Mihin te himosäästäjät oikein säästätte?
Tuntuu olevan trendi että säästää ja sijoittaa pitää niin isosti tänä päivänä, mutta miksi näissä jutuissa yleensä välittyy se että säästetään vaan siitä säästämisen ilosta?
Itse keskituloinen ja itsekkin pidän muutaman tonnin puskuria tilillä, mutta miksi pitäisi kituuttaa ja laittaa kaikki joutava esim. osakkeisiin?
Tälläkin palstalla oli muutama viikko sitten juttu (tosi tai ei), jossa vanhuskodissa kuolleelta oli tyyliin jäänyt 70 tuhannen perintö, itse ajattelin että tuollakin summalla vainaja olisi elämänsä aikana saanut monen monta hienoa kokemusta elettyä?!?
Itse asun omistusasunnossa ja koen että se kyllä riittävä perintö lapsille kun aika jättää eikä sen suurempaa varallisuutta tarvetta kerryttää missään muodossa, joka sitten vaikka lapsille perinnöksi jäisi.
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästän tällä hetkellä rahastoihin, mutta haaveilen myös sijoituasunnosta. Olen 37-vuotias sinkku. Haluan taloudellista riippumattomuutta, jotta voisin esim. Jäädä eläkkeelle viimeistään 60-vuotiaana. Palkastani jää verojen jälkeen käteen n. 2200. Minulla ei ole velkaa, vastike ja muut asumismenot ovat n. 220/kk. Ruokaan menee joku 300. Vaikka minulla on auto ja ostan kosmetiikkaa, vaatteita, joskus matkustelenkin, jää silti kuukaudessa säästöön iso summa rahaa. Yleensä tuhat euroa. Minulla on tuttuja sinkkuystäviä, joilla on isommat tulot ja aina rahat lopussa.
Elämä on tässä ja nyt. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka säästää ja haaveilee elämästä eläkkeellä. Voit olla huomenna jo kuollut.
Niin miksi se oravakaan käpyjä jemmailee, typerä. Mässäisi vaan nyt ja hetkessä sillä voihan vaikka joku metsämies tulla lasauttamaan nirrin pois. Talvi on sitten sen ajan murhe.
Me säästämme niitä päiviä varten, jos/kun tulopuoli loppuu tai alkaa pienenemään. Säästämme siis "pahan päivän" varalle. Osa säästöistä on sellaisia joihin ei kosketa, mutta sitten on sellaisia säästöjä, joita käytetään tarpeeseen. Puutetta ei ole tarvinnut kärsiä säästämisen vuoksi, ja on voitu elää ihan normaalia elämää.
Minulla ei ole varsinaista kohdetta, mutta hyvä on olla rahaa jemmassa työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan elämänmuutoksen varalle. Itse säästämisessä kun pääsee alkuun, niin on mukava nähdä kun saldo karttuu. Sitä tulee entistä pihimmäksi, mitä enemmän saa säästettyä!
Vierailija kirjoitti:
Tämä palsta on todiste siitä, että te jotkut maalaisnaiset säästätte että olisitte "kilttejä tyttöjä" tai "koska ihmisen pitää olla säästäväinen".
Kai teidän mielestä myös kodin on oltava aina siisti ja jopa ilta pitää pestä korvantaustat :))))
Herätkää sieltä 1800-luvun topeliaanisesta unestanne tähän nykymaailmaan!
Ylivelkaantuneen kuuluisat viimeiset sanat 😂
Vierailija kirjoitti:
Säästäminen on sairautta, joka estää elämisen.
Ylivelkaantuneen ensimmäiset sanat velkaneuvonnassa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti säästä mutt a pakostakin jää suuri osa tuloista säästöön kun olen lopettanut kaiken tarpeettomaan kuluttamisen.
Kivaa kun on mitä lapsille jättää.En luottaisi enää tuohonkaan. Tulevaisuudessa hoivafirmat vievät eläkeikäisten rahat ja jos he eivät vie, niin varmasti keksitään joku vero tms. jotta omaiset eivät peri rahoja. Mulla on mennyt luotto tähän systeemiin.
Samaa mieltä. Näyttää vahvasti siltä että tulevaisuudessa ihmiset joutuvat maksamaan hoivastaan itse.
Esikoisen tekeminen maksoi meille n. 24 000 euroa. Prosessi oli jo muutenkin pitkä ja tuskainen, mutta erityisen ahdistavan siitä teki se, että jatkuvasti täytyi pitää hoitotaukoja jotta saimme säästettyä rahaa taas seuraavaan yritykseen. Voi kunpa olisimme tajunneet säästää ennalta, niin esikoinen olisi saattanut saada jopa sisaruksenkin.
