Odotetaan 1. lasta, sukulaisten käytös tuntuu TODELLA pahalta
Mitään teinejä tässä ei olla, itse 36, mies 40 ja ensimmäinen (kukapa tietää vaikka ainoa) kovasti toivottu ja odotettu lapsi tulossa.
Kaikilla sisaruksillamme on lapsia, eli lapsella on serkkuja useampi alle 5v, mutta juurikaan kukaan heistä ei ole tarjonnut mitään lapsen sänkyä/tuolia/sitteriä/vanhaa vaatetta edes lainaan. Ei mitään. Kuin olisimme ilmaa. Pahalta tuntunut se, kun muut kertovat miten iloisesti sukulaiset ovat auttaneet ja antaneet käytettyjä juttujaan😢 En ole kehdannut edes sanoa, että ei meille vaan, mitään, ei edes vanhaa vaatekappaletta saati mitään isompaa, vaikka kaikilla heillä nämä kamat ovat varastossa.
Toinen asia, joka painaa tavaraa paljon enemmän meitä molempia, erityisesti minua on välien katkeaminen kahteen (2) nuorempaan sisarukseen perheineen.
Olemme heille lapsille ihan kummeina, ja heitä olemme kovasti vuosien ajan muistaneet lahjoin ja yhteydenpidon avulla, mutta nyt kun odotamme omaa vauvaa, he ovat ”katkaisseet välit” eli lopettaneet täysin yhteydenpidon tänne päin. Raskaus on jo viikolla 20, ja kumpikaan näistä pariskuntien naisista ei ole kysynyt miten voin, miten on mennyt tai mitään raskauteen liittyen. Kouluikäiset kummilapsemme eivät myöskään.
On tullut tästä käytöksestä aivan hirveä (siis niin paha) olo, että olemme toimineet lahja-automaatteina heille tähän asti, mutta nyt kun on meille tärkeä aika, ei edes viestillä (saati soittaen/ vieraillen) kysytä mitä meille kuuluu. 😥
Eihän tästä voi sanoa heille, että miksi ette välitä meistä, että miksi että myötäelä, iloitse meidän puolesta, tai edes kysy miten menee.
Ei voi sanoa että tuo on epäkohteliasta, jopa kiusaamista, ja tuntuu meistä maailmanlopulta, aivan hirveän pahalta että nuoremmat eristää perheen ulkopuolelle.
Eihän voida tälläisiä ihmisiä edes pyytää kummiksi omalle lapsellemme, jotka eivät ole missään tekemisissä. Todella harmi, sillä olisimme halunneet pyytää sisaruksia. Nyt vaan ei voi, joten pitää miettiä ystäviämme tai muita sukulaisia.
Välit ovat olleet ”katki” tammikuusta asti, ja nyt on pian lokakuu. Katki siten, että jos me emme ole heihin yhteyksissä, eivät he ole olleet koko vuonna meihin päin missään tekemisissä. Ovat viettäneet pitkät lomat ties missä, mutta mihinkään kohtaan vuoden kierrossa ei sovi meille soittaminen tai kyläily.
Tämä on aivan epänormaalia, voimme pahoin tämän vuoksi, ja ajattelin että menisin ihan psykologille puhumaan tästä. Pyydänkin, että suositelkaa hyviä, fiksuja terapeutteja Uudellamaalla?
Olemme itse vuosia vierailleet, muistaneet heitä ja heidän lapsiaan, osallistuneet heidän juhliinsa, ja sen takia tämä rikkoo minut ainakin ihan täysin. Ei pienintäkään myötäelämistä, onnea, iloa meitä kohtaan. Olemme kuin eristetyt.
