Lue keskustelun säännöt.
Mitkä säästövinkit ovat mielestäsi pöljiä?
16.09.2019 |
Minusta kaikki itsekuriin liittyvät ohjeet, kuten käy kaupassa vain kerran viikossa ettei tule ostettua heräteostoksia. Jos kerran rahat vähissä ja pitää säästää, niin eikös se ole selvää, ettei osteta turhaa. Järkevämpää olisi käydä kaupassa joka päivä poimimassa tarjoukset ja ale-laputetut tuotteet.
Kommentit (183)
Mun suosikit on amerikkalaisesta kirjasta, neuvotaan miten yksinkertaistetaan ja eletään halvemmalla. Luovu toisesta autosta, älä käytä pesulaa vaan pese kotona, siivoa ja hoida puutarha itse, älä syö joka päivä lounasta ravintolassa jne :D Ainii, lakkaa kynnet itse, joka kerta ei tarvii käydä manikyyrissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä itse seuraan joitakin köyhempiä tuttujani, haluaisin sanoa, että säästäkää silloin kun rahaa on enemmän. Useimmilla on kuukausia, jolloin tulee enemmän rahaa sisään, esim joku työkeikka, veronpalautuksia, whatever. Ja valitettavasti tuolloin useimmat sitten ostavat jotain ihan tarpeetonta. Vaikkapa uuden sohvapöydän, vaikka vanhakin on ihan hyvä. Jonkun oikeasti tarpeellisen hankkiminen on sitten ihan eri asia.
En halua tällä sanoa, ettei köyhä saisi myös nauttia kivoista asioista silloin kun varaa on. Vaan enemmän sitä, että keräämällä rahaa säästöön edes jonkinlaisen puskurin, voi koko ajan elää kokonaisvaltaisesti niin, että on päätösvaltaa omasta elämästä. Varaa tehdä valintoja.
Tiedätkö mitä se sohvapöytä on maksanut? Jos se on ostettu vitosella torilta niin ei paha, ja edellisen sohvapöydän myynnistä saanut 5-10e. Itse ainakin harrastan tuota, että edellisen myydyn huonekalun tulee kattaa kokonaan seuraavan hinta ja mielellään jäädä vähän väljääkin, ruokarahaa/säästöön tms. Eli vaikka köyhä sisustaakin ei se tarkoita että se olisi tyhmää hassaamista ja suunnittelematonta touhua.
Miksi alapeukut?
No olisiko ihan vain siksi, että sisustuksen jatkuva tuunaaminen, teki sen sitten isolla tai pienellä rahalla on paitsi aivan turhaa, myös saastuttaa ja kertoo kohtuullisen tyhjäpäisestä ihmisestä muutenkin.
Kuka puhui sisustuksen jatkuvasta tuunauksesta? Ja kyllä mielestäni köyhäkin saa joskus vaihdella huonekalujaan jos siltä tuntuu, ehkä se sen hetkinen ruokapöytä ei edes ole oma valinta vaan aikoinaan sedältä hänen muutossa saatu ja jos sen saa kaupaksi ja sillä ostaa sellainen joka on omaan makuun niin mitä sen pitäisi ketään haitata? 🤔 Huonekalujen tarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan: eläkeläinpariskunta joka vaihtaa pienempään asuntoon ei koe enää tarvitsevansa sitä kahdeksanhengen ruokailuryhmää vaikka se olisi kuinka ehjä.
Yleensä ottaen sellaiset oikeasti hyödylliset vinkit, jotka vaativat rahaa alkuun sellaiselle henkilölle, jolla sitä rahaa ei ole.
Esimerkkinä vaikka, että älä osta osamaksulla. Tämä on oikeasti hyvä vinkki, jos on sen verran psukurirahastoa, että voi ostaa rikkoutuneet pesukoneen tilalle uuden. Mutta ei auta ollenkaan sellaista, jolla ei oel rahaa yhtään.
Sylvester kirjoitti:
Mun suosikit on amerikkalaisesta kirjasta, neuvotaan miten yksinkertaistetaan ja eletään halvemmalla. Luovu toisesta autosta, älä käytä pesulaa vaan pese kotona, siivoa ja hoida puutarha itse, älä syö joka päivä lounasta ravintolassa jne :D Ainii, lakkaa kynnet itse, joka kerta ei tarvii käydä manikyyrissä.
