Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.
Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?
Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa.
Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.
Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.
Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset.
Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?
Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin , sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.
Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.
Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia.
Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.
Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?
Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa.
Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.
Ja maalitolpat senkun singahtelee taas ympäriinsä. Kyllä se laitesuunnittelijakin nykyään usein ohjelmoi ja fysiikkaakin noilla sähkö/automaatiotyypeillä on opiskeltuna jokunen kurssi. Edelleenkään en väitä että kaikki tekisi mutta jotkut kuitenkin, eli vastasin alkuperäiseen kysymykseen.
Sinun motiiveistasi en tiedä eikä hirveästi kiinnosta mutta jos elämäsi paras sisältö on väsynyttä trollausta perjantai-iltana jollain turhalla palstalla niin ehkä kannattaa sulkea kone ja etsiä jotain mielenkiintoisempaa.
Laitesuunnittelija suunnittelee laitteita. Lämpäantureita ja mikrokontrollereita.
Ohjelmoijat ohjelmoivat jälkimmäisiä.
Maalitolpat eivät singahtele mihinkään.
Oletpa tylsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään kohtasin kaupassa ex-kollegani, 25 vuotta sitten valmistunut ohjelmistotekniikan dippainssi ja piti väikkäriäkin tehdä.
Tänään hänen ammattinsa on sähköasentaja. Syy: totaalinen kyrpiintyminen softan vääntämiseen ja toisten mokien korjaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tänään kohtasin kaupassa ex-kollegani, 25 vuotta sitten valmistunut ohjelmistotekniikan dippainssi ja piti väikkäriäkin tehdä.
Tänään hänen ammattinsa on sähköasentaja. Syy: totaalinen kyrpiintyminen softan vääntämiseen ja toisten mokien korjaamiseen.
Noh, viisikymppisen softainssin kannattaakin jo pikkuhiljaa hommata joku oikea ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Yliopistotason matematiikka ja fysiikka on hyvä pohja jos aikoo huippukoodariksi ja mielii ns. maailmallekin.
Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?
Saadaksesi tutkinnon. Enemmän noista matikan opinnoista on hyötyä. Tosin grafiikkaohjelmoinnissa tulisi ymmärtää jotain valostakin. Sitten jossain sulautettujen ohjelmoinnissa, varsinkin laitetasolla, voi tulla aika fysikaalisiakin juttuja vastaan lähtien langattomasta tietoliikenteestä, singaaleista ja niiden käsittelystä jne. Puhumattakaan siitä ettei ohjelmointia tehdä ohjelmoinnin vuoksi vaan yleensä ratkaisemaan joku tosielämän ongelma. Siihen voi sitten liittyä enemmänkin fysiikkaa.
Puhut analogisten signaalien käsittelystä ja 3D-kirjastojen kehittelijöistä.
Molemmat ovat erittäin niche ohjelmointialalla.
Koska iot tiedonkeruu ja muut sulautetut hajautetut tekniikat on niin viime.. jotain viikkoa ehkä? En minä väittänyt että niitä tarvitsee kaikki vaan että jossain niitäkin voi tarvita ja jos tiedät varmasti tekeväsi loppuikäsi jotain visualbasic - taloushallintosoftaa niin opiskele ihan sitä mitä siihen tarvitset.
Kuvitteletko että jokikisen iot härvelin mikrokontrollerin ohjelmoija pohtii pohjamutia myöden kuinka hyvin lämpömittarin signaali muuntuu lukemaksi kontrollerin ADC:ssa?
Sen pohtiminen on sen sensorin ja mikrokontrollerin suunnittelijoiden probleema, ei PICin ohjelmoijan pulma. Ohjelmoijalla on kontrollerinsa speksit nenän edessä, sekä sen sensorin speksit. Mittari on tuollainen, tuollai kontrolleriin kytkettynä se antaa tänne rekisteriin tällaiset arvo. Lue ne arvot ja tee sitten niillä jotain mitä asiakas haluaa. Siihen ei fysiikoita tarvita, siihen tarvitaan sen kontrollerin , sen ohjelmointiympäristön ja käytettävän ohjelmointikielen tuntemus.
