-- SYYSkeijukaisten KE-TO --

Miinakko, allergiaperhe olemme mekin ja esikoisen kohdalla allergiat alkoivat helpottaa vasta 3v jälkeen. Itse asiassa poika sai maidon ruokavalioon 3,5 vuotiaana ja kotimaiset viljat, kananmunan jne. sen jälkeen pikkuhiljaa niin, että 4v synttärit olivat ensimmäiset, joilla lapsi sai tavallista täytekakkua (muna, vehnäjauho) kermalla koristettuna :) Keskimmäinen on reilu 3v ja allergisoivista ruoka-aineista on jäännyt vasta soija pois, eli edelleen on allerginen kananmunalle ja vehnälle. Jotenkin tähän on jo niin tottunut, etten muuta osaisi enää ajatellakaan, meillä on niin monta vuotta tehty vähintään kahta eri ruokaa perheelle, ettei se enää tunnu missään. Olen ihan varma, että kolmaskin on allerginen, toivomme vaan ettei vältettäviä ruoka-aineita tule kauhean pitkää listaa (esikoisella oli mm kaikki yleisesti allergisoivat noiden edellä mainittujen lisäksi pois noin vuoden verran, silloin oli tiukkaa)



Kävimme tiistaina ultrassa ja siellä selvisi, ettei vauvalla olekaan kaikki ihan kunnossa. Mistään hengenvakavasta ei onneksi ole kysymys, vaan meidän pikkuisella on toispuolinen huulihalkio. Järkytys oli kieltämättä suuri, ilta ja eilinen päivä meni pääasiassa itkien. Nyt olen alkanut sulattamaan asian, kysehän on onneksi viasta, jonka voi korjata leikkauksella. Pääsen vielä tarkempiin tutkimuksiin, mutta ultran mukaan (sekä tavallinen että 4D) kyse ei olisi halkiosta, joka ulottuu ikeneen/kitalakeen vaan se on vain huulessa. Näin ollen imetyksen pitäisi onnistua ja vauvalla olisi siis kaikki muu kunnossa, vain tämä esteettinen haitta. Olen tyytyväinen, että asia selvisi jo nyt odotusaikana kun voin rauhassa totuttautua asiaan ja kertoa siitä etukäteen, eikä se tule vasta synnytyksen jälkeen yllätyksenä. Rakenneultrassahan tämä ei vielä näkynyt mitenkään, ilmeisesti siksi, että luut olisivat yläleuassa ihan kunnossa. Odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsemme Husukeen keskustelemaan tulevasta hoidosta ja mahdollisesti tarkempiin tutkimuksiin, vaikken tiedäkään onko meillä aika sinne vasta synnytyksen jälkeen. Vähän sekin mietityttää, että pikkuisella on eka leikkaus nukutuksessa tiedossa jo alle 6kk iässä, mutta hyvähän tuo on korjata mahdollisimman nuorena.



Ultrassa saimme myös painoarvion 607g. Koneen mukaan vastaa viikkoja 24+4 kun oikeasti viikot olivat vasta 22+6 ja koska edellinen ultra rv 19 oli vain vajaa viikon viikoista edellä, sain lähetteen sokerirasituskokeeseen. Vauva on siis kasvanut lyhyessä ajassa reippaasti ja lääkäri epäili raskausdiabetestä. Painoarvio lasketulle ajelle oli noin 4kg eli reippaasti isompi kuin edelliset. Itse suhtaudun hieman skeptisesti, mutta varuiksi menen tuonne testiin ja haluan uuden painokontrollin loppuraskauteen. Jos siis vauvan kasvu jatkuu tätä rataa, kasvaa pian viisi kiloiseksi :)



Tällä kertaa näin omanapaista tekstiä, pitää lähteä hakemaan lapset päiväkodista kotiin :)



Mayella ja Onni 23+1

Kiitos Minjuska kannustuksesta. hyvillä mielin tällä hetkellä allergia-arkea elellään. Lähinnä pohdin tekisimmekö vehnäaltistuksen kelaa varten vai emme. Meillä olisi oikeus ja tarvekin alimpaan hoitotukeen, mutta lapsen turha kiusaaminen altistuksella tuntuu pahalta. Vehnäallergia on näkynyt lievänä prickeissä (lapsi oli altistunut vehnälle vain äidinmaidon kautta ja silti näkyi), mistä jo tiedän, että varmasti vehnä ei käy. Mutta kotikaupunkimme kela on tiukka ja edellyttää tuota altistusta tuen antaakseen. Lapsukaisella on ruokavaliossaan Nutri-Juniorin lisäksi vain 3 muuta ruoka-ainetta ja siksikin tuntuu ihan hölmöltä tuhlata ruokakokeiluaikaa johonkin, joka oikeuttaa kelan tukeen, mutta josta lapsi ei mitenkään hyödy. Paljon mieluummin kokeilisin jotakin, joka lapselle voisi potentiaalisesti käydä. Jätän asian hautumaan.



