinoimaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa kerrot kaikkea ja sisarusten puolelta tarina olisi taas varmsti täydellisen erilainen. Eivät välit niin vain katkea, jos kaikki olisi hyvin, kyllä siinä nyt on jotain muutakin takana. Ekana voit tietenkin keskustella niiden sisarusten kanssa, joihin on vielä puheyhteys.
Kakaran kamojen hankkimisella ei ole kiire,alatte vasta joskus joulun jälkeen niitä miettimään.
Tuskinpa on kovin erilainen. Tietävät kyllä itsekin, että eivät ole koskaan käyneet Aplla kylässä.
He eivät käy ap:lla kylässä, koska... Jatka lausetta. Tähän on joku syy ja sitä ap ei tietenkään viitsinyt kertoa. Eli se kylässä käyminen ole ainoa yhteydenpitoon ja väleihin liittyvä asia, vaan se, että muut eivät halua ap:n perheen kanssa olla, on varmaan kunnon syy.
Tämä syy mielellämme kuultaisiin, molemmat.
Miksi meidät pyydetty kummiksi omalle lapselle, kun yhteydenpito on ollut jo siis vuosia täysin yksipuolista? Tuskin kauhean ikäviä ihmisiä ollaan, kuten annat tässä ymmärtää. 😊
Aiemmin aina huolehdin soitot tälle kummitytöllemme, mutta nyt kun olemme lopettaneet, eivät he ole missään yhteyksissä. Todella raskasta.... Yksipuolista.
Ap
Hohhoijaa... Ehkäpä siinä kummiksi pyytämisen ja tämän hetken välillä on todella tapahtunut jotain ikävää, ehkä olette silloin joskus olleet ihan ok, mutta nyt ihan hanurista? Kummius pitäisi saada otettua pois ikäviltä ihmisiltä, sillä "arvolla" on turha ratsastaa vuosia.
Jos Ap on ihan hanurista nyt, niin ei kannata sinne päin enää antaa lahjoja, eikä käydä koskaan heidän lapsen synttäreillä.
Sanot vaan samalla tavalla, että kiitos paljon kutsusta, mutta raskauden vuoksi emme voi enää matkustaa/ kyläillä, on parempi levätä.
Voiii kiitos kutsusta mutta meillä on paljon työkiireitä, työmatkoja, omia menoja, matkoja emmekä pääse kummilapsen synttäreille enää.
Lähettäkää se oma kakaranne kylään, tai tulkaa itse niin voitte olettaa samaa muilta. Että pistää vihaksi Apn syyllistäminen tässä.
Hyvä vinkki! Ole ihan samanlainen sinne päin Ap! Mitä helvettiä sä idiooteista mielesi pahoitat. Jos tulee kutsuja sinne, samalla tavalla kieltäydyt.
Villi veikkaus: ap on ollut idiootti itse ja sisarukset eivät viitsi enää pahoittaa mieltään hänen takiaan. Kutsujakaan ei ilmeisesti enää tule, joten se asia on jo hoidettu sieltä päin.
Veikkaus meni väärin, ihan tavallisia ollaan. Heitä paljon muistettu vuosien aikana. Heidän asioitaan myötäeletty.
Ap
Harmittaako tämä sinua nyt jotenkin? Jos olisit sydämestäsi heitä muistanut ja myötäelänyt, niin tunteisiisi ei pitäisi kuulua nyt katkeruutta.
Vierailija kirjoitti:
They're just not that into you. Ikävää mutta totta.
Viihdyttekö heidän seurassaan ja kaipaatteko heitä? Siinä tapauksessa voisitte yrittää yhden kerran selvittää asioita, eli sanoa että haluaisitte tavata heitä enemmän ja kysyä suoraan onko joku syy miksi he eivät soita takaisin eivätkä vastaa kutsuihin.
Jos taas ette erityisemmin ole kiinnostuneet heidän seurasta niin antakaa vain olla. On hirveän raskasta pitää yksipuolisesti yllä ihmissuhdetta.
Oliko kyseessä siis miehesi sisarukset ja ehkä myös vanhemmat? Vai sinun sisaruksesi? Kuinka pitkä on välimatka?
Onnea raskaudesta!!
Kiitos paljon 🙏
Niin monta kertaa yritetty, että annetaan olla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Äitiäsi saisi hävettää myös sinun käytöksesi, kun lahjojen antaminen ei ole tullut sinulta sydämestäsi, vaan mollaat veljeäsi.
Samaa pohdin.
Äitiä hävettää aikuisen poikansa käytös. Tuskin. Eiköhä se äiti ole aikaa sitten katkaissut napanuoran ja antaa poikansa elää omaa elämää. Tytär sen sijaan kärsii pahoista mielenterveysongelmista kuvitellessaan olemattoman lapsen jäävän vaille serkkujen seuraa tupareissa, joita ei ole edes tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti olet pitänyt lukua muistamisistasi, se on tainnut olla aikamoista pakkopullaa.
Juu, sen takia kun on niin epäsuhdassa, että kyläilty useasti vuodessa, viety heidän tuparit, annettu joulu-, nimipäivä-, synttärilahjat ym ym ym ja meillä eivät ole koskaan edes käyneet, niin varmaan asia on mielessä ilman luvunkin pitämistä.
Ap
Mutta ymmärrätkö, että sinä olet muistanut heitä ilman, että se luo heille minkäänlaisia velvollisuuksia? Se, jos sinusta hekin ovat velvollisia muistamaan sinua on aivan sama, kuin et oikeasti itsekään välittäisi heistä. Etkä nyt selkeästi välitäkään.
Kutsu koko porukka sunnuntailounaalle.. Elleivät tule, tai sovi parempaa aikaa, hanki sinä parempia sukulaisia.
Kummilapsista huolehdi, kuten tähänkin asti. Ei ole heidän vikansa, jos on vajaat vanhemmat.
Jep jep. Ja siat lentää... älkää aina syytelkö aloittajaa muiden sekoiluista