Adoptoiminenkin on todella kallista, ja jotkut maat (ainakin Kiina) edellyttävät tiettyä määrää X varallisuutta. Tätäkin tuli synkeinä vuosina selvitettyä. Eli jos välttämättä haluaa lapsia saada, muttei ole varma lapsentekokyvyistään, on rahaa parempi olla. Mitä enemmän, sen parempi.
Ärsyttää kun puhutaan jostain himosäästäjistä.
Säästän, koska olen KÖYHÄ. Jos voitan huomenna lotossa, niin lopetan heti säästämisen ..
(ja siis vähän enempi kun 4kymppiä)
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei keskituloisena jää säästöön mitään, kun pitää maksaa asunto- ja autolainaa ja hoitaa muut lapsiperheen kulut.
Pöljä, sinähän säästät juuri sitä asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti säästä mutt a pakostakin jää suuri osa tuloista säästöön kun olen lopettanut kaiken tarpeettomaan kuluttamisen.
Kivaa kun on mitä lapsille jättää.En luottaisi enää tuohonkaan. Tulevaisuudessa hoivafirmat vievät eläkeikäisten rahat ja jos he eivät vie, niin varmasti keksitään joku vero tms. jotta omaiset eivät peri rahoja. Mulla on mennyt luotto tähän systeemiin.
Samaa mieltä. Näyttää vahvasti siltä että tulevaisuudessa ihmiset joutuvat maksamaan hoivastaan itse.
Erittäin väärin, jos omaisuudesta otetaan.
Jos niin käy, tavikset eivät enää säästä mitään ja kaikki omaisuudet kasaantuvat vain kaikkein rikkaimmille. Heillä on sitte varaa maksaa hoivansa helposti omaisuutensa tuotoilla eikä tarvitse koskea pääomaan.
Toisaalta en kannata sitäkään, että omaisuudet on joutuu entisajan köyhäintaloon. Ei ole ihmisarvoista elämää, jollei saa esim omaa huonetta. (vaan joutuu olemaan ventovieraan kanssa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti säästä mutt a pakostakin jää suuri osa tuloista säästöön kun olen lopettanut kaiken tarpeettomaan kuluttamisen.
Kivaa kun on mitä lapsille jättää.En luottaisi enää tuohonkaan. Tulevaisuudessa hoivafirmat vievät eläkeikäisten rahat ja jos he eivät vie, niin varmasti keksitään joku vero tms. jotta omaiset eivät peri rahoja. Mulla on mennyt luotto tähän systeemiin.
Ainahan lapsille voi antaa vaikka ennakkoperintöä, ei sitä tarvitse odottaa siihen, että kuolo korjaa.
Ei tunnu mukavalta antaa kaikkea ennen aikojaan.
Mukavampi antaa "palkkio" jälkikäteen siitä, että käyvät mua vanhainkodissa katsomassa.
Yleensä ei ole hyvä maksaa palkkaa etukäteen.
Säästän että saisitte sanoa: senkin kitupiikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys, vakava sairaus, puolison kuolema... Siinä ainakin muutama syy, mistä selviytymiseen ei välttämättä parin tonnin puskuri tilillä riitä.
Oletko kuullut vakuutuksista? Mä olen hoitanut vakuutukset pahan päivän varalle. Säästöt on sen sijaan hyvän päivän varalle. Säästän osakerahastoon eläkepäiviä varten (siis tuhlaan ne ihan itse eläkkeellä) ja pankkitilille säästän remonttia ja lomamatkoja varten.
Luottokortti on 5000 euron luottorajalla siksi, että jos esim. työttömyys- tai sairaustapauksessa korvauspäätös kestää, eikä olisi ruokarahaa.
No itse en luota enää vakuutuksiin. Mulla oli tapaturmavakuutus joka ei sitten tapaturman sattuessa kattanutkaan juuri mitään, esim. työkyvyttömyydestä aiheutuneita tulon menetyksiä. Nyt tappelen invaliditeettikorvauksesta. Luojan kiitos oli kunnon säästöt kun odottelin sairaspäivärahapäätöksiä ja kuntoutustukipäätöksiä kuukausitolkulla ilman mitään tuloja. Kannatan kyllä säästämistä ehdottomasti!
Säästäminen on ihan hyvä juttu. Mutta aavella tuntuu olevan paljon mammoja, joilla on kuusinumeroisia osakesalkkuja ja kuukausitulot niistä monta tonnia, jotta voi jäädä eläkkeelle 50 vuotiaana viimeistään.
Jotenkin tämä aina huvittaa....
Vierailija kirjoitti:
Säästäminen on sairautta, joka estää elämisen.