Mayella, ovatko teidän lapsenne allergiat iho-oireilevia vai suolioireilevia? Toivottavasti se tulokkaan halkio olisi juurikin niin pieni, miltä näyttää nyt. Olisi varmasti tärkeää ja helpottavaa, että imetys sujuisi mahdollisimman helposti ihan allergioidenkin kannalta. Luin Leijonaemojen tarinat -kirjaa ja siinä taisi muistaakseni olla äiti, jonka lapsella oli syömistä vaikeuttava iso halkio ja siihen päälle vielä allergioita. Hänen tarinansa oli hyvin koskettava. Voi olla, että minulla menee myös parin äidin tarinat sekaisin mielessä, koska luin sitä kovin tunteiden vallassa. Se kirja osaltaan auttoi minua hyväksymään lapseni allergian laaja-alaisuuden ja tajuamaan, ettei meidän asiat niin erityisen huonosti ole kuitenkaan. Lapseni on itseasiassa terve suurimman osan ajasta kunhan ei syö sopimattomiksi todettuja ruokia.



Pidän peukkuja, että halkio ei osoittaudu laajemmaksi. Ja onneksi halkiot ovat korjattavissa lapsen kasvaessa.



Miinakko

MAYELLALLE JA ANDOLINISKALLE tsemppihali, toivotaan et vauvoilla olisi synnyttyään kaikki ok.



Tyttö nukkuu vieläkin (nukkunut jo 3h!), kiva touhuta rauhassa. Odotuksen suhteen kaikki ennallaan, ei uutta raportoitavaa.



Auttakaa mua rattaiden värivalinnassa! Liian vaikee päätös ;) Meillä käydään paljon ulkona, eli kuralta ei voida välttyä. Sen mukaan väri pitäs valita.



Tässä linkki Lastentarvikkeen sivuille, sieltä pitäis joku 2006-VUODEN värivaihtoehdoista valita...



http://www.lastentarvike.fi/default.asp?docId=11971&paatuoteid=484&vali…

Ensiksi Mayellalle ja Andoliniskalle voimia sekä Tiitiainen79lle *halii*



Arvatkaas kuka ei enää mene töihin? No mie :) Pomoa ei varmaan hymyilytä, mutta nimenomaan johtoporras toivoi, että sairasloma kirjotettaisiin kesäloman alkuun asti, tulevan sijaisen takia. No mikäpä tässä.. Kävin aamulla lääkärissä. Kyllä pitää kehua tämän paikkakunnan neuvolapalvelua :). En saanu päivystysaikaa ja soitin neuvolaan, koska tänään oli lääkärineuvolapäivä. Kaikki ajat oli tietty varattu, mut terkka sanoi, et tule vaille 10, hän hoputtaa lääkärin pikkusen aikasemmin tulemaan.



Lääkäri, 50+ rouva, jonka oon toki tavannu aikaisemmin oli niin ihana, et ihan ois tehny mieli halata :) Ei tietty vain saikun takia. Muisti miun työnkuvan ja kehaisi, et onpa mulla jo iso maha. Mainitsi myös, et miten mukavaa, kun nykyisin pukeudutaan masumyötäisiin vaatteisiin, eikä peitellä masua. Kun katsoi koneelta miun painoa ja mie vähä huokailin, kun se nousee niin paljon (yli 10kg jo), lääkäri sanoi: " Kuule, vois asiat huonomminkin olla" :) No niinpä. Kohdunkaulaa oli jäljellä, pehmeä se kyllä oli. Supistelun huomasi sekä lääkäri, että minä. Tuntui tosi kurjalta. Vauvan sydän pompotti hienosti ja masu kasvaa keskikäyrää. Pissi ja verenpaine ok.



Työ ette varmaan usko, miten ihanaa on nyt palata normaaliin uni-valve rytmiin. Tai uskotte te :) Jotenkin uskon, et myös tuolla yötyöllä on vaikutusta myös miun ihoon ja juuri tuohon painonnousuunkin. Nimittäin turvotus ja ummetus ovat huipussaan viimeisen yövuoron jälkeen eikä naama ole ollut näin näppyinen ennen raskauksissa.



-piias- rv 25+3

Mikä lie oikosulku..



Lääkärin jälkeen ajoin kaupunkiin hakemaan niitä tuplarattaita. Siellä meni jo jonkun aikaa turistessa. Sitten ystäväni soitti, et jos mie olen nyt kaupungissa, voisinko viedä hänet lääkäripäivystykseen sairaalalle. Rintatulehdus oli uusinut. Vein hänet (ja vauvan) tohtoriin ja sit ajelin Lastentarvikkeeseen ja Prismaan. Ei ois pitäny mennä Prismaan, ihan kauheesti ihmisiä ostelivat viikonloppuun juhlatarvikkeita. Siellä meni aikaa ja olin ihan naatti. Ja julmettu sade, kerkesin kastua ihan märäksi parkkipaikalla. Siellä meni aikaa ja olin ihan naatti. Loppujen lopuksi miulle tuli jo kiire sieltä kaupasta pois, kun piti ajaa hakemaan lapsia.