Mikähän mahtaa olla pointtisi? Kyse oli siitä että missä sitä tietoa voi tarvita eikä siitä että kaikki tarvitsevat sitä tuota laitetta ohjelmoidessaan.
Liekö nää turhissa asioissa vastaanjänkkäävät näitä itseopiskelleita kun ainakin meille opetettiin mm. logiikkaa matikankursseilla ja näillä näkyy olevan yksinkertaisten loogisten väittämien tulkinnassa vaikeuksia.
Ketjun konteksti on ohjelmointi, ei analogiasignaaleja käsittelevien laitteiden suunnittelu.
Mihin tarvitsen yo-tason fysiikan opintoja koodaajana?
Ja tuossa on se kommentti mihin vastattiin. Jos et tiedä mistä on puhe niin mitä jos olisit vaikka (ensimmäistä kertaa elämässäsi) hiljaa.
Niin, kun kysyy mihin tarvitaan yo-tason fysiikan opintoja koodaajana ei vastaus ole että laitesuunnittelijana analogiapuolella.
Ja maalitolpat senkun singahtelee taas ympäriinsä. Kyllä se laitesuunnittelijakin nykyään usein ohjelmoi ja fysiikkaakin noilla sähkö/automaatiotyypeillä on opiskeltuna jokunen kurssi. Edelleenkään en väitä että kaikki tekisi mutta jotkut kuitenkin, eli vastasin alkuperäiseen kysymykseen.
Sinun motiiveistasi en tiedä eikä hirveästi kiinnosta mutta jos elämäsi paras sisältö on väsynyttä trollausta perjantai-iltana jollain turhalla palstalla niin ehkä kannattaa sulkea kone ja etsiä jotain mielenkiintoisempaa.
Laitesuunnittelija suunnittelee laitteita. Lämpäantureita ja mikrokontrollereita.
Ohjelmoijat ohjelmoivat jälkimmäisiä.
Maalitolpat eivät singahtele mihinkään.
Oletpa tylsä.
Kyllä, ja on olevinaan luovan alan töissä.
-Ohis-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vaapulaviipula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.
Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.
Olen ollut alalla 20 vuotta. Mitään tuollaista en ole koskaan kokenut. Lähes aina on kyseessä se uusi syntaksi while-loopille.
Missä tuollaisia töitä on? Tahdon sinne! Itse kun ajattelen mitä kaikkea olen joutunut oppimaan esim. viime vuosina:
- iso kasa AWS ja Azure rajapintoja ja palveluita, olen myös sertifioitu AWS arkkitehti
- Docker-maailma, eikä vain ohjelman pakkaaminen sinne konttiin vaan erilaiset ympäristöt joissa docker-softia ajetaan
- node.js
- React ja Redux
- mobiiliohjelmointi Apple / Android
- Scala
- mikropalveluarkkitehtuurit ja niiden komponenttien ja ajoympäristön toteutus
- lisäksi jouduin tutustumaan muutamaan ikivanhaan frameworkiin saadessani ylläpitoon toimittajalta toiselle siirtyneitä muinaissoftia
No otetaan tuolta listalta esim Scala.
Jos on vankka kokemus eri ohjelmointikielistä niin nopeasti huomaa että Scala on se kun laatikkoon laitetaan Java, pikkuisen Pascalia ja vielä vähän enemmän pumpulia kuin mitä Javassa on ja sitten ravistetaan laatikkoa kunnes seos on valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Kouluttaa kyllä, lähtien perusteista ja jatkokurssista, sitten projektikursseja, erikoisalueita weppikoodauksesta mobiiliohjelmointiin, ties mihin tekoälyyn, koneoppimiseen ja grafiikkaohjelmointiin ja moneen muuhun osa-alueeseen.
