STT: Lapsikasteiden määrä on romahtanut täysin

Positiivista kehitystä.

Erittäin hienoa kuulla tuo, että useammat kirkon jäsenet jättävät lapsensa kastamatta. Järkiajattelua että annetaan lapsen itse valita. Mietityttää kyllä, mistäköhän alun perin tuli ajatus, että lapsi pitäisi pakkoliittää seurakuntaan?

Ihan loogisia syitä.

Toki en nyt tiedä mitä se kastaminen ois tuputtamista, ei se laps sitä muista. Koulussa toki joutuu istumaan uskontotunnit ja jos alakoulun tunnit siitä on samaa kuin omana aikana niin se kyl on vähän raskasta. Riparikin on aika chilli paikka kun ei herätysliikkeiden riparille eksy.

Minut sai inhoamaan kaikkea uskontoa juurikin alakoulun opettajat. Kiitos heille siirä.

Meillä jätettiin kastamatta, koska vaikka olemmekin ainakin jollain tapaa Jumalaan ja Jeesukseen uskovia, niin asiaa ymmärtämättömän vauvan kastaminen johonkin uskoon tuntuu taikauskoiselta ja täysin tarpeettomalta rituaalilta. Uskon, että jos lapset valitsevat ymmärtävällä iällä mennä kasteelle omasta tahdostaan, sen merkitys on hengellisesti ja psyykkisesti suurempi heille ja uskolleen. 

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hienoa kuulla tuo, että useammat kirkon jäsenet jättävät lapsensa kastamatta. Järkiajattelua että annetaan lapsen itse valita. Mietityttää kyllä, mistäköhän alun perin tuli ajatus, että lapsi pitäisi pakkoliittää seurakuntaan?

Jos vanhemmat jäseniä niin loogisesti myös lapsi. Kirkko toimi myös väestörekisterinä ennen Väestörekisterikeskusta. Siksi.

Lapsi kuuluu vanhempiensa uskontoon. Meille oli itsestään selvää, että lapsi kastetaan. Kirkko opettaa näin ja jos kerran kirkkoon kuulumme, niin sen mukaan elämme. Lapsi voi sitten isona päättää toisin ja me kunnioitamme sitä. 

Molemmat kastettu. Ja tulevatkin kastetaan, jos lisää siunaantuu. Minulle se on hengellisesti tärkeää, että kastetaan/ on kastettu, jos lapsi kuolisi. Vaikka haluankin uskoa että myös kastamattomat lapset pääsevät taivaaseen, koska Jumala on hyvä. :) 

Itse kyllä kannatan silti aloitetta että myös kirkkoon liitetyt saisivat koulussa lukea elämänkatsomustietoa. On tärkeää että heti pienille lapsille kerrotaan eri uskonnoista ja katsomuksista neutraalisti. Koska vaikka lapseni ovat kastettuja, en halua harjoittaa mitään ns. aivopesua ja kertoa vain yhtä totuutta.

Kummipakko vähentää kasteita. Ei kaikilla ole ihmistä kummiksi tai ei haluta ketä tahansa tai ei pidetä kummiutta enää minään.

Meille kummien valinta oli vaikeaa, koska kummin tehtäviä ei oikeastaan juuri kukaan tee. Ja haluaako niitä edes tehtävän. Täysin turha jäänne.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kuuluu vanhempiensa uskontoon. Meille oli itsestään selvää, että lapsi kastetaan. Kirkko opettaa näin ja jos kerran kirkkoon kuulumme, niin sen mukaan elämme. Lapsi voi sitten isona päättää toisin ja me kunnioitamme sitä. 

Tokihan se lapsi kuuluu myös vanhempiensa kannattamaan poliittiseen puolueeseen. Joko on KD:n kesäleirit ja nuoriso-ohjelmat katsottuna?

Vanhemmat aina jossain määrin kasvattavat lapsensa tietyn ideologian, kulttuurin ja elämänkatsomuksen piiriin, se on ihan luonnollista. Outoa olisi, jos vanhemmat antaisivat lapsen todella aidosti etsiä täysin oman elämänkatsomuksensa, käsityksensä oikeasta ja väärästä jne. Kuulostaa ehkä ajatuksena kauniilta, mutta se olisi käytännössä mahdotontakin ja olisi pahimmillaan kasvattamatta jättämistä. Minusta on siis täysin luonnollista, että esim. vegaaniperheessä lapsetkin syövät vegaanisesti ja että tietyn uskontoon kuuluvat vanhemmat opettavat uskontoa myös lapselleen. Toki ymmärrän myös, jos joku niin ei halua tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kuuluu vanhempiensa uskontoon. Meille oli itsestään selvää, että lapsi kastetaan. Kirkko opettaa näin ja jos kerran kirkkoon kuulumme, niin sen mukaan elämme. Lapsi voi sitten isona päättää toisin ja me kunnioitamme sitä. 

Kirkko opettaa, mutta löytyykö Raamatusta perusteita lapsikasteen tarpeelle? Eikö protestantismin ideana ole se, että Raamattu on ainoa totuus, jos joku kirkon opetus ei siihen perustu, kirkko on väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat aina jossain määrin kasvattavat lapsensa tietyn ideologian, kulttuurin ja elämänkatsomuksen piiriin, se on ihan luonnollista. Outoa olisi, jos vanhemmat antaisivat lapsen todella aidosti etsiä täysin oman elämänkatsomuksensa, käsityksensä oikeasta ja väärästä jne. Kuulostaa ehkä ajatuksena kauniilta, mutta se olisi käytännössä mahdotontakin ja olisi pahimmillaan kasvattamatta jättämistä. Minusta on siis täysin luonnollista, että esim. vegaaniperheessä lapsetkin syövät vegaanisesti ja että tietyn uskontoon kuuluvat vanhemmat opettavat uskontoa myös lapselleen. Toki ymmärrän myös, jos joku niin ei halua tehdä.