Joojoo,kuinka moni SUOMALAINEN käyttää pesulaa tai palkattua puutarhuria? Salli mun nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Sylvester kirjoitti:
Mun suosikit on amerikkalaisesta kirjasta, neuvotaan miten yksinkertaistetaan ja eletään halvemmalla. Luovu toisesta autosta, älä käytä pesulaa vaan pese kotona, siivoa ja hoida puutarha itse, älä syö joka päivä lounasta ravintolassa jne :D Ainii, lakkaa kynnet itse, joka kerta ei tarvii käydä manikyyrissä.
Joojoo,kuinka moni SUOMALAINEN käyttää pesulaa tai palkattua puutarhuria? Salli mun nauraa.
Meni roinan hävitys pieleen, kun huumorintaju pois heitettiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sylvester kirjoitti:
Mun suosikit on amerikkalaisesta kirjasta, neuvotaan miten yksinkertaistetaan ja eletään halvemmalla. Luovu toisesta autosta, älä käytä pesulaa vaan pese kotona, siivoa ja hoida puutarha itse, älä syö joka päivä lounasta ravintolassa jne :D Ainii, lakkaa kynnet itse, joka kerta ei tarvii käydä manikyyrissä.
Joojoo,kuinka moni SUOMALAINEN käyttää pesulaa tai palkattua puutarhuria? Salli mun nauraa.
Nii tässä kysyttiinki mitkä on pöljiä. Eli sallitaan.
"leivo oma leipä!"
About halvin elintarvike ostaa valmiinakin, mutta säästää aika hemmetisti vaivaa. Jos haluaa säästää, niin ilta-alesta löytyy aina -60%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini on "melko" pihi ja joka joulu kerää lahjapaperit säästöön käyttääkseen ne seuraavana vuonna. :D Ihan herttaista, mutta mietin aina että onko tuossa touhussa todella järkeä. Lahjapaperi on kuitenkin halvimmillaan todella halpaa, yhden rullan saa alle eurolla ja sillä paketoi parhaimmillaan koko porukan lahjat. Lisäksi paperia voi kierrättää joten yhtä hyvin paperin voisi laittaa paperinkeräykseen, jos ekologinen haluaa olla.
Sitä vähemmän tarvitsee ostaa, mitä enemmän on varastossa entistä, vielä käyttökelpoista. Lahjapapereita ei muuten saa laittaa paperinkeräykseen, koska niissä on useimmiten liikaa painoväriä ja esim. kiillettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sylvester kirjoitti:
Mun suosikit on amerikkalaisesta kirjasta, neuvotaan miten yksinkertaistetaan ja eletään halvemmalla. Luovu toisesta autosta, älä käytä pesulaa vaan pese kotona, siivoa ja hoida puutarha itse, älä syö joka päivä lounasta ravintolassa jne :D Ainii, lakkaa kynnet itse, joka kerta ei tarvii käydä manikyyrissä.
Joojoo,kuinka moni SUOMALAINEN käyttää pesulaa tai palkattua puutarhuria? Salli mun nauraa.
Meni roinan hävitys pieleen, kun huumorintaju pois heitettiin!
Nojoo kommentoin liian hätäisesti.Onhan nuo Amerikanversiot tosi naurettavia Suomeen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä itse seuraan joitakin köyhempiä tuttujani, haluaisin sanoa, että säästäkää silloin kun rahaa on enemmän. Useimmilla on kuukausia, jolloin tulee enemmän rahaa sisään, esim joku työkeikka, veronpalautuksia, whatever. Ja valitettavasti tuolloin useimmat sitten ostavat jotain ihan tarpeetonta. Vaikkapa uuden sohvapöydän, vaikka vanhakin on ihan hyvä. Jonkun oikeasti tarpeellisen hankkiminen on sitten ihan eri asia.
En halua tällä sanoa, ettei köyhä saisi myös nauttia kivoista asioista silloin kun varaa on. Vaan enemmän sitä, että keräämällä rahaa säästöön edes jonkinlaisen puskurin, voi koko ajan elää kokonaisvaltaisesti niin, että on päätösvaltaa omasta elämästä. Varaa tehdä valintoja.
