Lue keskustelun säännöt.
Pelottaako teitä sienet?
20.09.2019 |
En siis puhu nyt mistään taikasienistä. Nehän on eläviä... ihmeellistä materiaalia ja se lakin alla oleva juttu. En niitä käsittele itse tästä syystä. Mielelläni kyllä syön.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Ei, mutta monet ovat mielestäni ällöjä, jostain syystä etenkin kaikki jotka kasvavat nurmikolla. En tiedä miksi. Syön mielelläni herkkusieniä ja suppilovahveroita, vatsa ei oikein kestä muita.
Suppishan varsinainen vatsanpurusieni onkin.
Ja herkkusienet kasvaa nurmikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laituri, jonka portaat on levässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenna lähden sienimetsään. Tarkoitus nyt saada ainekset simppeliin kastikkeeseen, jota valmistan jauhelihapihvien lisukkeeksi.
Muutin juuri uuteen kaupunkiin(Kuopio), joten en tiedä vielä mitä odottaa tai mistä etsiä. Hyvä, jos saan ainekset tuohon kastikkeeseen.
Mikä vain paikka jossa on vähän metsikköä riittää hyvin.
Aiemmin illalla kävin kävelemässä kaupunkimetsässä ehkä puoli kilometriä, ja kyllä yhdeksi kerraksi kastikeainekset tuli. Iso- ja kangashaperoita sekä yksi ruskotatti.
Pelkään ja kammoan muurahaisia ja muurahaisia.
Siis muurahaispesiä kammoan .En sieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis muurahaispesiä kammoan .En sieniä.
Muurahaispesät ja toukkarykelmät on ihan horroria.
Vuodettu rimanalitus kirjoitti:
Fauna ja floora: Eläimet, kasvit, sienet. Viime lisäyksenä sitten keskiajan bakteerit, virukset ja prionit.
Sieni ja kasvi elävät usein symbioosissa, kuten jäkälä jossa sieni ja alkeellinen levä tekevät yhteistyötä. Moni kotimaamme puulajikin on riippuvainen sienistä, joiden itiöemä maan päällä on usein vain miljoonasosa koko sienen biomassasta ts. sienirihmastoa on maan alla aivan järjetön määrä.
(yo-faktori: Kokelaan aineessa faktat ovat kohdallaan ja kieli ensiomaista. Kuitenkin aineen kypsyys, perinkohtaisuuksiin meneminen ja asioiden oma pohdinta loistavat poissaolollaan. Lisäksi aine on vain kolmen lauseen mittainen joka ei edesauta eo. arvostelumääreiden saavuttamista. Puollan aiempaa oman lukion arviota, kokelaalle annettakoon biologian reaalikokeesta keväällä 2019 improbatur.)
😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mulla on ollut sama ihan lapsesta asti! Kiva tietää etten ole ainoa. Sienet vaan jotenkin tuntuu vastenmielisiltä ja epämääräisiltä vaikka onhan tatit esim. piirroskuvissa ihan söpöjä :D
Ei pelota sienet. Tykkään katsella niitä metsässä, kauniita ovat, kun sateen jäljiltä kastehelmi lakkien päällä. Ja kaunis vastavalo ja hämähäkin seitti, kastehelmiä täynnä lähtee sienestä mustikan varpua kohden... Ja känny kamera ikuistaa kuvia,....
Niin kaunis syksy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottaa syötävistä ainoastaan kehnäsieni. Pelkään aina sekoittavani kärpässieneen. Olen muuten biologi. Muuten en pelkää, kauniita ovat ja osa maistuu hyvältäkin.
Mun talon nurkalle ilmestyi kärpässieniä. Mitähän pahaa ne tietää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärpässienet, punapulkulliset, ovat kauniita ja saavat mieleni iloiseksi. Varsinkin sellaiset pienet, pyöreä-pallolakkiset, vasta nousseet. Äitinsä, emonsa vieressä.
Värityksestä tulee jotenkin mieleen kaikki retro. Marimekon puna pallo paidat, iloiset trikoo vaatteet, 70 luku.