Eikö sitä uskontoa voi opettaa liittämättä puolustuskyvytöntä ja ymmärtämätöntä ihmistä johonkin yhteisöön? Miksei anneta vapautta liittyä itse jos ja kun haluaa?

Perinne niiltä ajoilta, kun suurin osa ihmisistä ei osannut lukea eikä siis pystynyt kriittisesti arvioimaan tuputettua uskoa. Nykyisin tieto on vapaasti saatavilla onneksi.

On ihan yhtä haitallista tai haitallisempaa lapsen psyykeelle, että yritetään kasvattaa hänet arvotyhjiöön. Joka ainoa lapsi tekee aikuistuessaan omat valintansa ihan joka tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kuuluu vanhempiensa uskontoon. Meille oli itsestään selvää, että lapsi kastetaan. Kirkko opettaa näin ja jos kerran kirkkoon kuulumme, niin sen mukaan elämme. Lapsi voi sitten isona päättää toisin ja me kunnioitamme sitä. 

Kirkko opettaa, mutta löytyykö Raamatusta perusteita lapsikasteen tarpeelle? Eikö protestantismin ideana ole se, että Raamattu on ainoa totuus, jos joku kirkon opetus ei siihen perustu, kirkko on väärässä?

Perhekunnat kastettiin jo apostolien aikaan. Kasteessa Jumala ottaa lapsekseen. Toki jos myöhemmin huomaa, ettei tahdo olla Jumalan lapsi, ei Jumala pakota. Vapaus valita on.

Kyllä kastaisin jos olisi lapsi, haluaisin kutsua Jumalan yhteyteen. Aikuiskaste tuntuu jotenkin niin suorittamiselta, siis mikäli on jo kastettu.

Mitä taas Ylellä jätetään sanomatta? 2/5 syntyneistä on eteläisemmän uskontokunnan edustajia.

Mitä pakottamista se on että kerran kastaa ja thats it?

Ei mitenkään yllättävää. Pikkuhiljaa on totuttu että häät ja hautajaiset voi viettää ilman pappiakin, ja myös lapsen syntymää/nimeämis. Joo, kasteessa otetaan seurakunnan jäseneksi, mutta edelleen palstalla väännetään siitä "sai kasteessa nimen"-lausahduksesta joten aika monella ne ei-uskonnolliset jutut ovat korkealla. Aika moni joka aikoinaan kummasteli kun jätimme lapset kastamatta ja pidimme "vaan" juhlat syntymän kunniaksi, mutta moni heistä on saanut 10-15 v myöhemmin omia lapsia ja jättänyt kastamatta ja pitänyt nimiäiset tms. vaihtoehtoiset juhlat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat aina jossain määrin kasvattavat lapsensa tietyn ideologian, kulttuurin ja elämänkatsomuksen piiriin, se on ihan luonnollista. Outoa olisi, jos vanhemmat antaisivat lapsen todella aidosti etsiä täysin oman elämänkatsomuksensa, käsityksensä oikeasta ja väärästä jne. Kuulostaa ehkä ajatuksena kauniilta, mutta se olisi käytännössä mahdotontakin ja olisi pahimmillaan kasvattamatta jättämistä. Minusta on siis täysin luonnollista, että esim. vegaaniperheessä lapsetkin syövät vegaanisesti ja että tietyn uskontoon kuuluvat vanhemmat opettavat uskontoa myös lapselleen. Toki ymmärrän myös, jos joku niin ei halua tehdä.

Eikö sitä uskontoa voi opettaa liittämättä puolustuskyvytöntä ja ymmärtämätöntä ihmistä johonkin yhteisöön? Miksei anneta vapautta liittyä itse jos ja kun haluaa?

Jokainen lapsi kuuluu johonkin yhteisöön. Luonnollista että lapsi otetaan mukaan niihin yhteisöihin, joissa vanhemmatkin elävät. 

Opettaa toki voi, mutta kasteessa lapsi tulee Jumalan lapseksi. Se on usein tärkeää uskoville vanhemmille.  

Meillä lapsia ei kastettu, koska emme kuulu kirkkoon. Saavat itse päättää mikäli haluavat jonain päivänä.

Kuitenkin lapset osallistuivat koulun uskontotunneille koska kyseessä pieni koulu, jossa ei vaihtoehtoa elämänkatsomustunneille. Olisi joutunut istumaan käytävässä ja katsoimme parhaaksi, että mukavampi tunneilla kuin notkua yksin liki jouten. Kysyimme lapsilta miten itse haluavat ja halusivat olla tunneilla mukana. Itse ajattelin asian myös niin, että on yleissivistävää tietää myös uskon asioista, eikä toivon mukaan kukaan pysty diipadaapaa puhumalla höynäyttämään heitä vain siksi, että tietoa ei ole ollut.

Yläasteella olisivat saaneet vaihtaa elämänkatsomuksen tunneille, kumpikaan ei halunnut. Kirkkoon eivät ole liittyneet ja protuleirit ovat halunneet. Ystäviä on sekä uskovissa että ateisteissa.

Jos haluavat jonain päivänä kirkkoon liittyä, se on mulle ihan ok, pääasia minusta on, että ovat tämän suhteen tehneet valinnat itse.