Sivut

Kommentit (71)

Vierailija

Ei heitä taida kukaan pitää älykkäinä. Pilkan kohteita pääasiassa ovat, juuri siksi että älliä, päättelykykyä ja ajattelun joustavuutta puuttuu.

Koulutus ei ole vaativa, päinvastoin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanotaanko niin, että ekan parin vuoden kurssit on perinteisesti niitä, joilla otetaan keltanokilta luulot pois. Ainakin 15 vuotta sitten, kun itse opiskelin. Insinöörimatikka ja -fysiikka jatkuu suoraan lukion pitkistä aineista ja on niissä vähän tekemistä. Sitten niitä taitoja sovelletaan myöhemmillä kursseilla oman alan teknisissä aineopinnoissa. Harkoitustöitä ja harkkatehtäviä tehdään joka kurssilla runsaasti. Tätä jatketaan se n. 5 vuotta.

Eli kyllä se aika vaativaa on.


Sanoisin että vaikka olet tällä vuosituhannella opiskellut, niin tietosi ovat vanhentuneita. Kurssisisältöjä on huomattavasti helpotettu sen jälkeen.

Viitannet "helpottamisella" nk. Bolognan sopimukseen, jolla pyrittiin homogenisoimaan opintosuorituksia ja tutkintoja Euroopan unionin sisällä?

Ei helpottanut. Käytännössä samat opintosisällöt vain pakattiin pienempään opintopistemäärään, mikä tapahtui arvioimalla vaadittu opiskelumäärä vähemmäksi. Joillakin linjoilla räpsäistiin vielä muutama pakollinen kurssi lisää tutkintoon, koska se jäi vajavaiseksi opintopisteillä mitattuna. Näin ollen opiskeltava määrä kasvoi...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Älykkyyttä on monentasoista. Looginen, avaruudellinen päättelykyky on vain yksi osa-alue älykkyydestä. Jännä juttu ettei intuitiivinen, tunteisiin perustuva älykkyys ole missään arvossa. Ideaalinen tilannehan olisi se, että edellämainitut olisivat tasapainossa keskenään. Tässä maailmassa vain valitettavasti useimmiten arvostetaan vain kovaa logiikkaa. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ketään joka pitää diplomi-insinööriä älykkäämpänä kuin muita. Se on vaan turvallinen ja vakaa ammatti, jonka jokainen ymmärtää. Vanhemmat varmasti toivovat vävykseen dipl.inssiä mielummin kuin tutkijaa.

Tutkija on ammatti ja DI koulutus. Ja DI on tutkijakoulutus.

DI tutkijakoulutus? Ja silti useilla työpaikoilla kaikki johtajat on DI:ta?

Siinähän se suomalainen ylikoulutus hyvin ilmentyy. Akateeminen tutkinto valmistaa tutkimukseen, mutta Suomessa koulutetaan ylempiä tutkintoja niin paljon, että lähes kaikki työllistyy teollisuuteen.

Vierailija

No ei oo huippuälykkäitä, tavallisia ihmisiä. Voihan joku huippuälykäs tietysti ollakin. Mutta arkkitehdeillä on jotain ihmeellisiä kuvitelmia itsestään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei heitä taida kukaan pitää älykkäinä. Pilkan kohteita pääasiassa ovat, juuri siksi että älliä, päättelykykyä ja ajattelun joustavuutta puuttuu.

Koulutus ei ole vaativa, päinvastoin.

Ja mikähän mahtaa olla kirjoittajan koulutus/ammatti, kun on näin hyvä näkemys?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Opiskelin Åbo Akademissa DI:ksi niin että valmistuin 1995. Silloin oli ainakin tietojenkäsittelyalan tutkinnot helppoa kuin mikä. Tosi monessa kurssissa oli esim. kirjatenttejä, joihin ei edes käytännössä tarvinnut lukea kirjaa. Sen kun analysoi kysymystä esseessään parin sivun verran niin hyvä arvosana oli varma.

Näkisin ongelmaksi tuon oppilaitoksen valinnan. Jos hyvän suomalaisen DI-tutkinnon haluaa, niin ehkä Otaniemi tai Hervanta kannattaisi valita opiskelupaikaksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mikään erityisen vaativa ole. Esim. matemaatikon tai fyysikon FM-tutkinto on huomattavasti vaativampi.