Katsoa saa, muttei kannata koskea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pelkää sieniä kuin siinä mielessä, että poimisin myrkyllisen. Tosin tuskin siihenkään kuolisi. Muuten en oikein osaa tehdä sienistä mitään. Ihailen esim herkkutatteja ja ajettelen, että tuokin on maailmalla arvostettu herkku ja itse en osaa hyödyntää sitä. Olen muutenkin kasvissyöjä ja senkin vuoksi tyhmää, kun sienet minulle "liian vaikea asia" ruuanlaittoon. Asiaa ei paranna se, että en oikein pidä niistä tai sitten en vaan osaa kunnolla valmistaa. Reseptejä kiitos jos jollakin on esim tatille sopiva jossa myös sellainen tumpelo kuten minä onnistuisi.
Kyllä myrkyllisten sienten syömiseen voi kuolla.
No, teidän minä tämän. Tuo olikin vähän sellainen sarkastinen lausunto, että tuskin kuolisi kun välillä oikeasti aika synkät tunnelmat ja mietin, että tuossahan olisi myrkkyä valmiina. Tosin ei tarvi pelätä, että tekisin silti mitään itselleni. Sori tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reseptejä kiitos jos jollakin on esim tatille sopiva jossa myös sellainen tumpelo kuten minä onnistuisi.
Esim. tämä kastike: https://www.vihrealanka.fi/node/1322. Ei tarvitse kermaa.
Tai toinen: Kuullota öljyssä hienonnettu sipuli ja litra silputtuja sieniä. Lisää 3 rkl vehnäjauhoja, sitten vähitellen 4 dl kasvislientä koko ajan hämmennellen. Mausta: 2 rkl tomaattisosetta, tl timjamia, oreganoa ja basilikaa kutakin, maun mukaan suolaa ja mustapippuria. Kypsennä miedolla lämmöllä vartti, sekoita välillä. Voi käyttää mitä vain sieniä, joita ei tarvitse ryöpätä. Sopii mainiosti lasagnen täytteeksi jauhelihakastikkeen sijasta. Itse asiassa kerran kävi niin, ettei kasvissyöjille meinannut jäädä kun se oli sekasyöjien mielestä parempaa kuin heille tehty lihaversio.
Punikkitatteja jos löydät niin niissähän on se ominaisuus, että mustuvat kypsennettäessä. Ja iso jalka, joka voi olla keskeltä toukkainen mutta reunoilta puhdas (no niin nyt meni kaikilta ruokahalu jo). Suikaloi ne jalat (puhtailta osiltaan) ja paista miedolla lämmöllä ilman rasvaa, kunnes tummuvat ja mahdollinen erittyvä neste haihtuu. Sen jälkeen voi käyttää tämmöiseen:
Suikaloi pätkä purjoa sekä punainen paprika. Pannulle 2 rkl öljyä, 2 tl punaista currytahnaa (saa kaupasta tuolla nimellä) ja 2 tl valkospipulimurskaa. Lisää kasvikset ja samankokoinen kasa tattisuikaleita, paista hetki. Lisää 300 g broileri- tai tofusuikaleita. Paista kunnes ruskistuvat, sitten lisää tölkki kookosmaitoa, 2 rkl sitruunamehua, 2 rkl soijakastiketta, 2 tl fariinisokeria. Kypsennä varttil ilman kantta, syö riisin kanssa. Jos käytät tofua niin se oikeastaan kannattaa marinoida suikaloituna n. vuorokauden ajan noissa mausteissa ja lopuksi lisätä 1 - 2 tl seesamiöljyä, ja jotain pähkinöitä ehkä myös.
Kantarellit, keltaiset, ihanat. Yhden, jos löydät, niin vieressä on muita. Ne on piilossa lehtien alla. Mutta lähiställä muut, vaikka et näkisi. Kun tiedät että ne ovat, niin etsit ja löydät.
Kanttarellit suoraan metsästä. Niin erilaisia, kuin tori pöydällä. Keltaisia, pinta siistinä ja tuoreena. Ilman kolhuja.