Minulla on sisarus joka sanoo noin. Tienaa ihan hyvää palkkaa, silti rahat on loppu jo viikkoa ennen seuraavaa tiliä. Käy ”lainaamassa”, siis kinuamassa seisenkymppisiltä vanhemmiltamme rahaa ihan perustarpeisiin kuten wc-paperi. Tekosyynä lapset. Ja annas olla kun minun perheeni matkustaa, vaihtaa kotia tai autoa, harrastaa ja syö ulkona, tämä menee taas vanhempiemme luo huutamaan että paljonko ovat minulle rahaa antaneet, ja miksei hän saa. Ei saa koska minäkään en ole saanut. Aivan helvetin noloa käytöstä nelikymppiseltä perheelliseltä naiselta, mutta kun HÄN TAHTOO ELÄÄ!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti säästä mutt a pakostakin jää suuri osa tuloista säästöön kun olen lopettanut kaiken tarpeettomaan kuluttamisen.
Kivaa kun on mitä lapsille jättää.En luottaisi enää tuohonkaan. Tulevaisuudessa hoivafirmat vievät eläkeikäisten rahat ja jos he eivät vie, niin varmasti keksitään joku vero tms. jotta omaiset eivät peri rahoja. Mulla on mennyt luotto tähän systeemiin.
Ainahan lapsille voi antaa vaikka ennakkoperintöä, ei sitä tarvitse odottaa siihen, että kuolo korjaa.
Ei tunnu mukavalta antaa kaikkea ennen aikojaan.
Mukavampi antaa "palkkio" jälkikäteen siitä, että käyvät mua vanhainkodissa katsomassa.
Yleensä ei ole hyvä maksaa palkkaa etukäteen.
Olen ajatellut palkata sopivan silikoniprinsessan vanhuuteni iloksi. Sellaisen timanttiripsisen blondin.Kuukausipalkalla jälkikäteen. Siksi säästän.
Oman palkkansa voi kuluttaa karkeasti kolmella eri tavalla.
a) Ostelee sitä mukaan kun palkkaa tulee. Ostovoima = palkka.
b) Ostelee jo vähän ennen kuin palkka tulee. Ostovoima = palkka - rahoituskulut.
c) Palkka tulee ensin, mutta ostellaan vasta sitten joskus. Ostovoima = palkka + sijoitustuotot.
Kun ei heti tuhlaile, pääsee loppupeleissä kuluttamaan enemmän. Ei se silti tarkoita etteikö matkan varrellakin voisi yhtä sun toista kivaa tehdä.
Itse olen ollut työelämässä liian vähän ja eläkkeeni ei tule paljon takuueläkettä kummoisempi olemaan. Säästän osinkosalkkua eläkkeen jatkeeksi. Mies on ollut töissä koko ajan ja hänelle on luvassa ihan asiallinen eläke. Hänkin säästää silti osinkosalkkua eläkkeen jatkeeksi. Jos meillä nyt kahdestaan menee 4000-5000€/kk niin ei me eläkkeellä haluta kärvistellä jollain kolmella tonnilla. Siksi säästetään.
Tämän lisäksi saan myös sairasta tyydytystä siitä ajatuksesta, että meidän lapsi tulee saamaan aikas muhkean perinnön. (Toki olemme lahjoitelleet hänelle jo nyt, mutta muhkein potti tulee perinnönjaossa.)
Mielenkiintoista. Aika moni "säästäjä" säästää mm. työttömyyden varalle. Muuten täällä käydään päivittäin keskustelua, että työttömien saamat tuet on liian suuria...
Putkiremonttiin. Siinä ei muutama tonni kauheasti lämmitä.
Mies on työtön. Sai sijaisuuden ja se loppui. Remppaa ja tyhjensi asunnon, ystäväni äiti kuoli.
Mies matkusti toiselle puolen Suomea pariksi viikoksi, myi huonekalut ja irtaimiston, teki pienen pintaremontin ja tienasi kivan summan.
Nyt on taas pyöritellyt peukaloita kuukauden verran kotona, käynyt kahdessa haastattelussa.
Liiton rahat pyörivät, mutta sekin aika on eletty, ettei pyörinyt.
Minä en tule pääsemään eläkkeelle työstäni , se on siihen mennessä loppu.
Lainaa on jäljellä alle 100 000 e, kaikki tarpeeton on myyty.
Me tällä hetkellä pärjäämme, mutta kuinka kauan ?
Mikään ei ole järkevämpää, kuin lyhentää jokaisella eurolla asuntolainaa ja miettiä monta krt pitääkö jotain ostaa.
Itse olen tänä vuonna ostanut 2 tavaraa , kumpikin tuli suoraan käyttöön.
Yhtiövastike on pieni. Kun laina on joskus kuitattu, voimme elää täällä, vaikka kummatkin saisimme vain pelkän työttömyyskorvauksen.