Tiedätkö mitä se sohvapöytä on maksanut? Jos se on ostettu vitosella torilta niin ei paha, ja edellisen sohvapöydän myynnistä saanut 5-10e. Itse ainakin harrastan tuota, että edellisen myydyn huonekalun tulee kattaa kokonaan seuraavan hinta ja mielellään jäädä vähän väljääkin, ruokarahaa/säästöön tms. Eli vaikka köyhä sisustaakin ei se tarkoita että se olisi tyhmää hassaamista ja suunnittelematonta touhua.
Miksi alapeukut?
No olisiko ihan vain siksi, että sisustuksen jatkuva tuunaaminen, teki sen sitten isolla tai pienellä rahalla on paitsi aivan turhaa, myös saastuttaa ja kertoo kohtuullisen tyhjäpäisestä ihmisestä muutenkin.
Kuka puhui sisustuksen jatkuvasta tuunauksesta? Ja kyllä mielestäni köyhäkin saa joskus vaihdella huonekalujaan jos siltä tuntuu, ehkä se sen hetkinen ruokapöytä ei edes ole oma valinta vaan aikoinaan sedältä hänen muutossa saatu ja jos sen saa kaupaksi ja sillä ostaa sellainen joka on omaan makuun niin mitä sen pitäisi ketään haitata? 🤔 Huonekalujen tarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan: eläkeläinpariskunta joka vaihtaa pienempään asuntoon ei koe enää tarvitsevansa sitä kahdeksanhengen ruokailuryhmää vaikka se olisi kuinka ehjä.
No kai sitä saa tehdä mitä haluaa, mutta jos ollaan tilanteessa, että rahasta on tiukkaa, kaikenlainen sisustamisella kikkailu nyt oikeasti on vaan vähän tyhmää. Ja jos tuo esimerkki missä myydään eteenpäin ja ostetaan samalla rahalla käytettyä nyt kismittää, niin minusta sellainenkin on lähtökohtaisesti aivan turhaa, jos ei ole aitoa tarvetta vaihtaa.
Toki muuttojen yhteydessä aina jotain vaihtuu, kun harvoin kaikki on täysin sopivaa uuteen kämppään, mutta eihän tässä nyt siitä puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
"leivo oma leipä!"
About halvin elintarvike ostaa valmiinakin, mutta säästää aika hemmetisti vaivaa. Jos haluaa säästää, niin ilta-alesta löytyy aina -60%.
Kaikki ei asu kaupan vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä itse seuraan joitakin köyhempiä tuttujani, haluaisin sanoa, että säästäkää silloin kun rahaa on enemmän. Useimmilla on kuukausia, jolloin tulee enemmän rahaa sisään, esim joku työkeikka, veronpalautuksia, whatever. Ja valitettavasti tuolloin useimmat sitten ostavat jotain ihan tarpeetonta. Vaikkapa uuden sohvapöydän, vaikka vanhakin on ihan hyvä. Jonkun oikeasti tarpeellisen hankkiminen on sitten ihan eri asia.
En halua tällä sanoa, ettei köyhä saisi myös nauttia kivoista asioista silloin kun varaa on. Vaan enemmän sitä, että keräämällä rahaa säästöön edes jonkinlaisen puskurin, voi koko ajan elää kokonaisvaltaisesti niin, että on päätösvaltaa omasta elämästä. Varaa tehdä valintoja.
Tiedätkö mitä se sohvapöytä on maksanut? Jos se on ostettu vitosella torilta niin ei paha, ja edellisen sohvapöydän myynnistä saanut 5-10e. Itse ainakin harrastan tuota, että edellisen myydyn huonekalun tulee kattaa kokonaan seuraavan hinta ja mielellään jäädä vähän väljääkin, ruokarahaa/säästöön tms. Eli vaikka köyhä sisustaakin ei se tarkoita että se olisi tyhmää hassaamista ja suunnittelematonta touhua.
Miksi alapeukut?
No olisiko ihan vain siksi, että sisustuksen jatkuva tuunaaminen, teki sen sitten isolla tai pienellä rahalla on paitsi aivan turhaa, myös saastuttaa ja kertoo kohtuullisen tyhjäpäisestä ihmisestä muutenkin.
Kuka puhui sisustuksen jatkuvasta tuunauksesta? Ja kyllä mielestäni köyhäkin saa joskus vaihdella huonekalujaan jos siltä tuntuu, ehkä se sen hetkinen ruokapöytä ei edes ole oma valinta vaan aikoinaan sedältä hänen muutossa saatu ja jos sen saa kaupaksi ja sillä ostaa sellainen joka on omaan makuun niin mitä sen pitäisi ketään haitata? 🤔 Huonekalujen tarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan: eläkeläinpariskunta joka vaihtaa pienempään asuntoon ei koe enää tarvitsevansa sitä kahdeksanhengen ruokailuryhmää vaikka se olisi kuinka ehjä.
No kai sitä saa tehdä mitä haluaa, mutta jos ollaan tilanteessa, että rahasta on tiukkaa, kaikenlainen sisustamisella kikkailu nyt oikeasti on vaan vähän tyhmää. Ja jos tuo esimerkki missä myydään eteenpäin ja ostetaan samalla rahalla käytettyä nyt kismittää, niin minusta sellainenkin on lähtökohtaisesti aivan turhaa, jos ei ole aitoa tarvetta vaihtaa.
Toki muuttojen yhteydessä aina jotain vaihtuu, kun harvoin kaikki on täysin sopivaa uuteen kämppään, mutta eihän tässä nyt siitä puhuttu.
Tilannehan on rahallisesti plusmiinusnolla. Mikä sinua oikeasti nyppii? Jos köyhä ei maanisesti alati vaihtele huonekalujaan vaan silloin tällöin jonkun kalusteen niin ettei se tuo lovea budjettiin niin sinua vaan periaatteesta ärsyttää? Ainoa milloin köyhälle sallitaan huonekalujen vaihdot ovat muuttotilanteet, mutta ei missään nimessä siinä välissä? Mitähän vit*ua? Köyhillä pitää ehdottomasti olla kurjaa ja kurjat rumat koditkin.
Järkeä säästämiseen kirjoitti:
Sellaiset, mitkä vaativat vaivaa, mutta säästö on olematon.
Sitten on sellaisia säästövinkkejä, mistä aiheutuu lähinnä kuluja. Esimerkiksi säästetään vettä ja sitten vesilaitos juoksuttaa vettä, ettei putket ruostuisi tai niihin muodostuisi sakkaa.
Toinen esimerkki on, kun ihmiset eivät pidä kylppärin lattialämmitystä päällä. Säästävät vuodessa muutaman kympin, mutta saavat tilalle hometta tai peräti kosteusvaurion, minkä korjaaminen maksaa kymppitonnin.
Kun pitää ovet auki, niin tuskinpa mitään kosteusvaurioita tulee, kun kylpytila pääsee kunnolla tuulettumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä toimin velkaneuvojana eräälle brittifirmalle, ja täytyy sanoa että ihan hirveän monella on vain normaali elämänhallinta tosi hukassa. Oma työni pitää sisällään aika monenlaista neuvontaa, mutta ehdottomasti tärkein osa on arkipäivän budjetointi. Useilla esim. ruokakulut ovat todella korkeat, koska käydään ruokakaupassa päivittäin (tähän sorrun muuten itsekin, heh heh) jolloin mukaan yleensä tarttuu muutakin kuin vain se, mitä piti ostaa.
Tää on ehkä vähän ohis, mutta musta olisi todella tärkeää, että nuorille opetettaisiin jo koulussa rahankäytöstä, veroilmoituksesta jne. jne., sillä vaikuttaa siltä että tällä hetkellä tämä on jätetty lähinnä vanhempien vastuulle. Jos omat vanhemmat - kuten omani - ovat täysin surkeita rahankäytössä, mistäpä sitä säästämistä tai realistista rahankäyttöä koskaan varsinaisesti oppisi? Aikuisia ihmisiä on paljon hankalampi opastaa erilaisiin kulutustottumuksiin.
Lisäyksenä mainittakoon, että meidän firmamme asiakaskunta koostuu ihmisistä, jotka ovat ylivelkaantuneet pahasti. Luottokortteja, lainoja, pikavippejä jne. jne. En siis heitä laske välttämättä vähävaraisiksi, mutta elämän- ja budjetinhallinta puuttuu täysin. Osa vieläpä töissä pankeissa tai muissa finanssialan firmoissa, jotkut tosi korkeissakin viroissa, ja silti oma rahankäyttö on hakusessa. Ihmisiä ja tilanteita on monenlaisia, mutta kyllä yhteiskunnan pitäisi musta opastaa ihmisiä näissä asioissa, sillä velkaantuminen on myös erittäin stressaavaa, ja aiheuttaa kuluja täten esim. sairaanhoidon kustannuksissa sekä menetetyissä työpäivissä, kun ei ahdistukseltaan pysty edes kämpästään lähtemään ulos pahimmissa tapauksissa.