Alkuvuodesta asti, jo kun tämän havaitsin että meidät ignoorataan ja meille ei tulla kylään vaikka pyydetään, olen ja olemme keskittyneet saamaan parempia ystäviä, ja heitä meillä onkin ihania. Mutta perhe on kuitenkin perhe.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Taidat nyt AP ylireagoida. Jos teillä on lapsettomuustausta niin monelle ihmiselle se on myös vaikea asia käsitellä, ehkä sulta on ollut vaikea kysyä mitään jne.. ei meiltäkään ikinä kysytty mitään kun kärsittiin lapsettomuudesta. Myöskään raskausaikana kukaan ei kysellyt eikä puhunut mitään raskaudesta, olin kuin ilmaa. Mutta sitten kun lapsi syntyi niin sitten tilanne parani huomattavasti. Ei kannata miettiä noin pitkälle ja surra sitä ettei lapsi muka tapaa serkkujaan kun siihen on niin pitkä aika vielä. Taitaa nyt hormonit tehdä tepposiaan. Ettekä te tarvi mitään syöttötuolia pitkään aikaa ... Ehkä he eivät vielä uskalla tuoda mitään vauvakamaa teille kun raskaus on noin alussa kuitenkin, itte uskalsin ostaa vauvakamat vasta äitiyslomalla. Siskollani oli vaikka mitä tavaraa mutta ei uskaltanut antaa niitä mulle ettei tuo ns huonoa onnea, sitten kun oli ajankohtaista niin tavaraa tarjottiin..Sitäpaitsi lapsiperheessä on kiireistä eikä yhteydenottamattonuus välttämättä johdu teistä... Ja jos sun tekee mieli soittaa niin soita! Ehkä hekin ihmettelevät että miksi te ette oo ottanut yhteyttä heihin...
Kaikki eivät ole sosiaalisesti kovin lahjakkaita. Oletteko varakkaita?
Sillä kysyn, koska setäni ja vaimonsa olivat kovin pettyneitä syntymääni. Olen isäni ainut lapsi ja hän sai minut hieman myöhäisemmällä iällä. Setäni vaimoineen haaveili, että mummoni iso omaisuus tulee pelkästään sedälleni ja sitä kautta setäni lapsille. Ja kun minä synnyin, heidän perinnöstään hävisi käytännössä puolet. Ja setäni perheineen ovat olleet aina nihkeitä minua ja äitiäni kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Juu, kyllä ikävöi, ei vierasta vaan sisarusten lasta, omaa kummilastaan. Miehen suku onkin pääosin fiksu ja he kyläilevät.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Puhelin käteen ja soittelemaan niille kenen kanssa haluat olla yhteyksissä.
Jos luit, niin tämä ei ole auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuit, että olet rv20 ja välit ao sukulaisiin ollut poikki jo tammikuusta Ei siis taida raskaudesta johtua, onhan tammikuusta jo 8kk. Syy on siis joku muu asia.
Muuten, ihmiset tulevat tosi huonosti käymään kutsumatta, eli oletko kutsunut? Ihmiset ovat myös arjessaan tosi kiireisiä, eli sopivia ajankohtia on vaikea löytää. Ei se tarkoita välien katkeamista, ettei näe toviin.
Ei myöskään kannata odottaa, että ihmiset hyysäisivät ympärilläsi, koska olet raskaana. En tiedä mistä tämä ajatus on päähäsi tullut. Se on lähinnä oman kumppanisi tehtävä. Monelle raskaus on luonnollinen osa elämänkiertoa, eikä asia, mitä kaikki nonstop pohtii.
En myöskään pidä järkevänä, että voisi automaattisesti olettaa, jonkun lahjoittavan käytettyjä tavaroita sinulle. Ei sellaisesta kannata loukkaantua.
Äläkä myöskään siitä loukkaannu, että jos olet kummilapsillesi joulu- ja synttärilahjoja ostanut ja nämä perheet nyt eivät sinua huomioon hukuta, kun olet rv20. Miksi hukuttaisivat? Ihan normaalia.
En tykkää kyläilyistä. Mielestäni kyläilyt toisten kotona ovat usein vaivaannuttavia ja ikäviä. Siinä on ajatuksena siis mennä juttelemaan toisten kanssa, istumaan sohvalla, syömään sitä mitä heillä on tarjolla ja viihtymään. Mitäs jos kyläpaikassa ei viihdy? Mitäs jos tunnelma on siellä ikävä, juttu ei luista alkuunkaan, lapsilla ei ole mitään tekemistä ja jos heille vie tekemistä mukanaan, niin isäntäväki loukkaantuu siitä? Tai jos lapset koskevat johonkin mihin ei saisi, niin isäntäväki on koko ajan niskassa kiinni? Varsinkin lapsettomilla kodit ovat juuri sellaisia, että sinne ei ole kiva mennä pienten kanssa.
Ratkaisuna voisi siis olla, että perheen kutsuu vaikka johonkin retkelle tai vaikka johonkin erilaiseen lastenpuistoon kaveriksi. Siellä kakarat saavat juosta ja touhottaa vapaasti ja vanhemmat juttelevat mitä juttelevat kun ehtivät. Ilmapiiri on parempi ja siinä lasten vanhemmatkin yleensä tykkäävät enemmän kuin jossakin sisällä istumisesta.