Paperilla, ehkä, mutta jokainen tietää ettei yliopistokurssin läpi kahlannut gradun just palauttanut pysty oikeassa elämässä tuottamaan koodia, ellei harrastuneisuutta ole taustalla vuosia. Koodaamaan ei yliopistossa opi, tai varmaan missään koulussa Suomessa, sen sijaan se omalla ajalla tehty koodaus on se missä natsat ansaitaan.
Harrastuneisuus, tuo ihana sana jota rekrykonsultit hokee kun eivät merkonomeina tajua softa-alasta mitään.
Pääsääntöisesti parempia ohjelmoijia löytyy AMK+harrastuspohjalta kuin yliopistotutkinnon suorittaneista.
Tämän olen huomannut kun työkavereita on tullut rekrytoitua
Jos siihen hommaan pystyisi kuka vain, palkka ei olisi sitä mitä se on ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Kouluttaa kyllä, lähtien perusteista ja jatkokurssista, sitten projektikursseja, erikoisalueita weppikoodauksesta mobiiliohjelmointiin, ties mihin tekoälyyn, koneoppimiseen ja grafiikkaohjelmointiin ja moneen muuhun osa-alueeseen.
Paperilla, ehkä, mutta jokainen tietää ettei yliopistokurssin läpi kahlannut gradun just palauttanut pysty oikeassa elämässä tuottamaan koodia, ellei harrastuneisuutta ole taustalla vuosia. Koodaamaan ei yliopistossa opi, tai varmaan missään koulussa Suomessa, sen sijaan se omalla ajalla tehty koodaus on se missä natsat ansaitaan.
Harrastuneisuus, tuo ihana sana jota rekrykonsultit hokee kun eivät merkonomeina tajua softa-alasta mitään.
Pääsääntöisesti parempia ohjelmoijia löytyy AMK+harrastuspohjalta kuin yliopistotutkinnon suorittaneista.
Tämän olen huomannut kun työkavereita on tullut rekrytoitua
Ni vittujoo. Onhan ne ”amikset” myös 10 vuotta nuorempia kuin dipat, joten....
Vierailija kirjoitti:
Jos siihen hommaan pystyisi kuka vain, palkka ei olisi sitä mitä se on ;)
Palkka on hyvä mutta duuni on eri tuulinen.
Mun konsultit on olleet firmassaan aina vasta hiljattain rekryttyjä ja seuraavassa lauchissa jo poispotkittuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vaapulaviipula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.
Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.
Olen ollut alalla 20 vuotta. Mitään tuollaista en ole koskaan kokenut. Lähes aina on kyseessä se uusi syntaksi while-loopille.
Missä tuollaisia töitä on? Tahdon sinne! Itse kun ajattelen mitä kaikkea olen joutunut oppimaan esim. viime vuosina:
- iso kasa AWS ja Azure rajapintoja ja palveluita, olen myös sertifioitu AWS arkkitehti
- Docker-maailma, eikä vain ohjelman pakkaaminen sinne konttiin vaan erilaiset ympäristöt joissa docker-softia ajetaan
- node.js
- React ja Redux
- mobiiliohjelmointi Apple / Android
- Scala
- mikropalveluarkkitehtuurit ja niiden komponenttien ja ajoympäristön toteutus
- lisäksi jouduin tutustumaan muutamaan ikivanhaan frameworkiin saadessani ylläpitoon toimittajalta toiselle siirtyneitä muinaissoftia
No otetaan tuolta listalta esim Scala.
Jos on vankka kokemus eri ohjelmointikielistä niin nopeasti huomaa että Scala on se kun laatikkoon laitetaan Java, pikkuisen Pascalia ja vielä vähän enemmän pumpulia kuin mitä Javassa on ja sitten ravistetaan laatikkoa kunnes seos on valmis.