Tämä nyt oli vähän ohis toden totta, sori siitä :)
Hei vitsi kuulostaapa kivalta työltä! Ootko siis Suomessa vai Briteissä töissä? Ette olisi rekrymässä uusia työntekijöitä lähiaikoina?
T. just valmistunut maisteriksi kuluttajaekonomiasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä itse seuraan joitakin köyhempiä tuttujani, haluaisin sanoa, että säästäkää silloin kun rahaa on enemmän. Useimmilla on kuukausia, jolloin tulee enemmän rahaa sisään, esim joku työkeikka, veronpalautuksia, whatever. Ja valitettavasti tuolloin useimmat sitten ostavat jotain ihan tarpeetonta. Vaikkapa uuden sohvapöydän, vaikka vanhakin on ihan hyvä. Jonkun oikeasti tarpeellisen hankkiminen on sitten ihan eri asia.
En halua tällä sanoa, ettei köyhä saisi myös nauttia kivoista asioista silloin kun varaa on. Vaan enemmän sitä, että keräämällä rahaa säästöön edes jonkinlaisen puskurin, voi koko ajan elää kokonaisvaltaisesti niin, että on päätösvaltaa omasta elämästä. Varaa tehdä valintoja.
Tiedätkö mitä se sohvapöytä on maksanut? Jos se on ostettu vitosella torilta niin ei paha, ja edellisen sohvapöydän myynnistä saanut 5-10e. Itse ainakin harrastan tuota, että edellisen myydyn huonekalun tulee kattaa kokonaan seuraavan hinta ja mielellään jäädä vähän väljääkin, ruokarahaa/säästöön tms. Eli vaikka köyhä sisustaakin ei se tarkoita että se olisi tyhmää hassaamista ja suunnittelematonta touhua.
Miksi alapeukut?
No olisiko ihan vain siksi, että sisustuksen jatkuva tuunaaminen, teki sen sitten isolla tai pienellä rahalla on paitsi aivan turhaa, myös saastuttaa ja kertoo kohtuullisen tyhjäpäisestä ihmisestä muutenkin.
Kuka puhui sisustuksen jatkuvasta tuunauksesta? Ja kyllä mielestäni köyhäkin saa joskus vaihdella huonekalujaan jos siltä tuntuu, ehkä se sen hetkinen ruokapöytä ei edes ole oma valinta vaan aikoinaan sedältä hänen muutossa saatu ja jos sen saa kaupaksi ja sillä ostaa sellainen joka on omaan makuun niin mitä sen pitäisi ketään haitata? 🤔 Huonekalujen tarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan: eläkeläinpariskunta joka vaihtaa pienempään asuntoon ei koe enää tarvitsevansa sitä kahdeksanhengen ruokailuryhmää vaikka se olisi kuinka ehjä.
No kai sitä saa tehdä mitä haluaa, mutta jos ollaan tilanteessa, että rahasta on tiukkaa, kaikenlainen sisustamisella kikkailu nyt oikeasti on vaan vähän tyhmää. Ja jos tuo esimerkki missä myydään eteenpäin ja ostetaan samalla rahalla käytettyä nyt kismittää, niin minusta sellainenkin on lähtökohtaisesti aivan turhaa, jos ei ole aitoa tarvetta vaihtaa.
Toki muuttojen yhteydessä aina jotain vaihtuu, kun harvoin kaikki on täysin sopivaa uuteen kämppään, mutta eihän tässä nyt siitä puhuttu.
Mikä ihmeen sisustuksella kikkailu? Sinullako on askeettinen mitään sanomaton ei minkään näköinen mauton ja hajuton luukku, huonekalut otettu roskalavalta 90-luvulla, koska sellainen sisustuskikkailu, että hankkii omaa tyyliään miellyttäviä huonekaluja kotiinsa jossa nyt kuitenkin vietetään aikaa, on tyhmää. Älä vedä rahoja tähän, koska juurihan tuossa on esitetty, että uusvanhaan huonekaluun on saattanut mennä vähemmän rahaa kuin mitä on saanut edellisen myydessään eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä itse seuraan joitakin köyhempiä tuttujani, haluaisin sanoa, että säästäkää silloin kun rahaa on enemmän. Useimmilla on kuukausia, jolloin tulee enemmän rahaa sisään, esim joku työkeikka, veronpalautuksia, whatever. Ja valitettavasti tuolloin useimmat sitten ostavat jotain ihan tarpeetonta. Vaikkapa uuden sohvapöydän, vaikka vanhakin on ihan hyvä. Jonkun oikeasti tarpeellisen hankkiminen on sitten ihan eri asia.
En halua tällä sanoa, ettei köyhä saisi myös nauttia kivoista asioista silloin kun varaa on. Vaan enemmän sitä, että keräämällä rahaa säästöön edes jonkinlaisen puskurin, voi koko ajan elää kokonaisvaltaisesti niin, että on päätösvaltaa omasta elämästä. Varaa tehdä valintoja.
Tiedätkö mitä se sohvapöytä on maksanut? Jos se on ostettu vitosella torilta niin ei paha, ja edellisen sohvapöydän myynnistä saanut 5-10e. Itse ainakin harrastan tuota, että edellisen myydyn huonekalun tulee kattaa kokonaan seuraavan hinta ja mielellään jäädä vähän väljääkin, ruokarahaa/säästöön tms. Eli vaikka köyhä sisustaakin ei se tarkoita että se olisi tyhmää hassaamista ja suunnittelematonta touhua.
Miksi alapeukut?
No olisiko ihan vain siksi, että sisustuksen jatkuva tuunaaminen, teki sen sitten isolla tai pienellä rahalla on paitsi aivan turhaa, myös saastuttaa ja kertoo kohtuullisen tyhjäpäisestä ihmisestä muutenkin.
Kuka puhui sisustuksen jatkuvasta tuunauksesta? Ja kyllä mielestäni köyhäkin saa joskus vaihdella huonekalujaan jos siltä tuntuu, ehkä se sen hetkinen ruokapöytä ei edes ole oma valinta vaan aikoinaan sedältä hänen muutossa saatu ja jos sen saa kaupaksi ja sillä ostaa sellainen joka on omaan makuun niin mitä sen pitäisi ketään haitata? 🤔 Huonekalujen tarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan: eläkeläinpariskunta joka vaihtaa pienempään asuntoon ei koe enää tarvitsevansa sitä kahdeksanhengen ruokailuryhmää vaikka se olisi kuinka ehjä.
No kai sitä saa tehdä mitä haluaa, mutta jos ollaan tilanteessa, että rahasta on tiukkaa, kaikenlainen sisustamisella kikkailu nyt oikeasti on vaan vähän tyhmää. Ja jos tuo esimerkki missä myydään eteenpäin ja ostetaan samalla rahalla käytettyä nyt kismittää, niin minusta sellainenkin on lähtökohtaisesti aivan turhaa, jos ei ole aitoa tarvetta vaihtaa.
Toki muuttojen yhteydessä aina jotain vaihtuu, kun harvoin kaikki on täysin sopivaa uuteen kämppään, mutta eihän tässä nyt siitä puhuttu.
Tilannehan on rahallisesti plusmiinusnolla. Mikä sinua oikeasti nyppii? Jos köyhä ei maanisesti alati vaihtele huonekalujaan vaan silloin tällöin jonkun kalusteen niin ettei se tuo lovea budjettiin niin sinua vaan periaatteesta ärsyttää? Ainoa milloin köyhälle sallitaan huonekalujen vaihdot ovat muuttotilanteet, mutta ei missään nimessä siinä välissä? Mitähän vit*ua? Köyhillä pitää ehdottomasti olla kurjaa ja kurjat rumat koditkin.
No kun edelleenkään ei ollut kyse tuosta vaan uusien kalusteiden ostamisesta uusina ja vanhan lahjoittamisesta eteenpäin. Eikä ollut edes kyse kurjista rumista ikivanhoista kalusteista, vaan ihan muutaman vuoden vanhoista, moderneista ja hyväkuntoisista.
Ja tällaisissa tilanteissa, kyllä, pidän omituisena myös kirpparien kautta kalusteiden vaihtelua vain vaihtelemisen ilosta. Se on vain yksi ylenpalttisen turhan kuluttamisen ilmentymä, vaikka olisi miljonääri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla auttaa budjetti..on jo pitkään ollut niin, että kauppabudjetti on 100e/vko..tällä pitää ostaa vaipat yhdelle/ruuat/muut pakolliset(pesuaineet,vessapaperit yms)7:lle hengelle..köyhän ei kannata ajella ainakaan autolla pitkiä matkoja tarjouksien perässä..eli tarjoukset on turha vinkki niille jotka asuvat kaupoista kaukana. Itse käytän paljon resq:ta, lähellä pari tehtaanmyymälää ja loput haen Prismasta kun se lähin/edullisin iso kauppa meillä. Marjat/sienet/kalat on myös semmoinen vinkki, että eiköhän ne jotka marjamättäitten naapurissa asuvat niin jo itsekkin tajua tuon, että niitä kannattaa kerätä😊 Pienistä puroista on minun motto ja kaikki pienetkin säästöt vie viikkoja eteenpäin, löydän kosmetiikkaosastolta näytteitä, tien vierestä pari pulloa, käyn lounaalla jossain tapahtumassa syömässä ilmaisen makkaran, lapset saa ilmaiset banaanit kaupasta..seuraan somea/paikallislehtiä ja jos jossain on ilmaista olen siellä😊
Latte/kanavapaketit/lehdet/myy käsilaukkusi eivät todellakaan ole köyhälle vinkkejä😊Mikä kauppa antaa lapsille ilmaisia hedelmiä? Jos perheessänne on 7 henkeä, eli oletettavasti 2 aikuista ja 5 lasta niin ei se viiden banaanin terttu kyllä ilmainen ole.
En ole tuo ilmaisten banaanien syöjä, mutta kyllä täällä ainakin on useammassa eri kokoisessa K ja S-kaupassa ilmaisia banaaneja tarjolla lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä itse seuraan joitakin köyhempiä tuttujani, haluaisin sanoa, että säästäkää silloin kun rahaa on enemmän. Useimmilla on kuukausia, jolloin tulee enemmän rahaa sisään, esim joku työkeikka, veronpalautuksia, whatever. Ja valitettavasti tuolloin useimmat sitten ostavat jotain ihan tarpeetonta. Vaikkapa uuden sohvapöydän, vaikka vanhakin on ihan hyvä. Jonkun oikeasti tarpeellisen hankkiminen on sitten ihan eri asia.
En halua tällä sanoa, ettei köyhä saisi myös nauttia kivoista asioista silloin kun varaa on. Vaan enemmän sitä, että keräämällä rahaa säästöön edes jonkinlaisen puskurin, voi koko ajan elää kokonaisvaltaisesti niin, että on päätösvaltaa omasta elämästä. Varaa tehdä valintoja.
Tiedätkö mitä se sohvapöytä on maksanut? Jos se on ostettu vitosella torilta niin ei paha, ja edellisen sohvapöydän myynnistä saanut 5-10e. Itse ainakin harrastan tuota, että edellisen myydyn huonekalun tulee kattaa kokonaan seuraavan hinta ja mielellään jäädä vähän väljääkin, ruokarahaa/säästöön tms. Eli vaikka köyhä sisustaakin ei se tarkoita että se olisi tyhmää hassaamista ja suunnittelematonta touhua.
Miksi alapeukut?
No olisiko ihan vain siksi, että sisustuksen jatkuva tuunaaminen, teki sen sitten isolla tai pienellä rahalla on paitsi aivan turhaa, myös saastuttaa ja kertoo kohtuullisen tyhjäpäisestä ihmisestä muutenkin.
Kuka puhui sisustuksen jatkuvasta tuunauksesta? Ja kyllä mielestäni köyhäkin saa joskus vaihdella huonekalujaan jos siltä tuntuu, ehkä se sen hetkinen ruokapöytä ei edes ole oma valinta vaan aikoinaan sedältä hänen muutossa saatu ja jos sen saa kaupaksi ja sillä ostaa sellainen joka on omaan makuun niin mitä sen pitäisi ketään haitata? 🤔 Huonekalujen tarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan: eläkeläinpariskunta joka vaihtaa pienempään asuntoon ei koe enää tarvitsevansa sitä kahdeksanhengen ruokailuryhmää vaikka se olisi kuinka ehjä.
No kai sitä saa tehdä mitä haluaa, mutta jos ollaan tilanteessa, että rahasta on tiukkaa, kaikenlainen sisustamisella kikkailu nyt oikeasti on vaan vähän tyhmää. Ja jos tuo esimerkki missä myydään eteenpäin ja ostetaan samalla rahalla käytettyä nyt kismittää, niin minusta sellainenkin on lähtökohtaisesti aivan turhaa, jos ei ole aitoa tarvetta vaihtaa.
Toki muuttojen yhteydessä aina jotain vaihtuu, kun harvoin kaikki on täysin sopivaa uuteen kämppään, mutta eihän tässä nyt siitä puhuttu.
Mikä ihmeen sisustuksella kikkailu? Sinullako on askeettinen mitään sanomaton ei minkään näköinen mauton ja hajuton luukku, huonekalut otettu roskalavalta 90-luvulla, koska sellainen sisustuskikkailu, että hankkii omaa tyyliään miellyttäviä huonekaluja kotiinsa jossa nyt kuitenkin vietetään aikaa, on tyhmää. Älä vedä rahoja tähän, koska juurihan tuossa on esitetty, että uusvanhaan huonekaluun on saattanut mennä vähemmän rahaa kuin mitä on saanut edellisen myydessään eteenpäin.
Otin tämän asian esille lähinnä siksi, että kun olet hankkinut itsellesi oman makusi mukaisen sohvapöydän joku vuosi sitten, onko todella tarpeen vaihtaa se parin vuoden päästä, vaikka se olisi hyväkuntoinen ja ihan moderni? Eikö osata miettiä vaikkapa 10 vuotta eteenpäin, kun hankkii jotain isompia tavaroita? Se että maksaako se euron vai 5000 on nyt jo ihan epäolennaista.
Ja kyllä, itsellä on aika lailla samat huonekalut jotka hankin ensimmäiseen kämppääni 2000-luvun alussa. Lisää on tullut asuntojen kasvaessa ja sohvan ostin uuden, kun vanha alkoi olla niin kurjassa kunnossa. Mattoja on vaihdeltu, koska ne nyt nuhjaantuvat ajan kanssa. Koti ei näytä roskalavalta haaliteltu vaan kotoisalta, ei kertakäyttöiseltä.
Jos kaikki ihmiset olis huippusäästäväisiä talousjärjestelmä romahtaisi. Samoin jos kenelläkään ei olisi yhtään velkaa ja valtiot olisi velattomia. Se on jännä paradoksi.
Mä toimin velkaneuvojana eräälle brittifirmalle, ja täytyy sanoa että ihan hirveän monella on vain normaali elämänhallinta tosi hukassa. Oma työni pitää sisällään aika monenlaista neuvontaa, mutta ehdottomasti tärkein osa on arkipäivän budjetointi. Useilla esim. ruokakulut ovat todella korkeat, koska käydään ruokakaupassa päivittäin (tähän sorrun muuten itsekin, heh heh) jolloin mukaan yleensä tarttuu muutakin kuin vain se, mitä piti ostaa.
Tää on ehkä vähän ohis, mutta musta olisi todella tärkeää, että nuorille opetettaisiin jo koulussa rahankäytöstä, veroilmoituksesta jne. jne., sillä vaikuttaa siltä että tällä hetkellä tämä on jätetty lähinnä vanhempien vastuulle. Jos omat vanhemmat - kuten omani - ovat täysin surkeita rahankäytössä, mistäpä sitä säästämistä tai realistista rahankäyttöä koskaan varsinaisesti oppisi? Aikuisia ihmisiä on paljon hankalampi opastaa erilaisiin kulutustottumuksiin.
Lisäyksenä mainittakoon, että meidän firmamme asiakaskunta koostuu ihmisistä, jotka ovat ylivelkaantuneet pahasti. Luottokortteja, lainoja, pikavippejä jne. jne. En siis heitä laske välttämättä vähävaraisiksi, mutta elämän- ja budjetinhallinta puuttuu täysin. Osa vieläpä töissä pankeissa tai muissa finanssialan firmoissa, jotkut tosi korkeissakin viroissa, ja silti oma rahankäyttö on hakusessa. Ihmisiä ja tilanteita on monenlaisia, mutta kyllä yhteiskunnan pitäisi musta opastaa ihmisiä näissä asioissa, sillä velkaantuminen on myös erittäin stressaavaa, ja aiheuttaa kuluja täten esim. sairaanhoidon kustannuksissa sekä menetetyissä työpäivissä, kun ei ahdistukseltaan pysty edes kämpästään lähtemään ulos pahimmissa tapauksissa.
Tämä nyt oli vähän ohis toden totta, sori siitä :)