Tosi on myös, että ihmisillä aikaa on vain rajallisesti ja sitä vähää aikaa ei viitsi laittaa tylsien ihmisten kanssa oleskeluun.
Totta. Kun lapset olivat 1-5 vuotiaita, niin olimme pari kertaa lapsettoman kaveripariskunnan luona kylässä. Lapseni ovat kilttejä ja rauhallisia lapsia, mutta emäntä ei halunnut, että he värittävät värityskirjojaan puuväreillä minkään pöydän ääressä, koska siihen saattaa tulla jälkiä kynistä. Sitä paitsi ruokapöytä oli katettu jo ja olohuoneen pöydällä oli joku koristehässäkkä, jota ei voinut siirtää. Autoilla ei saanut leikkiä lattialla, koska lattiaan saattaisi tulla naarmuja, matolla ei ollut tilaa. Mukana tuotuja kirjoja he eivät kjaksaneet kymmentä minuuttia enempää katsoa ja kännykät eivät olleet silloin niin kuin nyt, eli sitä mahdollisuutta ei ollut. Telkkaria heillä ei ollut ja tietokonetta lapsille ei edes ajateltu.
Lapset katsoivat kerrostalon ikkunoista, tekivät vahingossa sormenjälkiä ikkunaan ja sehän ei ollut kiva. Koriste-esineet olisivat olleet kivoja katsoa, mutta ne rouva nosteli ylös nopeasti. Olipa rento kyläily.
Meillä samantapaisia kokemuksia myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Juu, kyllä ikävöi, ei vierasta vaan sisarusten lasta, omaa kummilastaan. Miehen suku onkin pääosin fiksu ja he kyläilevät.
Ap
Siis onko se nyt miehen vai sun sisaruksen lapsi? Vai sekä että?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Juu, kyllä ikävöi, ei vierasta vaan sisarusten lasta, omaa kummilastaan. Miehen suku onkin pääosin fiksu ja he kyläilevät.
Ap
Ok, eli oma sukusi ei ole fiksua. Selvä.
Kumartakaa miehen sukuun päin sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Juu, kyllä ikävöi, ei vierasta vaan sisarusten lasta, omaa kummilastaan. Miehen suku onkin pääosin fiksu ja he kyläilevät.
Ap
Siis onko se nyt miehen vai sun sisaruksen lapsi? Vai sekä että?
Samaa ihmettelin, alkaa tarina vähän hajota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa kerrot kaikkea ja sisarusten puolelta tarina olisi taas varmsti täydellisen erilainen. Eivät välit niin vain katkea, jos kaikki olisi hyvin, kyllä siinä nyt on jotain muutakin takana. Ekana voit tietenkin keskustella niiden sisarusten kanssa, joihin on vielä puheyhteys.
Kakaran kamojen hankkimisella ei ole kiire,alatte vasta joskus joulun jälkeen niitä miettimään.
Tuskinpa on kovin erilainen. Tietävät kyllä itsekin, että eivät ole koskaan käyneet Aplla kylässä.
He eivät käy ap:lla kylässä, koska... Jatka lausetta. Tähän on joku syy ja sitä ap ei tietenkään viitsinyt kertoa. Eli se kylässä käyminen ole ainoa yhteydenpitoon ja väleihin liittyvä asia, vaan se, että muut eivät halua ap:n perheen kanssa olla, on varmaan kunnon syy.
Läheskään aina yhteyksien katkeamiseen ei ole kunnon syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Juu, kyllä ikävöi, ei vierasta vaan sisarusten lasta, omaa kummilastaan. Miehen suku onkin pääosin fiksu ja he kyläilevät.
Ap
Ok, eli oma sukusi ei ole fiksua. Selvä.
Kumartakaa miehen sukuun päin sitten.
Voi hyvänen aika! No ei tosiaankaan näköjään ole, jos Ap suree asiaa niin että psykologille on menossa.
Vikaa on molemmissa, sisaruksessa ja puolisossa. Vaikka inhoaisi toista, niin kerran pari vuodessa voi kyläillä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kummijuttu ei selvästikään ole yhtä tärkeä heille kuin teille. Vähän kuulostaa oudolta tuo teidän kummilapsen valtava ikävöintikin... Oletteko liian ripustuvaisia ja kontrolloiva ehkä?
Luultavasti on vaan haluttu ristiäiset ja silloinhan on pakko olla joku kummi. Sukulainen on aika yleinen valinta kummiksi. Vai mitä asiasta silloin sovitte?
Ai, hyvä tietää, että meidät haluttiin vaan ristiäisjuhlaan seisomaan, mutta meidän elämään ei haluta osallistua mitenkään.
Lopetimme tammikuussa vuosia kestäneen yksipuolisen yhteydenpidon, ja emme mene enää lahja-automaatiksi.
Pitääkin korostaa että meille saa tulla jatkossakin kylään, ja me toimimme puolin ja toisin, vastavuoroisesti. Tuskin tulevat, kun eivät ole ikinä käyneet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Jotain tälläistä minäkin epäilisin. Ei ap:ssa tarvitse olla mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuit, että olet rv20 ja välit ao sukulaisiin ollut poikki jo tammikuusta Ei siis taida raskaudesta johtua, onhan tammikuusta jo 8kk. Syy on siis joku muu asia.
Muuten, ihmiset tulevat tosi huonosti käymään kutsumatta, eli oletko kutsunut? Ihmiset ovat myös arjessaan tosi kiireisiä, eli sopivia ajankohtia on vaikea löytää. Ei se tarkoita välien katkeamista, ettei näe toviin.
Ei myöskään kannata odottaa, että ihmiset hyysäisivät ympärilläsi, koska olet raskaana. En tiedä mistä tämä ajatus on päähäsi tullut. Se on lähinnä oman kumppanisi tehtävä. Monelle raskaus on luonnollinen osa elämänkiertoa, eikä asia, mitä kaikki nonstop pohtii.
En myöskään pidä järkevänä, että voisi automaattisesti olettaa, jonkun lahjoittavan käytettyjä tavaroita sinulle. Ei sellaisesta kannata loukkaantua.
Äläkä myöskään siitä loukkaannu, että jos olet kummilapsillesi joulu- ja synttärilahjoja ostanut ja nämä perheet nyt eivät sinua huomioon hukuta, kun olet rv20. Miksi hukuttaisivat? Ihan normaalia.
En tykkää kyläilyistä. Mielestäni kyläilyt toisten kotona ovat usein vaivaannuttavia ja ikäviä. Siinä on ajatuksena siis mennä juttelemaan toisten kanssa, istumaan sohvalla, syömään sitä mitä heillä on tarjolla ja viihtymään. Mitäs jos kyläpaikassa ei viihdy? Mitäs jos tunnelma on siellä ikävä, juttu ei luista alkuunkaan, lapsilla ei ole mitään tekemistä ja jos heille vie tekemistä mukanaan, niin isäntäväki loukkaantuu siitä? Tai jos lapset koskevat johonkin mihin ei saisi, niin isäntäväki on koko ajan niskassa kiinni? Varsinkin lapsettomilla kodit ovat juuri sellaisia, että sinne ei ole kiva mennä pienten kanssa.
Ratkaisuna voisi siis olla, että perheen kutsuu vaikka johonkin retkelle tai vaikka johonkin erilaiseen lastenpuistoon kaveriksi. Siellä kakarat saavat juosta ja touhottaa vapaasti ja vanhemmat juttelevat mitä juttelevat kun ehtivät. Ilmapiiri on parempi ja siinä lasten vanhemmatkin yleensä tykkäävät enemmän kuin jossakin sisällä istumisesta.
Tosi on myös, että ihmisillä aikaa on vain rajallisesti ja sitä vähää aikaa ei viitsi laittaa tylsien ihmisten kanssa oleskeluun.
Millainen on lapsettoman koti? Siisti? Ei mulla ainakaan, enkä ole nipo.
Käsittämätöntä tahallista väärinymmärtämistä nuo vastaukset mitä ap saanut. Kuka vaan loukkaantuisi tuollaisesta välien katkaisusta ilman syytä.
Minäkin veikkaan että liittyy rahaan ja kateuteen ja toki lapsiperheiden kiireeseen. Ap on niin hyvin toimeentuleva että on lahjonut muita. Köyhemmiltä sukulaisilta ei sitten saakaan oikein mitään takaisin. Jostain syystä et sovi oikein heidän porukkaan. Vaikea sanoa miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia tuollainen. Ehkä sisarukset ovat kateellisia teille, ehkä olette elämässänne paremmin menestyneitä ja lapsettomuus on ollut se ainoa puute ja vika, joka on pitänyt sisarusten "pään kasassa", millä on voinut sietää teidän menestystä. Ehkä on jopa unelmoitu perinnöstä kummilapsille ja muille lapsille.