Syksyn keltaiset Kanttarellit. Metsässä, hiljaisuudessa. Tuovat lapsuuden metsäretket äidin kanssa mieleen ja kanttarellikastikkeen tuoksun laosuuskotiin keittiössä.
Olen kammonnut sieniä niin kauan kuin muistan. En pystyisi metsästä esim. keräämään sieniä tai edes koskemaan niihin. Joku niissä ällöttää. Muutama päivä sitten näin ison kärpässienen ja sydän pamppaili kauhusta :D olen aina luullut olevani sienikammoineni poikkeus....tuntuu ettei muilla ole tätä kammoa...
Vierailija kirjoitti:
En mitenkää pelkää sieniä, mutta uskon mummovainaan olleen oikeasssa. Kaksi hyvää tuttuani jotka syöttivät vierailleenkn väkisin sieniä pihastaan kuolivat aika äkisti maksa ja sappitiehyt syöpään. Eräs tuttavani ,joka toimi myös sienineuvojana, heräsi Tampereen sairaalan teholla, kun oli syönyt sen viimeisimmän sieniherkkuaterian. Hän kyllä selvisi sieltä elävänä. Tuo maksasyöpäpotilas piti aina tärkeänä että pöydässä on lähiruokaa, eikä koskaan tarjonnut eineksiä. Me muut kaverit olimme aika yllättyneitä, kun hän oli usein kehunut syövänsä jotain pihan koiranputkiakin ja muuta terveysteetä ja niitä yrttejä. Hyvin surullinen kohtalo , kunhän oli niin perhekeskeinenkin hyvä parisuhde ja ihanat lapsenlapset. Kun ne sienet tosiaan kykenevät muuntautumaan. En takuulla syö sieniä ikinä enää. Ruoka ostetaan RUOKakaupasta.!!
Mitä sientä se sienineuvoja oli syönyt kun sai myrkytyksen? Voisin arvailla että sienineuvojat poimivat varsin monenlaisia sieniä, sellaisiakin jotka muistuttavat jotain myrkkysientä ja joita vähemmän asiantuntevat sienestäjät eivät uskalla poimia. Siinä sitten sattuu todennäköisemmin vahinkoja.
Ei pelota. Inhoan kyllä sieniä syötävänä, koostumus ja maku on minulle aika epämieluisia. Mutta maassa ne näyttävät kauniilta enkä koskemistakaan pelkää.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelota. Inhoan kyllä sieniä syötävänä, koostumus ja maku on minulle aika epämieluisia. Mutta maassa ne näyttävät kauniilta enkä koskemistakaan pelkää.
Sieniähän on keskenään ihan eri makuisia, ja koostumuksetkin vaihtelevat. Myös säilömis- ja valmistustapa vaikuttaa, kumpaankin. Esimerkiksi kuivatut sienet ovat koostumukseltaan rapeita.
Ihan kuin joku sanoisi, että inhoaa vihannesten makua ja koostumusta.
Fauna ja floora: Eläimet, kasvit, sienet. Viime lisäyksenä sitten keskiajan bakteerit, virukset ja prionit.
Sieni ja kasvi elävät usein symbioosissa, kuten jäkälä jossa sieni ja alkeellinen levä tekevät yhteistyötä. Moni kotimaamme puulajikin on riippuvainen sienistä, joiden itiöemä maan päällä on usein vain miljoonasosa koko sienen biomassasta ts. sienirihmastoa on maan alla aivan järjetön määrä.
(yo-faktori: Kokelaan aineessa faktat ovat kohdallaan ja kieli ensiomaista. Kuitenkin aineen kypsyys, perinkohtaisuuksiin meneminen ja asioiden oma pohdinta loistavat poissaolollaan. Lisäksi aine on vain kolmen lauseen mittainen joka ei edesauta eo. arvostelumääreiden saavuttamista. Puollan aiempaa oman lukion arviota, kokelaalle annettakoon biologian reaalikokeesta keväällä 2019 improbatur.)