Noin sen varmaan kokisi, jos olisi rauhassa aikaa opetella. Mutta kun se Scala on vain yhden muutaman viikon projektin juttu ehkä (et ole ennen nähnytkään koko kieltä ja kolmessa viikossa pitää kuitenkin vääntää sillä joku valmis ratkaisu), ja sen jälkeen tulee seuraava projekti jossa taas jotain uutta, niin siitä se uuvuttavuus tulee. Ei niinkään siitä että jotkut niistä yksittäisistä asioista olilsivat valtavan vaikeita.
Ja tosiaan kun ainakaan minun töissäni ei kellekään riitä, että osaa vain ohjelmoida. Niitä ohjelmia pitää osata suunnitella, perustaa ja suunnitella tietokannat, valita järkevä ajoympäristö (yleensä pilvipalveluista nykyisin), tehdä asennusautomaatioskriptejä, pilvipalveluiden perustamis-scriptejä esim. Terraform, välillä joku asiakas haluaa automaattitestausta ja sitten väännetään taas jollain Robot frameworkilla. Koodarin
työstä nykyään aika usein jollain tietyllä kielellä koodaus on aika pieni osa.
Itselläni ikää jo yli 40 ja kyllähän sitä alkaa jo haaveilla eläkevirasta jossain paikassa jossa tehtäisiin vaan yhdellä tekniikalla jotain tuotetta vuodesta toiseen. Rankaksi nämä konsulttiryynäämiset käy, varsinkin kun asia on niin että mitä seniorimpi on, sen enemmän odotetaan, mikä on siinä mielessä tylsää että sisäisesti taas kokee että alkaa jo vähän into ja muisti ja älykin lopahtaa iän myötä.
Mut, hei jatkakaa!
Ihana huomata että työviikko ei ollut raskas, tai sitä ei ollut ollenkaan, kun vielä jaksatte näistä jubailla.
Ja, aidosti, hoitakaa teidän narratiivi kuntoon.
Tarviitte sitä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Missä? Kuinka kauan kestää? Onko pääsykokeita? Paljonko maksaa?
Voi alottaa kotona omalla koneella, ei maksa mitään. Jos pärjää tarpeeksi hyvin, saa opiskelupaikan ilman pääsykokeita.
https://ohjelmointi-19.mooc.fi/
Aloittajalla ei taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka suuriksi kokonaisuuksiksi koodaukset työelämässä useimmiten kasvavat. Menee helposti vähintään kuukausia mutta äärimmäisissä tapauksissa jopa vuosia, ennen kuin osaavatkaan koodarit ovat kunnolla päässeet systeemistä perille. Siis koodin itsensä kirjoittaminen ei rakettitiedettä ole, sitä osaa lapsikin. Myös erinäiset koodauksen periaatteet ja "lainalaisuudet" ovat varmasti koodareille selvillä, mutta sitten se kolmas ja kaikkein vaikein askel, että miten se kaikki on käytössä firman tuotteissa/firman kontekstissa, niin siinäpä voikin kestää aikaa, ennen kuin siihen pääsee sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla ei taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka suuriksi kokonaisuuksiksi koodaukset työelämässä useimmiten kasvavat. Menee helposti vähintään kuukausia mutta äärimmäisissä tapauksissa jopa vuosia, ennen kuin osaavatkaan koodarit ovat kunnolla päässeet systeemistä perille. Siis koodin itsensä kirjoittaminen ei rakettitiedettä ole, sitä osaa lapsikin. Myös erinäiset koodauksen periaatteet ja "lainalaisuudet" ovat varmasti koodareille selvillä, mutta sitten se kolmas ja kaikkein vaikein askel, että miten se kaikki on käytössä firman tuotteissa/firman kontekstissa, niin siinäpä voikin kestää aikaa, ennen kuin siihen pääsee sisään.
Mut nyt sä et kommentoikaan enää koodaamista vaan projektisuunnittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Kouluttaa kyllä, lähtien perusteista ja jatkokurssista, sitten projektikursseja, erikoisalueita weppikoodauksesta mobiiliohjelmointiin, ties mihin tekoälyyn, koneoppimiseen ja grafiikkaohjelmointiin ja moneen muuhun osa-alueeseen.