Nyt kun saatte oman lapsen, muiden silmissä onnenne on nyt täydellinen ja sitä on vaikea kateellisen ihmisen sietää.
On kyllä pikkusieluista ja lapsellista käytöstä. Samaten kuin vauvatarvikkeiden lainaamattomuus. Sekin on varmaan kateutta (ostakoon itse, rikkaat).
Itse varmaan kysyisin omilta vanhemmiltani, tietävätko he, mikä syynä välien viilenemiseen. Jos eivät, niin ihan koko perheelle osoitettu whatsapp-viesti (perusta oma ryhmä sisaruksille ja vanhemmille ja kaikille sama viesti siihen) siitä, miltä sinusta tuntuu, voi olla yksi keino nostaa asia keskusteluun. Jos asia vaietann näistä huolimatta, voit antaa olla ja keskittyä omaan pieneen perheeseesi.
Kiitos sinulle 💕
Tosi järkevä vastaus ja hyviä ideoita.
Tälläinen ryhmä meillä on vanhempieni kanssa, mutta ei sisarusten.
Olen kysynyt vanhemmiltani, ja äitini on kovasti pahoillaan, häntä hävettää poikansa ja tämän vaimon käytös. Tietää hyvin, että emme ole mitään pahaa heille tehneet, ja miten paljon olemme vuosien aikana heitä muistaneet.
Äitini ei voi aikuiselle lapselleen mitään. Käy itse meillä kylässä, ja on varmaan yrittänyt tuloksetta puhua asiasta heille.
Ap
Eli nyt olet vetänyt äitisi riitaan mukaan ja veljeäsi vastaan? No sillä tapaa ne välit korjaantuvat, se on aikuisten juttu alkaa valittamaan ja kantelemaan äidille! :D
Mitäs miehesi tuumaa asiasta? Hyperventiloiko hänkin asian takia?
Äitini nyt on järkevä, hän ei mitään valita. Varmaan kysynyt voiko hän viedä kummitytön kylään ym.
Mies on surun murtama ja ikävöi kummilastaan kovasti myös. Ei hyväksy heidän käytöstään, ja on silti kutsunut kylään. Nyt on toki onnellinen kun saadaan oma lapsi😊💕💕💕
Ap
Ihan taatusti miehesi ikävöi kovasti jotain vierasta lasta ja on surun murtama asian takia, aivan varmasti. Ap, ei kiitos tuollaisia viestejä, ne ovat noloja!!
Juu, kyllä ikävöi, ei vierasta vaan sisarusten lasta, omaa kummilastaan. Miehen suku onkin pääosin fiksu ja he kyläilevät.
Ap
Ok, eli oma sukusi ei ole fiksua. Selvä.
Kumartakaa miehen sukuun päin sitten.
Voi hyvänen aika! No ei tosiaankaan näköjään ole, jos Ap suree asiaa niin että psykologille on menossa.
Vikaa on molemmissa, sisaruksessa ja puolisossa. Vaikka inhoaisi toista, niin kerran pari vuodessa voi kyläillä.
Ei voi. En laita minuuttiakaan vapaa-aikaani aikaani ihmisiin, joista en pidä. Saati sitten useita tunteja.
Sitä paitsi ap on ihan itse ottanut sen lahjusten viejän roolin.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin veikkaan että liittyy rahaan ja kateuteen ja toki lapsiperheiden kiireeseen. Ap on niin hyvin toimeentuleva että on lahjonut muita. Köyhemmiltä sukulaisilta ei sitten saakaan oikein mitään takaisin. Jostain syystä et sovi oikein heidän porukkaan. Vaikea sanoa miksi.
Minäpä veikkaan, että ei liity kateuteen, vaan aikaan. Oman ajan arvostamiseen ja vähäiseen vapaa-aikaan. Jos kahteen sisaruksen välit ovat katkenneet, niin katsoisin peilistä syyllistä.
Ap vaikuttaa niin rasittavalta ja henkisesti epävakaalta ihmiseltä, etten ihnettele ollenkaan, mihin sukulaiset katoavat.
Tuo kummijuttu ei selvästikään ole yhtä tärkeä heille kuin teille. Vähän kuulostaa oudolta tuo teidän kummilapsen valtava ikävöintikin... Oletteko liian ripustuvaisia ja kontrolloiva ehkä?
Luultavasti on vaan haluttu ristiäiset ja silloinhan on pakko olla joku kummi. Sukulainen on aika yleinen valinta kummiksi. Vai mitä asiasta silloin sovitte?