Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki pitävät dilpomi-insinöörien älykkyyttä niin ylivertaisena, onko se koulutus todella niin vaikea?
Kommentit (115)
No mä olen DI-nainen (tietotekniikka). En ole mitenkään erityisen älykäs, vaan keskiverto. Koulutus vaati toki työtä jonkun verran mutta kuka tahansa motivoitunut keskivertoälykäs pystyy kyllä sen suorittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska tämä on Suomen yleispätevyyden ammatti. Jokaisella maalla on oma yleispätevä ammatti jonka perusteella pystyy ihan mihin vaan. Tai näin ainakin kuvitellaan.
Venäjällä upseeri, jenkeissä juristi ja briteissä pankkiiri omaavan saman statuksen.
Ei se mikään erityisen vaativa ole. Esim. matemaatikon tai fyysikon FM-tutkinto on huomattavasti vaativampi.
Kyllä se vähän loogista päättelykykyä vaatii ja liki puolelta jää kesken aloittaneista. Yleensä keskeyttämisen syynä on tosin mielenterveys- tai päihdeongelmat.
Riippuu alasta, kuinka paljon älliä ja minkä sorttista vaatii. Pelkkä diplomi-insinöörin titteli ei kerro juuri mitään. Kouluaikana luulin tutkinnon olevan aika keskiverto kauraa, mutta sittemmin kuplan ulkopuolelle kurkistaneena sanoisin ennemmin, että älykkyys riittää, ei tartte olla huippuälykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se mikään erityisen vaativa ole. Esim. matemaatikon tai fyysikon FM-tutkinto on huomattavasti vaativampi.
Tuo on totta. DI-tutkinnossakin on joitakin vaativia kursseja, mutta niistä saa sen armoykkösen jos tulee jokaiseen laskariin paikalle ja edes yrittää jotain. Matemaattis-luonnontieteellisessä vaaditaan että kurssien sisältö on aidosti hallussa jotta saisi edes hyväksytyn arvosanan.
No sanotaanko niin, että ekan parin vuoden kurssit on perinteisesti niitä, joilla otetaan keltanokilta luulot pois. Ainakin 15 vuotta sitten, kun itse opiskelin. Insinöörimatikka ja -fysiikka jatkuu suoraan lukion pitkistä aineista ja on niissä vähän tekemistä. Sitten niitä taitoja sovelletaan myöhemmillä kursseilla oman alan teknisissä aineopinnoissa. Harkoitustöitä ja harkkatehtäviä tehdään joka kurssilla runsaasti. Tätä jatketaan se n. 5 vuotta.
Eli kyllä se aika vaativaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mikään erityisen vaativa ole. Esim. matemaatikon tai fyysikon FM-tutkinto on huomattavasti vaativampi.
Tuo on totta. DI-tutkinnossakin on joitakin vaativia kursseja, mutta niistä saa sen armoykkösen jos tulee jokaiseen laskariin paikalle ja edes yrittää jotain. Matemaattis-luonnontieteellisessä vaaditaan että kurssien sisältö on aidosti hallussa jotta saisi edes hyväksytyn arvosanan.
No ei. Opiskelin siellä ja tarkoitukseni oli valmistua mahdollisimman nopeasti. Ostin aina tärpit ja niiden vastaukset ainejärjestöltä, enkä edes lukenut koko tentittävää aineistoa. Hyvin pääsin läpi matemaattis-luonnontieteellisen alan opinnoista näin, tärppejä ulkoa pänttäämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet valitsevan DI-tutkinnon siksi, että mahdollisia työtehtäviä on paljon erilaisia ja monipuolisesti kyvykäs DI tienaa helposti varsin paljon jo 35-40-vuotiaana.
Humanistisiin aineisiin verrattuna töitä saa opiskelun eteen tehdä reilusti enemmän, koska joka kurssilla on harkkoja ja harkkatöitä. Kirjatenttejä ei käytännössä lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sanotaanko niin, että ekan parin vuoden kurssit on perinteisesti niitä, joilla otetaan keltanokilta luulot pois. Ainakin 15 vuotta sitten, kun itse opiskelin. Insinöörimatikka ja -fysiikka jatkuu suoraan lukion pitkistä aineista ja on niissä vähän tekemistä. Sitten niitä taitoja sovelletaan myöhemmillä kursseilla oman alan teknisissä aineopinnoissa. Harkoitustöitä ja harkkatehtäviä tehdään joka kurssilla runsaasti. Tätä jatketaan se n. 5 vuotta.
Eli kyllä se aika vaativaa on.
Sanoisin että vaikka olet tällä vuosituhannella opiskellut, niin tietosi ovat vanhentuneita. Kurssisisältöjä on huomattavasti helpotettu sen jälkeen.
Opiskelin Åbo Akademissa DI:ksi niin että valmistuin 1995. Silloin oli ainakin tietojenkäsittelyalan tutkinnot helppoa kuin mikä. Tosi monessa kurssissa oli esim. kirjatenttejä, joihin ei edes käytännössä tarvinnut lukea kirjaa. Sen kun analysoi kysymystä esseessään parin sivun verran niin hyvä arvosana oli varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humanistisiin aineisiin verrattuna töitä saa opiskelun eteen tehdä reilusti enemmän, koska joka kurssilla on harkkoja ja harkkatöitä. Kirjatenttejä ei käytännössä lainkaan.
Hohhoijaa!
En tiedä ketään joka pitää diplomi-insinööriä älykkäämpänä kuin muita. Se on vaan turvallinen ja vakaa ammatti, jonka jokainen ymmärtää. Vanhemmat varmasti toivovat vävykseen dipl.inssiä mielummin kuin tutkijaa.
Jaa en ole koskas törmännyt tyhmään dippainssiin. Tosin sosiaalisesti kyvyttömiin olen ja muutenkin erikoisiin tyyppeihin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ketään joka pitää diplomi-insinööriä älykkäämpänä kuin muita. Se on vaan turvallinen ja vakaa ammatti, jonka jokainen ymmärtää. Vanhemmat varmasti toivovat vävykseen dipl.inssiä mielummin kuin tutkijaa.
Tutkija on ammatti ja DI koulutus. Ja DI on tutkijakoulutus.
DI-tutkinnosta on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennetty tarkoituksella matemaattista vaatimustasoa, koska siihen ovat opiskelijat aikaisemmin jääneet eniten jumiin. Nykyään sen tosiaan voi suorittaa vähän heikommallakin loogisella päättelyllä, mutta vastineeksi on sitten tehtävä enemmän oman alan teknisiä harjoitustöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ketään joka pitää diplomi-insinööriä älykkäämpänä kuin muita. Se on vaan turvallinen ja vakaa ammatti, jonka jokainen ymmärtää. Vanhemmat varmasti toivovat vävykseen dipl.inssiä mielummin kuin tutkijaa.
Tutkija on ammatti ja DI koulutus. Ja DI on tutkijakoulutus.
DI tutkijakoulutus? Ja silti useilla työpaikoilla kaikki johtajat on DI:ta?
SE ON DILPOMPI.