Miksi kaikki pitävät dilpomi-insinöörien älykkyyttä niin ylivertaisena, onko se koulutus todella niin vaikea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä ketään joka pitää diplomi-insinööriä älykkäämpänä kuin muita. Se on vaan turvallinen ja vakaa ammatti, jonka jokainen ymmärtää. Vanhemmat varmasti toivovat vävykseen dipl.inssiä mielummin kuin tutkijaa.

Tutkija on ammatti ja DI koulutus. Ja DI on tutkijakoulutus.

DI tutkijakoulutus? Ja silti useilla työpaikoilla kaikki johtajat on DI:ta?

Opiskelukavereistani suurin osa päätyi töihin teollisuuteen erilaisiin esimies- tai tutkimusvakanssaeille. Teollisuudessa/yksityisellä sektorilla anasiatsee selkeästi enemmän kuin tutkimustöissä yliopistossa.

Toki osa teki väitöskirjan ja päätyi silti muihin hommiin kuin tutkimukseen.

Vierailija kirjoitti:

DI-tutkinnosta on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennetty tarkoituksella matemaattista vaatimustasoa, koska siihen ovat opiskelijat aikaisemmin jääneet eniten jumiin. Nykyään sen tosiaan voi suorittaa vähän heikommallakin loogisella päättelyllä, mutta vastineeksi on sitten tehtävä enemmän oman alan teknisiä harjoitustöitä.

Osasyynä on myös ollut työelämän vaatimukset. Monissa insinööritoimistoissa moititaan di-tutkintoa aivan liian teoreettiseksi. Suurin osa matikasta on tarpeettoman autistiselle tasolle vietyä. Enemmän pitäisi olla juuri käytännön tason suunnittelua lähtien eri materiaalieista. Teräs, betoni yms. 

ainoat jota pitävät sippoja jotenkin ylivertaisina ovat dipat itse😬

Vierailija kirjoitti:

Jaa en ole koskas törmännyt tyhmään dippainssiin. Tosin sosiaalisesti kyvyttömiin olen ja muutenkin erikoisiin tyyppeihin.

mä olen törmännyt kyllä pariin varsin tyhmään. Jotain keskitason ja hieman sen alittavan välillä älyn puolesta, ahkeruudella ja kovalla työllä kompensoivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se koulutus opettaa ongelmaratkaisuun.

Joku lääkis tai oikis ovat pelkkää ulkoa opettelua.

Et maininnut oletko itse di, mutta jos et näe lääkärin työtä ongelmanratkaisuna niin en tiedä miten sinua edes yrittäisin valistaa.

Olen itse DI kuten miehenikin. Lääkäreiden ongelmanratkaisussa on joskus se ongelma, että he kiireessä tukeutuvat mielellään edellisen lääkärin arvioon. Jos edellinen lääkäri onkin arvioinut tilanteen väärin on edessä pitkä ketju vääriä, päätelmiä. Lapsen ollessaa noin 2 v. päädyimme pitkittyneen flunssa- ja hengenahdistuskierteen tuloksena usein päivystyksen kautta yöksi yo sairaalan lasten osastolle... kesti yllättävän pitkään havaita, että lapsella on infektioastama tai siis astma jonka oireilee flunssien yhteydessä. Lopulta saimme oikeat lääkkeet ja tilanne helpottui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis lähinnä diplomi-insinöörit pitävät diplomi-insinöörien älykkyyttä ylivertaisena.

Tavikset eivät edes tiedä kuinka vaikeita asioita DI:t osaavat

Itse olen juuri tällainen lähärimamma, kuten täällä vähän alentuvasti joku kirjoitti. Poikani on Aallosta valmistunut sähköpuolelta ja lukee nyt Hesan yliopistossa tietojenkäsittelyä. Isänsä on kielten opettaja ja kuten totesin, itse olen lähäri, joten emme me tosiaan tiedä miten vaikeita asioita poika osaa. Aika oudoilta näyttävät ainakin ne jutut mitä hän tekee läppärillään. Silti poika ei ole sen kummempi kuin kukaan muukaan tallaaja. Älykkyys on vain yksi ihmisen ominaisuus.

Onnitelut!

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Vierailija kirjoitti:

Se koulutus opettaa ongelmaratkaisuun.

Joku lääkis tai oikis ovat pelkkää ulkoa opettelua.

ei todellakaan ole mainitsemasi vain ulkoa opettelua. Samalla tavalla voisi sanoa että TKK on vain fysiikan kaavojen opettelua.

Vierailija kirjoitti:

Humanistisiin aineisiin verrattuna töitä saa opiskelun eteen tehdä reilusti enemmän, koska joka kurssilla on harkkoja ja harkkatöitä. Kirjatenttejä ei käytännössä lainkaan.

Humanistiset alathan ei millään lailla haasta älykkyyttä, kova työ ja tunnollisuus olennaista. Moni nainen kokee alan omakseen.