Paperilla, ehkä, mutta jokainen tietää ettei yliopistokurssin läpi kahlannut gradun just palauttanut pysty oikeassa elämässä tuottamaan koodia, ellei harrastuneisuutta ole taustalla vuosia. Koodaamaan ei yliopistossa opi, tai varmaan missään koulussa Suomessa, sen sijaan se omalla ajalla tehty koodaus on se missä natsat ansaitaan.
Harrastuneisuus, tuo ihana sana jota rekrykonsultit hokee kun eivät merkonomeina tajua softa-alasta mitään.
Pääsääntöisesti parempia ohjelmoijia löytyy AMK+harrastuspohjalta kuin yliopistotutkinnon suorittaneista.
Tämän olen huomannut kun työkavereita on tullut rekrytoitua
Ni vittujoo. Onhan ne ”amikset” myös 10 vuotta nuorempia kuin dipat, joten....
Mitähän tuollakin on asian kanssa tekemistä? Jopa neljäkymmentävuotiassa huomaa tuon eron taustoissa. Agrumentoinnin taso on sitä luokkaa että et ainakaan paljoa IT-alalla tienaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Kouluttaa kyllä, lähtien perusteista ja jatkokurssista, sitten projektikursseja, erikoisalueita weppikoodauksesta mobiiliohjelmointiin, ties mihin tekoälyyn, koneoppimiseen ja grafiikkaohjelmointiin ja moneen muuhun osa-alueeseen.
Paperilla, ehkä, mutta jokainen tietää ettei yliopistokurssin läpi kahlannut gradun just palauttanut pysty oikeassa elämässä tuottamaan koodia, ellei harrastuneisuutta ole taustalla vuosia. Koodaamaan ei yliopistossa opi, tai varmaan missään koulussa Suomessa, sen sijaan se omalla ajalla tehty koodaus on se missä natsat ansaitaan.
Harrastuneisuus, tuo ihana sana jota rekrykonsultit hokee kun eivät merkonomeina tajua softa-alasta mitään.
Pääsääntöisesti parempia ohjelmoijia löytyy AMK+harrastuspohjalta kuin yliopistotutkinnon suorittaneista.
Tämän olen huomannut kun työkavereita on tullut rekrytoitua
Repesin :-)
Vierailija kirjoitti:
Repesin :-)
Perseestä vai heitätkö keihästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vaapulaviipula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.
Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.
Olen ollut alalla 20 vuotta. Mitään tuollaista en ole koskaan kokenut. Lähes aina on kyseessä se uusi syntaksi while-loopille.
Missä tuollaisia töitä on? Tahdon sinne! Itse kun ajattelen mitä kaikkea olen joutunut oppimaan esim. viime vuosina:
- iso kasa AWS ja Azure rajapintoja ja palveluita, olen myös sertifioitu AWS arkkitehti
- Docker-maailma, eikä vain ohjelman pakkaaminen sinne konttiin vaan erilaiset ympäristöt joissa docker-softia ajetaan
- node.js
- React ja Redux
- mobiiliohjelmointi Apple / Android
- Scala
- mikropalveluarkkitehtuurit ja niiden komponenttien ja ajoympäristön toteutus
- lisäksi jouduin tutustumaan muutamaan ikivanhaan frameworkiin saadessani ylläpitoon toimittajalta toiselle siirtyneitä muinaissoftia
No otetaan tuolta listalta esim Scala.
Jos on vankka kokemus eri ohjelmointikielistä niin nopeasti huomaa että Scala on se kun laatikkoon laitetaan Java, pikkuisen Pascalia ja vielä vähän enemmän pumpulia kuin mitä Javassa on ja sitten ravistetaan laatikkoa kunnes seos on valmis.