Mahan koosta kuulen minäkin, kaikki sanovat ekaksi: " Onpas siun maha kasvanut" Kyllä se onkin :) Mikäpä siinä.



-piias-

Piias: kiitos halista =D Tänään on ollut hyvä päivä, ettei ole noita lihas-juttuja ollut... Joku ajatteli, että olisi vain raskauteen liittyvää. Olisikin... on noita oireita ollut joskus aiemminkin, mutta kyllä uskoisin silti että olisi vain jokin hermo jumissa ja raskaus pahentaa asiaa.

Eiköhän se siitä selviä =)



Supistuksia on ollut täälläkin päin. Kivuttomia, mutta aika tujuja. Kolmatta kun ootellaan, niin toivon ettei tekisi kohdunkaulalle mitään.

Tosin oli niitä edellisissäkin raskauksissa ja vasta lähemmäs rv30 alkoi tekemään lyhentymistä ja pehmenemistä alhaalla.



Jollain oli myös veri rh-?? Minullakin on! Toinen verikoe otetaan varmaan kanssa ens viikolla, kun on se lääkärikin.



VAUNUISTA: Meille mies osti kaksosten rattaat (istuvat vierekkäin) kun toinen lapsi teki tuloaan. Merkki on ABC. Ikäeroa pojilla on 1v 10 kk. Ja on kyllä kätevät!! On sellaiset matkarattaan tyyliset, menevät pieneen kasaan ja pyörätkin saa irti. (kolmipyöräiset). Nyt esikoinen on 4 vuotias, joten ei enää tykkää mennä niihin, mutta onhan tässä kohta taas kaksi pientä rattaissa työnnettävää =D Ja näihin rattaisiin mahtuu muuten se 4 vuotias!!!

Maksoi muistaakseni jotain vajaat 300e. Jostain vauvaliikkeestä katsottiin ensin, mutta olivat aika kalliit ja melkein samanlaiset (600e).



*tiitiäinen ja masu 24+2* -lasten kylvettämistä seuraavaksi...

Heti alkuun voimia täältäkin suunnasta Mayellalle ja Andoliniskalle.



Töissä ja vapaa-ajalla on riittänyt niin paljon tohinaa, että olen viime aikoina ehtinyt ihan vaan pikaisesti käydä lukaisemassa pinoja enkä ole jaksanut aktivoitua itse kirjoittamaan. Viime päivinä on meinannut tulla ensimmäistä kertaa pieni paniikinpoikanen kun miettii, mitä kaikkea tekemistä ja hankittavaa tässä vielä olisi ennen syyskuuta. Aika menee niin hurjaa vauhtia.



Masuasukki on viime aikoina ollut vilkkaalla päällä ja hyvä niin, kun ehdin jo huolestua parin päivän rauhallisemmasta jaksosta n. viikko sitten. Nyt kaveri möhkyää vatsassa minkä ehtii. Kertaakaan en kuitenkaan ole herännyt yöllä potkuihin. Mulla on väsymyksestä

huolimatta jonkinasteisia nukahtamisvaikeuksia, mutta sitten kun viimein nukahdan, niin en ihan helposti herääkään... Sen verran suloisilta liikkeet joka tapauksessa edelleen tuntuvat, että eipä haittaisi, vaikka pikkuinen liikkuisi vieläkin enemmän.



Olo on muuten pysynyt yhtä hyvänä kuin koko raskauden ajan, mutta närästys vaivaa ajoittain ja lisäksi reipas käveleminen aiheuttaa nykyään herkästi kipua vatsan sivulle. Aikamoiseksi köpöttelyksi käveleminen on siis mennyt =) Sekin vähän häiritsee, kun selällään nukkuminen ei enää tunnu kovin hyvältä enkä oikein ole tottunut nukkumaan kyljelläni.



Kertokaapa muuten kokeneemmat, miltä ns. harjoitussupistukset tuntuvat. Mulla aina välillä esim. kun käyn makaamaan selälleni, niin vatsa muuttaa vähän muotoaan ja jännittyy ihan aavistuksen verran. Näin on tapahtunut suht harvakseltaan jo jonkun aikaa, mutta vasta viime viikolla heräsin miettimään, että ne saattais olla harjoitussuppareita. Jos niitä ovat, niin toivottavasti eivät ihan lähiviikkoina ylly. Reilun parin viikon kuluttua olis nimittäin tarkoitus lähteä viikoksi etelään ja olis aika ikävää, jos kauan odotettu matka peruuntuisi. Vähän ennen matkaa on käynti neuvolalääkärillä ja samalla käynnillä otetaan toinen vasta-aineverikoe, reesusnegatiivinen kun minäkin olen. Ja reissun jälkeen sokerirasitustestiin :(



Hyviä vointeja kaikille!



Riina rv 23+6