Dippainssit eivät ole sen fiksumpia, mitä muutkaan työläiset sosialismissa, Suomessa. Sosialismissa kuuluu arvostaa työntekijöitä, ei yrittäjiä, joten jostakin ammattiluokasta maalataan aina jeesusta fiksumpaa porukkaa. Dippainssit, sosialismi ja jeesustelu, ylivertainen älykkyys ja kaikki muukin tuohon menevät jutut ovat sumutusta. Isoja valtavia yrityksiä, missä ihmisiä kuin muurahaisia ja kaikki toisiaan nerokkaampia dippainssejä. Miettikää nyt itse, miltä se kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Kuulin kerran määritelmän insinöörin ja diplomi-insinöörin erosta: insinööri tietää miten jokin asia tehdään ja diplomi-insinööri miksi se tehdään kuten tehdään.

Tunnen muutaman DI:n ja kaikki ovat ainakin työn ulkopuolella tosi mukavia ja rentoja eikä kukaan heistä ole mitenkään korostanut älyään tai koulutustaan.

Ei se vaadi mitään erityistä, ihan perushommaa.

Olen itse ammatissa, jossa edellytetään soittotaitoa. Erityisosaamista siis. Mulla musiikin alalta ylempi korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunut onkin huijari ja sellaista uskova täysi pölvästi, koska lappeen Rannassa ei ole rakennustekniikan DI-koulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Tefy ja bio painivat ihan eri sarjassa kuin tuta. Tuta on varmaan Aallon DI-puolen helpoin koulutusohjelma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Tefy ja bio painivat ihan eri sarjassa kuin tuta. Tuta on varmaan Aallon DI-puolen helpoin koulutusohjelma

Mutta tutalle on vaikea päästä sisään. Ehkä vaikein tällä hetkellä, en tiedä? Se on totta, että esim. teknillisessä fyssassa pärjää kunnolla vain kourallinen porukkaa. Yliopistonkin puolella fysiikassa taitaa olla suurin keskeyttäneiden määrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunut onkin huijari ja sellaista uskova täysi pölvästi, koska lappeen Rannassa ei ole rakennustekniikan DI-koulutusta. 

raksa, puu... mitä näitä nyt ns. helppoja on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se koulutus opettaa ongelmaratkaisuun.

Joku lääkis tai oikis ovat pelkkää ulkoa opettelua.

ei todellakaan ole mainitsemasi vain ulkoa opettelua. Samalla tavalla voisi sanoa että TKK on vain fysiikan kaavojen opettelua.

Esim. tietotekniikan DI-koulutuksessa pitää tehdä ohjelmistoja ja testata ne ja osoittaa, että OIKEASTI toimivat. Monilta muilta aloilta voit suorittaa akateemisen tutkinnon tekemättä mitään OIKEASTI. Kirjoittelet vain ympäripyöreitä pohdintoja siitä, mitä VOISI tehdä eli esseitä. 

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Nyt sinulla menee sekaisin opiskelemaan pääseminen ja koulutusohjelman suorittaminen. Tutalla lähinnä naisia joten taso ei nouse korkeaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh. Se, että on DI ei kerro vielä oikein mitään. Se taas, minkä oppiaineen DI on, voi kertoa jo jotain. Teknillinen fysiikka, biotekniikka ja tuotantotalous ovat esim. tosi arvostettuja, etenkin jos on Otaniemestä valmistunut. Jotain Lappeenrannasta raksa-DI:ksi valmistunutta en pitäisi sen fiksumpana kuin mitä tahansa muuta perusinsinööriä. Yhtään perusinsinöörejä väheksymättä. 

Tefy ja bio painivat ihan eri sarjassa kuin tuta. Tuta on varmaan Aallon DI-puolen helpoin koulutusohjelma

Mutta tutalle on vaikea päästä sisään. Ehkä vaikein tällä hetkellä, en tiedä? Se on totta, että esim. teknillisessä fyssassa pärjää kunnolla vain kourallinen porukkaa. Yliopistonkin puolella fysiikassa taitaa olla suurin keskeyttäneiden määrä.

Niin on, mutta se johtuu vain hakijoista eikä sillä ole mitään tekemistä koulutusohjelman haastavuuden kanssa. Vaikka tutan sisäänotto moninkertaistettaisiin, kaikki saisivat opinnot suoritettua

Täällä yksi, joka ei ole koskaan pitänyt diplomi-insinöörejä erikoisen älykkäänä. Heillä on usein tunnepuolella puutteita. Yksi rupesi suunnittelemaan rakastelutelinettä, kun olisi pitänyt lämmittää naista. Toinen ei saanut sanaa suustaan, vaikka osasi kaikki tekniikan hienoudet. Yksi pääministeri rupesi nikkaroimaan, kun olisi pitänyt puhua surusta. Joka asiaan pitää olla kone. Kun ilmaston lämpeneminen tuli yleiseen julkisuuteen, DI meni ja osti lentokoneen. Älykkyyttä on monenlaista.