Noin sen varmaan kokisi, jos olisi rauhassa aikaa opetella. Mutta kun se Scala on vain yhden muutaman viikon projektin juttu ehkä (et ole ennen nähnytkään koko kieltä ja kolmessa viikossa pitää kuitenkin vääntää sillä joku valmis ratkaisu), ja sen jälkeen tulee seuraava projekti jossa taas jotain uutta, niin siitä se uuvuttavuus tulee. Ei niinkään siitä että jotkut niistä yksittäisistä asioista olilsivat valtavan vaikeita.
Ja tosiaan kun ainakaan minun töissäni ei kellekään riitä, että osaa vain ohjelmoida. Niitä ohjelmia pitää osata suunnitella, perustaa ja suunnitella tietokannat, valita järkevä ajoympäristö (yleensä pilvipalveluista nykyisin), tehdä asennusautomaatioskriptejä, pilvipalveluiden perustamis-scriptejä esim. Terraform, välillä joku asiakas haluaa automaattitestausta ja sitten väännetään taas jollain Robot frameworkilla. Koodarin
työstä nykyään aika usein jollain tietyllä kielellä koodaus on aika pieni osa.
Itselläni ikää jo yli 40 ja kyllähän sitä alkaa jo haaveilla eläkevirasta jossain paikassa jossa tehtäisiin vaan yhdellä tekniikalla jotain tuotetta vuodesta toiseen. Rankaksi nämä konsulttiryynäämiset käy, varsinkin kun asia on niin että mitä seniorimpi on, sen enemmän odotetaan, mikä on siinä mielessä tylsää että sisäisesti taas kokee että alkaa jo vähän into ja muisti ja älykin lopahtaa iän myötä.
Minä olisin ottanut listastasi noden. Komentorivikäskyjen käyttöä (minulla joskus aikoinani). Katsokaa:
https://www.w3schools.com/nodejs/
Kuten muistin. Samaa perus-HTTP, MySQL hommaa jonka on jo opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden heti koodariksi joku palkkaa. Olen hyvä matemaattisissa aineissa, kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja minulla on korkeakoulututkinto terveydenhuoltoalalta. Jos joku kouluttaa minut koodaamaan niin voisin lähteä, se voisi olla ihan mielenkiintoista. Mutta en millään jaksaisi lähteä enää 5 vuodeksi yliopistoon eikä siihen oikein ole rahaakaan kun pitäisi perhe elättää :(
Kuten täällä jo sanottu, yliopisto ei kouluta koodaajia.
Kouluttaa kyllä, lähtien perusteista ja jatkokurssista, sitten projektikursseja, erikoisalueita weppikoodauksesta mobiiliohjelmointiin, ties mihin tekoälyyn, koneoppimiseen ja grafiikkaohjelmointiin ja moneen muuhun osa-alueeseen.
Paperilla, ehkä, mutta jokainen tietää ettei yliopistokurssin läpi kahlannut gradun just palauttanut pysty oikeassa elämässä tuottamaan koodia, ellei harrastuneisuutta ole taustalla vuosia. Koodaamaan ei yliopistossa opi, tai varmaan missään koulussa Suomessa, sen sijaan se omalla ajalla tehty koodaus on se missä natsat ansaitaan.
Harrastuneisuus, tuo ihana sana jota rekrykonsultit hokee kun eivät merkonomeina tajua softa-alasta mitään.
Pääsääntöisesti parempia ohjelmoijia löytyy AMK+harrastuspohjalta kuin yliopistotutkinnon suorittaneista.
Tämän olen huomannut kun työkavereita on tullut rekrytoitua
Ni vittujoo. Onhan ne ”amikset” myös 10 vuotta nuorempia kuin dipat, joten....
Mitähän tuollakin on asian kanssa tekemistä? Jopa neljäkymmentävuotiassa huomaa tuon eron taustoissa. Agrumentoinnin taso on sitä luokkaa että et ainakaan paljoa IT-alalla tienaa.
Ulinaa ykkösellä, alkaa nyt!
No, tuossa on esim palkattu it-töihin muusikoita.
Ala soittaa jotain niin kohta ovat konsultit ovellasi.