Tuo on totta. DI-tutkinnossakin on joitakin vaativia kursseja, mutta niistä saa sen armoykkösen jos tulee jokaiseen laskariin paikalle ja edes yrittää jotain. Matemaattis-luonnontieteellisessä vaaditaan että kurssien sisältö on aidosti hallussa jotta saisi edes hyväksytyn arvosanan.

Ja mä en ainakaan kehtaisi ykkösen todistuksella hake yhtään mihinkään pestiin...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Humanistisiin aineisiin verrattuna töitä saa opiskelun eteen tehdä reilusti enemmän, koska joka kurssilla on harkkoja ja harkkatöitä. Kirjatenttejä ei käytännössä lainkaan.

Mikä saa sinut kuvittelemaan, ettei humanisteilla ole harkkatöitä? Meillä Turun yliopistossa humanisteilla on hyvin paljon läsnäolopakollisia kursseja, joilla on ryhmätöitä ja harkkatöitä. Esimerkiksi monessa kieliaineessa on erikseen ne niin sanotut massaluennot ja pienemmät harkkaryhmät. Moni meistä humanisteista suorittaa opettajan pedagociset opinnot, ja niissä niitä harkkatöitä vasta onkin!

Vierailija

Lipastolla DI:t oli yleinen naurun aihe. Ei niitä kukaan pitänyt seksikkäinä. Ehkä amk:ssa DI on unelmavävy? Minä olen naimisissa ekonomistin kanssa, itsekin olen yhteiskuntatieteilijä.

Vierailija

Jännä juttu että ketjuun tuli heti filosofian maistereita kehumaan oman koulutuksen vaativuutta verrattuna DI:hin. :D Kenties työttömiä ja katkeria siitä etteivät itse lukeneet DI:ksi?

Itse en ole kumpikaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vähän loogista päättelykykyä vaatii ja liki puolelta jää kesken aloittaneista. Yleensä keskeyttämisen syynä on tosin mielenterveys- tai päihdeongelmat.

Nuo lienevät pääsyvaatimus DI-koulutukseen, koska valmistuneistakin on iso osa sekaisin.

Vierailija

Riippuu ihan alasta. Fyssalla täytyy hoksottimet kyllä olla kunnossa jos meinaa pärjätä mutta jossain raksalla tai vuoripuolella on kaljansietokyky tärkeämpi, siis vähän karrikoiden. Fyysikot on sitten aika nörttejä kyllä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu että ketjuun tuli heti filosofian maistereita kehumaan oman koulutuksen vaativuutta verrattuna DI:hin. :D Kenties työttömiä ja katkeria siitä etteivät itse lukeneet DI:ksi?

Itse en ole kumpikaan.


No ei toki kukaan kuvitellutkaan, oi in_cel.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Opiskelin Åbo Akademissa DI:ksi niin että valmistuin 1995. Silloin oli ainakin tietojenkäsittelyalan tutkinnot helppoa kuin mikä. Tosi monessa kurssissa oli esim. kirjatenttejä, joihin ei edes käytännössä tarvinnut lukea kirjaa. Sen kun analysoi kysymystä esseessään parin sivun verran niin hyvä arvosana oli varma.

Mietinkin, kuinka vertautuu yliopiston tietojenkäsittelytieteisiin. Ajat varmaan muuttuneet tuosta sinun suorituksesta.
Avokki on lukenut ehkä kaksi kirjaa opintojen aikana TKT:lla , mutta koodausta on paljon ja niitä väännetään kymmeniä tunteja. Tilastotieteet sivuaineena on ollut helppoa, mutta pari pahamaineista koodauskurssia on karsinut porukkaa pois tehokkaasti. Mies matemaattisesti todella lahjakas ja onkin sitten avustanut opiskelukavereita, mutta myös itse joutunut opiskelemaan tosissaan.

Mietin vaan kun inssiä pidetään käytännönläheisempänä tutkintona, niin eroavatkohan sitten miten?

Vierailija

Oma mies on säätö- ja systeemitekniikan di ja kyllä hän ihan älykäs on omalla alallaan, mutta monissa käytännönasioissa ihan kädetön. Niihin tarvitaan minun amis-koulutustani ja käytännön taitoja. ;)

Vierailija

On tainnut aika monelta mammalta jäädä saavuttamattomaksi unelmaksi dilpomman insinöörin premiumautokyyti ja muu terävän mutta käytännöllisen älyn mukana tuleva materiaalinen hyvä. Kohta sitten hehkutetaan onnea ihanan ja empaattisen vihreän miehen kanssa, joka ei koko ajan puhu formuloista ja pienpanimoiden tuotteista.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat