Lastensuojelun työntekijää paikalla? Kertokaa miten toimitaan tällaisissa tilanteissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Jos vanhempi on lapselle vahingollinen, väkivaltainen, sairas tai vaikka päihteidenkäyttäjä, toisen vanhemman vastuulla on turvata lapsen elämä, niin, että vahingollisesta vanhemmasta ei ole lapselle vaaraa. Ero varmaan olisi järkevin ratkaisu. Harva vanhempi haluaa, että omaa lasta vahingoitetaan kotona oli syy mikä tahansa. Helpointa on valvoa lapsen turvallisuutta erillään asuessa. Toki jotain kahden asunnon suhteita voi jatkaa, kunhan lapsen turvallisuus on varmistettu. Jos sen sijaan vanhempi valitsee sen vaarallisen vanhemman lapsensa tappioksi, niin eipä siinä oikein sijoitusta voi välttää.

- Jos etä ei hoida hommiaan, kannattaa lähin hakea muutosta tapaamissopimukseen joko lapsenvalvojalta tai käräjäoikeidesta tai hakea yksinhuoltajuutta. Lastensuojelulle ei kuulu tapaamisasiat. Tarvittaessa valvotut tapaamiset voidaan kirjoittaa lastensuojelusta, mutta järkevämpää hakea se lastenvalvojalta.

- Perhetyö voi olla apuna riitelyyn tai vaikeimmissa tapauksissa jopa perhekuntoutus. Parisuhdeterapiaakin voi kokeilla.

Kiitos vastauksesta! Jäin kuitenkin miettimään, että lastensuojelu on viranomainen ja minua kiinnostaa ne ns. pakkokeinot eli lasten huostaanotot.

Eli sanooko lastensuojelu tuossa ekassa tapauksessa sille hyvällä vanhemmalle suoraan, että jos et muuta lapsen kanssa erilleen tuosta vaarallisesta vanhemmasta, niin lapsi otetaan huostaan? 

Ja kyllähän lastensuojelulle kuuluu tapaamisasia siten, että jos etän luona lapsen hyvinvointi vaarantuu. Kieltääkö lastensuojelu lapsen olemisen etän luona?

Ja tuo perhekuntoutus ym.. Ainahan sellaiseen voi mennä, mutta ei se takaa riitojen loppumista millään tavalla. Eli jos riidat vain ei lopu terapioista huolimatta, niin tekeekö lastensuojelu jotain?

Ap

Eri vastaaja tässä.

Ekassa tapauksessa kyllä tapahtuu huostaanotto, jos lapselle vaaralliseksi arvioitu henkilö ei esimerkiksi muuta pois tai toinen vanhemmista ei muuta lasten kanssa pois.

Tuo hyvinvoinnin vaarantuminen etän luona pitäisi olla jollakin tavalla todistettavissa, että tapaamiset muuttuisivat joko valvotuiksi tai että ne kiellettäisiin kokonaan. Harvoin tuollaista totaalikieltäytymistä on. Silloin pitäisi olla kyseessä jo lapseen kohdistuva hyväksikäyttö.

Jos riidat aiheuttavat lapselle jo psyykkisiä ongelmia, niin lapsi saatetaan viedä ainakin osaksi aikaa esimerkiksi johonkin lastenkotiin. Olen kuullut tapauksissa, jossa lapsi on esimerkiksi viikot poissa ja välillä pääsee viikonlopuksi takaisin. Siellä sitten seurataan, onko riitelevän pariskunnan tilanne parantunut.

Oikeastiko lapsen erottaminen hänen vanhemmista on lapselle parempi kuin altistua kotona riidoille (joissa ei kuitenkaan ole väkivaltaa)?! Vanhempien riistäminen lapselta on aikalailla kamalinta mitä lapsi voi kokea.

Niin riippuu niin niistä riidoista. Toiset riitelevät sivistyneesti sanaille ilman, että volyymi nousee. Toisissa kodeissa huudetaan, kiljutaan, rikotaan paikkoja, laiminlyödään niiden riitojen takia se lapsi jne. Kummassakaan ei ole varsinaista väkivaltaa, mutta selvää on, että jälkimmäisessä kodissa se lapsi aika suurella todennäköisyydellä kärsii ja oireilee.

Kun suomalaiset sossutantat pääsisi heilumaan Italiassa, siellä lähtisi kaikki huostaan.   :DDD

Sairaampaa on, jos ei riidellä lainkaan koskaan mistään.

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä:

Miksi missään (viranomaissivustolla tms) ei suoraan kerrota, että millaisissa tilanteissa lapsi otetaan huostaan? Ja että mitä tekemällä vanhemmat voi välttää tuon huostaanoton? Miksi nämä ovat salaisuuksia? Ap

No luuletko, että ne voisi sinne kirjata, että tutun laitoksessa naapurikunnassa on pari paikkaa tyhjillään, ei tuota voittoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä:

Miksi missään (viranomaissivustolla tms) ei suoraan kerrota, että millaisissa tilanteissa lapsi otetaan huostaan? Ja että mitä tekemällä vanhemmat voi välttää tuon huostaanoton? Miksi nämä ovat salaisuuksia? Ap

No luuletko, että ne voisi sinne kirjata, että tutun laitoksessa naapurikunnassa on pari paikkaa tyhjillään, ei tuota voittoa?

Saatat olla oikeassa, että sossut sijoittaa kaverin laitokseen jotta kaveri saa voittoa. Mutta saatat olla väärässä. Asiaa ei voi kuitenkaan todistaa että oli se niin tai näin, koska prosesseja ei ole missään avoimesti kuvattu. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä:

Miksi missään (viranomaissivustolla tms) ei suoraan kerrota, että millaisissa tilanteissa lapsi otetaan huostaan? Ja että mitä tekemällä vanhemmat voi välttää tuon huostaanoton? Miksi nämä ovat salaisuuksia? Ap

Kyllä sen perheen kanssa keskustellaan paljonkin, jonka kanssa mietitää huostaanottoa yhtenä mahdollisuutena.

No luuletko, että ne voisi sinne kirjata, että tutun laitoksessa naapurikunnassa on pari paikkaa tyhjillään, ei tuota voittoa?

Toisen vanhemman lapsia kohtaan harjoittamalle henkiselle väkivallalle ei voi kukaan mitään. Lapsi kertoo minulle, minä kerron viranomaisille, ko. vanhempi esittää viranomaisille kaikkein hurmaavimman ja älykkäimmän puolen itsestään ja homma jatkuu. Itse leimautuu katkeraksi mustamaalaajaksi. Lastensuojelu sanoi lisäksi suoraan, että ei kannata jatkaa prosessia esim. lapsen haastattelulla, koska se kuormittaa lasta liikaa. Tositarina Etelä-Suomesta parin vuoden takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Jos vanhempi on lapselle vahingollinen, väkivaltainen, sairas tai vaikka päihteidenkäyttäjä, toisen vanhemman vastuulla on turvata lapsen elämä, niin, että vahingollisesta vanhemmasta ei ole lapselle vaaraa. Ero varmaan olisi järkevin ratkaisu. Harva vanhempi haluaa, että omaa lasta vahingoitetaan kotona oli syy mikä tahansa. Helpointa on valvoa lapsen turvallisuutta erillään asuessa. Toki jotain kahden asunnon suhteita voi jatkaa, kunhan lapsen turvallisuus on varmistettu. Jos sen sijaan vanhempi valitsee sen vaarallisen vanhemman lapsensa tappioksi, niin eipä siinä oikein sijoitusta voi välttää.

- Jos etä ei hoida hommiaan, kannattaa lähin hakea muutosta tapaamissopimukseen joko lapsenvalvojalta tai käräjäoikeidesta tai hakea yksinhuoltajuutta. Lastensuojelulle ei kuulu tapaamisasiat. Tarvittaessa valvotut tapaamiset voidaan kirjoittaa lastensuojelusta, mutta järkevämpää hakea se lastenvalvojalta.

- Perhetyö voi olla apuna riitelyyn tai vaikeimmissa tapauksissa jopa perhekuntoutus. Parisuhdeterapiaakin voi kokeilla.

Kiitos vastauksesta! Jäin kuitenkin miettimään, että lastensuojelu on viranomainen ja minua kiinnostaa ne ns. pakkokeinot eli lasten huostaanotot.

Eli sanooko lastensuojelu tuossa ekassa tapauksessa sille hyvällä vanhemmalle suoraan, että jos et muuta lapsen kanssa erilleen tuosta vaarallisesta vanhemmasta, niin lapsi otetaan huostaan? 

Ja kyllähän lastensuojelulle kuuluu tapaamisasia siten, että jos etän luona lapsen hyvinvointi vaarantuu. Kieltääkö lastensuojelu lapsen olemisen etän luona?

Ja tuo perhekuntoutus ym.. Ainahan sellaiseen voi mennä, mutta ei se takaa riitojen loppumista millään tavalla. Eli jos riidat vain ei lopu terapioista huolimatta, niin tekeekö lastensuojelu jotain?

Ap

Kyllähän nuo sanotaan ihan suoraan. Välillä kerrotaan turvakotiin mennessä jo, että mikäli meinasit takaisin mennä lapsen kanssa, niin ei onnistu. Aikuinen toki voi olla vaarallisessa suhteessa, mutta lapsi ei sitä kestä.

Tapaamisasiat eivät kuulu lasulle. Huoltajalla on velvollisuus turvata lapsi ja huoltaja vastaa jos antaa lapsen etävanhemmalle, joka laiminlyö lasta. Jos tietää että lapsi ei ole siellä turvassa, niin eihän sinne lasta silloin anneta. Juridiikka sille haetaan sitten käräjäoikeudesta.

Ok kiitos! Mutta siis kun se etä on käytännössä aina myös huoltaja eli on yhteishuoltajuus. Ja tapaamissopimus pakottaa lähin antamaan lapsen etälle tapaamissopimuksen mukaisesti vaikka olisi mikä tilanne. Muuten lähi rikkoo tapaamissopimusta! Ja saa syytteen vieraannuttamisesta ja vaikka mistä.

Eikö siis lastensuojeluilmoitus auta tässä tilanteessa mitään? Vaan lähin pitää vain käräjiltä hakea tapaamissopimusen muuttamista niin, että tapaamiset kielletään? Ja lähin pitää kerätä siihen kasa todisteita itse? Entä jos ei pääse keräämään eli videoimaan niitä todisteita sinne etän luo? Ap

No on sullakin murheet! Oisit miettinyt sitä silloin kun jaoit persettä. Ai niin mutta ku se oli kivaa..

Iso sika kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Jos vanhempi on lapselle vahingollinen, väkivaltainen, sairas tai vaikka päihteidenkäyttäjä, toisen vanhemman vastuulla on turvata lapsen elämä, niin, että vahingollisesta vanhemmasta ei ole lapselle vaaraa. Ero varmaan olisi järkevin ratkaisu. Harva vanhempi haluaa, että omaa lasta vahingoitetaan kotona oli syy mikä tahansa. Helpointa on valvoa lapsen turvallisuutta erillään asuessa. Toki jotain kahden asunnon suhteita voi jatkaa, kunhan lapsen turvallisuus on varmistettu. Jos sen sijaan vanhempi valitsee sen vaarallisen vanhemman lapsensa tappioksi, niin eipä siinä oikein sijoitusta voi välttää.

- Jos etä ei hoida hommiaan, kannattaa lähin hakea muutosta tapaamissopimukseen joko lapsenvalvojalta tai käräjäoikeidesta tai hakea yksinhuoltajuutta. Lastensuojelulle ei kuulu tapaamisasiat. Tarvittaessa valvotut tapaamiset voidaan kirjoittaa lastensuojelusta, mutta järkevämpää hakea se lastenvalvojalta.

- Perhetyö voi olla apuna riitelyyn tai vaikeimmissa tapauksissa jopa perhekuntoutus. Parisuhdeterapiaakin voi kokeilla.

Kiitos vastauksesta! Jäin kuitenkin miettimään, että lastensuojelu on viranomainen ja minua kiinnostaa ne ns. pakkokeinot eli lasten huostaanotot.

Eli sanooko lastensuojelu tuossa ekassa tapauksessa sille hyvällä vanhemmalle suoraan, että jos et muuta lapsen kanssa erilleen tuosta vaarallisesta vanhemmasta, niin lapsi otetaan huostaan? 

Ja kyllähän lastensuojelulle kuuluu tapaamisasia siten, että jos etän luona lapsen hyvinvointi vaarantuu. Kieltääkö lastensuojelu lapsen olemisen etän luona?

Ja tuo perhekuntoutus ym.. Ainahan sellaiseen voi mennä, mutta ei se takaa riitojen loppumista millään tavalla. Eli jos riidat vain ei lopu terapioista huolimatta, niin tekeekö lastensuojelu jotain?

Ap

Kyllähän nuo sanotaan ihan suoraan. Välillä kerrotaan turvakotiin mennessä jo, että mikäli meinasit takaisin mennä lapsen kanssa, niin ei onnistu. Aikuinen toki voi olla vaarallisessa suhteessa, mutta lapsi ei sitä kestä.

Tapaamisasiat eivät kuulu lasulle. Huoltajalla on velvollisuus turvata lapsi ja huoltaja vastaa jos antaa lapsen etävanhemmalle, joka laiminlyö lasta. Jos tietää että lapsi ei ole siellä turvassa, niin eihän sinne lasta silloin anneta. Juridiikka sille haetaan sitten käräjäoikeudesta.

Ok kiitos! Mutta siis kun se etä on käytännössä aina myös huoltaja eli on yhteishuoltajuus. Ja tapaamissopimus pakottaa lähin antamaan lapsen etälle tapaamissopimuksen mukaisesti vaikka olisi mikä tilanne. Muuten lähi rikkoo tapaamissopimusta! Ja saa syytteen vieraannuttamisesta ja vaikka mistä.

