Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen. 

Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.

Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?

No ei, vaan suuriin oppiminen on niistä erilaisista frameworkeista, joiden sisällä sitä koodia tehdään. Esim. itselleni viimeksi tuli projekti, jossa käyttöliittymäpäässä käytettiin Angular 4:ää. Siinä koodataan typescriptillä, joka tosiaan ei poikkea merkittävästi muista jo ennestään minulle tutuista ohjelmointikielistä. Mutta Angular, kuten muutkin frameworkit, on kokonaan oma tapansa ajatella sitä ohjelman rakentamista. Eli että miten koodi pakataan erilaisiin komponentteihin, miten ne kommunikoivat keskenään, miten pyyntöjä reititetään järjestelmän sisällä jne. Jos sitä kirjoitettaisiinkin puhtaalle editorin näytölle joku häkkyräkoodi.js spagettikoodi, ei olisi kummoista oppimista, koska tosiaan erot olisi luokkaa että ai, tässä kielessä ei kirjoitetakaan for (.... vaan .forEach( ... Mutta asiat on paljon monimutkaisempia kun frameworkit tulee kuvaan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 49-vuotias merkonomi nainen, koulussa matikka oli rimaa hipoen viitonen, koodauksesta tiedän nimen, pääsisinkö töihin?

Et. Ja asut Porvoossa.

Porvoosta kulkee ketterästi Keilaniemeen.

Sanoinko jo, ketterästi.

Ei pääse, siinä on helsinki välissä. 

Helsinki on mahdollista, meillä on metro ja AB-vyöhyke.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuiko Linux Torvalds koskaan miksikään?

Tietojenkäsittelytiedettä toki Helsingin yo:lla opiskeli.

Onko Linuxilla kuinka iso liikevaihto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 49-vuotias merkonomi nainen, koulussa matikka oli rimaa hipoen viitonen, koodauksesta tiedän nimen, pääsisinkö töihin?

Et. Ja asut Porvoossa.

Porvoosta kulkee ketterästi Keilaniemeen.

Sanoinko jo, ketterästi.

Ei pääse, siinä on helsinki välissä. 

Helsinki on mahdollista, meillä on metro ja AB-vyöhyke.

Mahtuneeko nuo määritelmään ketterä? Pikkasen voi joutua venyttämään joitain kohtia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Nyt et kyllä ole yhtään ketterä mahdollistaja.

Meidän prosessit karsii kaltaisesi pois, niinku, tota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Aikoinaan oli teknilliset korkeakoulut ja on ne nykyäänkin, ovat vain nimeltään yliopistoja. Siellä ainakin muutamassa tuo fysiikka on ollut tutkinnossa vaatimuksena.

Mutta muissa yliopistoissa, niissä varsinaisissa yliopistoissa, sitä ei tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimuksissa ole ollut. Matematiikka on voinut olla jonkin verran, ei kovin paljon pakollisena yleensä.

Ei ei tarvitse fysiikan opintoja suorittaakseen tietojenkäsittelyn alan tutkinnon.

Ohjelmistoja tehdään jos jollekin sovellusalalle, ja toki on aloja joilla siitä fysiikasta on hyötyä, mutta likikään kaikessa ohjelmoinnissa sitä ei tarvita mihinkään. Esimerkiksi mittavat taloushallinnon ohjelmistot on toteutettu ihan ilman niitä tietoja. Samoin joku veppisivukoodari ei tee fysiikalla mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 49-vuotias merkonomi nainen, koulussa matikka oli rimaa hipoen viitonen, koodauksesta tiedän nimen, pääsisinkö töihin?

Et. Ja asut Porvoossa.

Porvoosta kulkee ketterästi Keilaniemeen.

Sanoinko jo, ketterästi.

Ei pääse, siinä on helsinki välissä. 

Helsinki on mahdollista, meillä on metro ja AB-vyöhyke.

Mahtuneeko nuo määritelmään ketterä? Pikkasen voi joutua venyttämään joitain kohtia. 

Meillä on ruulsseissa yli sata ketteryyttä. Mahtuu toki!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuiko Linux Torvalds koskaan miksikään?

Tietojenkäsittelytiedettä toki Helsingin yo:lla opiskeli.

Onko Linuxilla kuinka iso liikevaihto?

Kysytkö ihan vakavissasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.

Meillä on yksi koodari väitellyt mehiläisten sosiogrammista. Hän on eri pätevä mallintaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistuiko Linux Torvalds koskaan miksikään?

Tietojenkäsittelytiedettä toki Helsingin yo:lla opiskeli.

Onko Linuxilla kuinka iso liikevaihto?

Kysytkö ihan vakavissasi?

Kysyn, koska se on freeware-softa ja ihanpaska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.

Ja maalitolpat senkun singahtelee taas ympäriinsä. Kyllä se laitesuunnittelijakin nykyään usein ohjelmoi ja fysiikkaakin noilla sähkö/automaatiotyypeillä on opiskeltuna jokunen kurssi. Edelleenkään en väitä että kaikki tekisi mutta jotkut kuitenkin, eli vastasin alkuperäiseen kysymykseen.

Sinun motiiveistasi en tiedä eikä hirveästi kiinnosta mutta jos elämäsi paras sisältö on väsynyttä trollausta perjantai-iltana jollain turhalla palstalla niin ehkä kannattaa sulkea kone ja etsiä jotain mielenkiintoisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 49-vuotias merkonomi nainen, koulussa matikka oli rimaa hipoen viitonen, koodauksesta tiedän nimen, pääsisinkö töihin?

Et. Ja asut Porvoossa.

Porvoosta kulkee ketterästi Keilaniemeen.

Sanoinko jo, ketterästi.

Ei pääse, siinä on helsinki välissä. 

Helsinki on mahdollista, meillä on metro ja AB-vyöhyke.

Mahtuneeko nuo määritelmään ketterä? Pikkasen voi joutua venyttämään joitain kohtia. 

Meillä on ruulsseissa yli sata ketteryyttä. Mahtuu toki!

eivsam!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen. 

Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.

Miten onnistuit hankkimaan tutkinnon jos olet surkea matikassa? Tietojenkäsittelytieteen kandiin sisältyy jonkin verran pakollista matematiikkaa.

Olen peräti maisteri ;) Joo 15 opintoviikkoa eli approbatur tason opinnot piti suorittaa matematiikasta. Kyllähän siitä kovalla työllä selvisi. En usko että on yhtäkään suunnilleen keskivertoälykästä ihmistä, joka ei selviäisi siitä matematiikasta kunhan on vaan valmis tekemään paljon työtä jos pohjatiedot on heikot. Oli yleensäkin kyllä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden parissa pelätyimpiä kursseja ne matematiikan peruskurssit 1 ja 2. Myös "Tietorakenteet ja algoritmit" joka sisälsi mm. algoritmien matemaattista kompleksisuusanalyysiä oli yleisesti pelätty ja moni kävikin tenttimsäsä sen useampaan kertaan ennen kuin pääsi rimaa hipoen läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.

Meillä on yksi koodari väitellyt mehiläisten sosiogrammista. Hän on eri pätevä mallintaja.

Yhdellä työpaikalla mulla oli kaverina hyvä koodari joka oli koulutukseltaan diplomimuusikko. Itse duuni ja työpaikka ei liittynyt musiikkiin yhtään mitenkään, julkisen puolen isoja projekteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.

Ja maalitolpat senkun singahtelee taas ympäriinsä. Kyllä se laitesuunnittelijakin nykyään usein ohjelmoi ja fysiikkaakin noilla sähkö/automaatiotyypeillä on opiskeltuna jokunen kurssi. Edelleenkään en väitä että kaikki tekisi mutta jotkut kuitenkin, eli vastasin alkuperäiseen kysymykseen.

Sinun motiiveistasi en tiedä eikä hirveästi kiinnosta mutta jos elämäsi paras sisältö on väsynyttä trollausta perjantai-iltana jollain turhalla palstalla niin ehkä kannattaa sulkea kone ja etsiä jotain mielenkiintoisempaa.

Laitesuunnittelija suunnittelee laitteita. Lämpäantureita ja mikrokontrollereita.

Ohjelmoijat ohjelmoivat jälkimmäisiä.

Maalitolpat eivät singahtele mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

vaapulaviipula kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen. 

Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.

Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?

IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.

Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.

Olen ollut alalla 20 vuotta. Mitään tuollaista en ole koskaan kokenut. Lähes aina on kyseessä se uusi syntaksi while-loopille.

Missä tuollaisia töitä on? Tahdon sinne! Itse kun ajattelen mitä kaikkea olen joutunut oppimaan esim. viime vuosina:

- iso kasa AWS ja Azure rajapintoja ja palveluita, olen myös sertifioitu AWS arkkitehti

- Docker-maailma, eikä vain ohjelman pakkaaminen sinne konttiin vaan erilaiset ympäristöt joissa docker-softia ajetaan

- node.js

- React ja Redux

- mobiiliohjelmointi Apple / Android

- Scala

- mikropalveluarkkitehtuurit ja niiden komponenttien ja ajoympäristön toteutus

- lisäksi jouduin tutustumaan muutamaan ikivanhaan frameworkiin saadessani ylläpitoon toimittajalta toiselle siirtyneitä muinaissoftia

Harrastin ohjelmointia nuorena ennen kuin menin yliopistoon. Jos alan nyt elvyttää taitojani, niin mitä kautta pääsen helpoimmin töihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(

Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.

Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa. 

Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.

Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.

Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset. 

Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?

Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin ,  sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.

Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.

Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia. 

Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.

Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?

Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa. 

Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.

Meillä on yksi koodari väitellyt mehiläisten sosiogrammista. Hän on eri pätevä mallintaja.

Yhdellä työpaikalla mulla oli kaverina hyvä koodari joka oli koulutukseltaan diplomimuusikko. Itse duuni ja työpaikka ei liittynyt musiikkiin yhtään mitenkään, julkisen puolen isoja projekteja.

Musiikki onkin fysiikkaa ja matemattiikka.