Eikö siis lastensuojeluilmoitus auta tässä tilanteessa mitään? Vaan lähin pitää vain käräjiltä hakea tapaamissopimusen muuttamista niin, että tapaamiset kielletään? Ja lähin pitää kerätä siihen kasa todisteita itse? Entä jos ei pääse keräämään eli videoimaan niitä todisteita sinne etän luo? Ap

No on sullakin murheet! Oisit miettinyt sitä silloin kun jaoit persettä. Ai niin mutta ku se oli kivaa..

Mistä keksit että minä olen tuollaisessa tilanteessa? En ole. Aloitin tämän ketjun ihan siitä syystä, että minua kiinnostaa lastensuojelun prosessit ja niiden avoimuus ihan yhteiskunnallisena ilmiönä ja viranomaistoiminnan kannalta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä:

Miksi missään (viranomaissivustolla tms) ei suoraan kerrota, että millaisissa tilanteissa lapsi otetaan huostaan? Ja että mitä tekemällä vanhemmat voi välttää tuon huostaanoton? Miksi nämä ovat salaisuuksia? Ap

Eivät ne ole salaisuuksia vaan me käytetään jokaisen tapauksen kohdalla harkintaa.

Tuossa mainitsemassasi tilanteessa että toinen vanhempi on väkivaltainen, mielenterveysongelmien ja lapsi altistuu jatkuvasti riitelylle niin antaisin vanhemmille vaihtoehdoksi perhekuntoutuskeskuksen, turvakodin pois väkivaltaisen vanhemman luolta tai sitten vaihtoehtoisesti lasten sijoituksen siltä istumalta jonnekkin muualle.

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/huostaanotto…

Tässä on käyty mielestäni aika kattavasti läpi niitä tekijöitä, joihin kiinnitetään huomiota, kun huostaanottoa mietitään. Esimerkiksi puutteet lapsen perushoidossa voivat johtua monesta eri asiasta, mielenterveysongelmista (hoitokontakti on), mielenterveysongelmat (ei hoitokontaktia), päihteiden käyttö (joka viikonloppu vs joka päivä), taloudellinen tilanne (ei osaa/halua hakea apua) jne. Että puutteet lapsen kasvuolosuhteissa korjaantuisivat, täytyy takana olevan ongelman/ongelmien ratketa jollakin tavalla. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset juuri siihen yksilölliseen tilanteeseen käydään sitten läpi siellä lastensuojelun palavereissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä:

Miksi missään (viranomaissivustolla tms) ei suoraan kerrota, että millaisissa tilanteissa lapsi otetaan huostaan? Ja että mitä tekemällä vanhemmat voi välttää tuon huostaanoton? Miksi nämä ovat salaisuuksia? Ap

Eivät ne ole salaisuuksia vaan me käytetään jokaisen tapauksen kohdalla harkintaa.

Tuossa mainitsemassasi tilanteessa että toinen vanhempi on väkivaltainen, mielenterveysongelmien ja lapsi altistuu jatkuvasti riitelylle niin antaisin vanhemmille vaihtoehdoksi perhekuntoutuskeskuksen, turvakodin pois väkivaltaisen vanhemman luolta tai sitten vaihtoehtoisesti lasten sijoituksen siltä istumalta jonnekkin muualle.

Miten harkinta eroaa mielivallasta? Miten varmistetaan, että kaikki lastensuojelun sossut käyttää sitä harkintaa samojen linjausten mukaisesti?

Vastauksia aiheeseen, kiitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kysyn vielä:

Miksi missään (viranomaissivustolla tms) ei suoraan kerrota, että millaisissa tilanteissa lapsi otetaan huostaan? Ja että mitä tekemällä vanhemmat voi välttää tuon huostaanoton? Miksi nämä ovat salaisuuksia? Ap

 

Eivät ne ole salaisuuksia vaan me käytetään jokaisen tapauksen kohdalla harkintaa.

Tuossa mainitsemassasi tilanteessa että toinen vanhempi on väkivaltainen, mielenterveysongelmien ja lapsi altistuu jatkuvasti riitelylle niin antaisin vanhemmille vaihtoehdoksi perhekuntoutuskeskuksen, turvakodin pois väkivaltaisen vanhemman luolta tai sitten vaihtoehtoisesti lasten sijoituksen siltä istumalta jonnekkin muualle.

 

Miten harkinta eroaa mielivallasta? Miten varmistetaan, että kaikki lastensuojelun sossut käyttää sitä harkintaa samojen linj

Ei ole samoja linjauksia eikä samoja resursseja. Jos kuntoutus on vaikka täynnä, se ei ole keinovalikoimasta. Perheiden tilanteet eivät ikinä ole identtisiä.