Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon
11.09.2019 |
Mieheni vanhemmat eivät pidä enää yhteyttä kun saatiin lapsi. Ennen nähtiin kerran, pari kuukaudessa.
Laitettiin kyllä rajoja ja luulen että se on syynä.
Mutta ihan nätisti ja aiheesta. Ensimmäinen loukkaantuminen oli kun en halunnut välittömästi lapsen synnyttyä esitellä vauvaa, vaan vasta seuraavana päivänä.
Ja pyydettiin etteivät osta kokoajan kaikkea. Vaan joskus jotain ja mielellään tarpeellista.
Kummaksuivat imetystä kun sitten lapsi ei halua kuin äidin... otin vauvan takaisin syliin kun itki mummin sylissä.
Pikkuhiljaa yhteydenpito väheni ja loppui kokonaan.
Mies sanoo että varmaan siksi kun eivät saaneet olla sellaisia isovanhempia kuin haluavat.
Kommentit (869)
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️
Mielenkiintoista sussa on se, että sä kovasti arvostelet sitä anoppias, vaikka totuus on se, että sulla ei ole mitään hajua mitä siellä on heidän välillä tapahtunut.
En kyl tiedä kertooko se susta mitään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Jyräämistähän se juuri on jos laittaa välit poikki kun ei tanssita anopin pillin mukaan
Jyräämistä on se, että mikään anopin ehdottama ei ikinä kelpaa. On täysin normaalia, että yhteydenpito vähenee ja lopulta loppuu kokonaan, jos mikään ei kelpaa.
Tää on niin kummallinen ajatus. Miksi se olisi jyräämistä? Miksi anopin pitää koko ajan ehdotella? Puuttua toisten asioihin. Meillä ei ole isovanhemmat ikinä ehdottaneet mitään. Toiveita ovat sen sijaan kysyneet.
Aivan. Ku ihmisillä ei vaan ole erilaisia tapoja toimia koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Jyräämistähän se juuri on jos laittaa välit poikki kun ei tanssita anopin pillin mukaan
Jyräämistä on se, että mikään anopin ehdottama ei ikinä kelpaa. On täysin normaalia, että yhteydenpito vähenee ja lopulta loppuu kokonaan, jos mikään ei kelpaa.
Tää on niin kummallinen ajatus. Miksi se olisi jyräämistä? Miksi anopin pitää koko ajan ehdotella? Puuttua toisten asioihin. Meillä ei ole isovanhemmat ikinä ehdottaneet mitään. Toiveita ovat sen sijaan kysyneet.
Aivan. Ku ihmisillä ei vaan ole erilaisia tapoja toimia koskaan.
Huonoja ja hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Jyräämistähän se juuri on jos laittaa välit poikki kun ei tanssita anopin pillin mukaan
Jyräämistä on se, että mikään anopin ehdottama ei ikinä kelpaa. On täysin normaalia, että yhteydenpito vähenee ja lopulta loppuu kokonaan, jos mikään ei kelpaa.
Tää on niin kummallinen ajatus. Miksi se olisi jyräämistä? Miksi anopin pitää koko ajan ehdotella? Puuttua toisten asioihin. Meillä ei ole isovanhemmat ikinä ehdottaneet mitään. Toiveita ovat sen sijaan kysyneet.
Aivan. Ku ihmisillä ei vaan ole erilaisia tapoja toimia koskaan.
Miksei voi vaan käyttäytyä?
Olla tunkematta ja tungettelematta.
Kun kutsutaan kylään, vastata kyllä tai.
Kun ollaan kylässä, olla kohtelias ja ystävällinen. Tungettelematta. Tai pitämättä lasta väkisin sylissä tai antamatta tämän äidille.
Jos kutsutaan synttäreille, mennä. Käyttäytyä asiallisesti.
Jos vie lahjan, ostaa sellainen jota toivotaan.
Mikä sen hyvän käytöksen estää?
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️
On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.
Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.
Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Jyräämistähän se juuri on jos laittaa välit poikki kun ei tanssita anopin pillin mukaan
Jyräämistä on se, että mikään anopin ehdottama ei ikinä kelpaa. On täysin normaalia, että yhteydenpito vähenee ja lopulta loppuu kokonaan, jos mikään ei kelpaa.
Tää on niin kummallinen ajatus. Miksi se olisi jyräämistä? Miksi anopin pitää koko ajan ehdotella? Puuttua toisten asioihin. Meillä ei ole isovanhemmat ikinä ehdottaneet mitään. Toiveita ovat sen sijaan kysyneet.
Eihän anopin asioihin puuttuminen ollut se ap. ongelma, vaan yhteydenottojen vähentyminen ja lopulta ne loppuivat kokonaan.
Ap. laittoi anoppinsa ruotuun ja laittoi rajat ja se on ap. oikeus ja sitä samaa oikeutta käytti myös anoppi, joka tuli toistuvasti torjutuksi ja päätti, ettei halua olla enää ap. perheelle riesa ja ongelman aiheuttaja, eikä ostele väärän merkkisiä lahjoja.
Molemmat saivat mitä tilasivat ja halusivat, niin mikä ihmeen ongelma tässä vielä ap:llä on?
Näinhän käy kaikissa ihmissuhteissa, kun vuorovaikutus-ja sosiaaliset taidot ovat heikot, eikä kumpikaan anna piiruakaan periksi, eikä tehdä kompromisseja tai tulla puolitiehen vastaan. Hyvissä ihmissuhteissa molemmat osapuolet joutuvat joustamaan ja luopumaan periaatteistaan, ainakin osittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.
Tämä asia on ketjussa jo selitetty. Kyse on törkeästä epäreiluudesta ja tyttären suosimisesta ja ennenkaikkea viattomille lapsille kostamisesta. Muista Ap että lun anoppi känisee vanhana apua, et auta. Niin metsä vastaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.
Joo, olen pyytänyt jotakin kyttään. Vai olisikohan niin että esim miehen veljen kanssa ollaan paljon puhuttu.
Ja en ole ollut vihainen niin ei ole varsinaisesti anteeksi annettavaa, en se minä ollut joka lakkasi pitämästä yhteyttä vaan hän. Mutta turha selittää kun et selvästi ymmärrä lukemaasi.
Kyllä mä haluaisin, että mun lapsilla olisi suhde myös isänsä äitiin. Mutta se ei ole mahdollista, koska mieheni äiti on täysin sietämätön, ilkeä jyrä. Parempi pysyä kaukana hänestä sekä hänen kaltaisistaan!
Ja tuo ostelu jne ei aina ole välittämistä vaan vallan käyttöä. Varsinkin, jos ohjeistuksia esim vaatteen koosta ei kuunnella, sitä tavaraa tulee röykkiöittäin tai aletaan kytätä, että tuliko se mun ostama paita päälle. Mun anoppi ei esim suostunut leikkimään mun lasten kanssakin itse tuomillaan leluilla. Sillä ei ollut hänelle väliä, että lapsi olisi halunnut leikkiä jollain muulla lelulla. No, eipä ole narskunaakan hetkeen tarvinnut mun lasten kanssa leikkiä, pilasi jo mahdollisuutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.Tämä asia on ketjussa jo selitetty. Kyse on törkeästä epäreiluudesta ja tyttären suosimisesta ja ennenkaikkea viattomille lapsille kostamisesta. Muista Ap että lun anoppi känisee vanhana apua, et auta. Niin metsä vastaa jne.
Ne elämän realiteetit. Et voi muuttaa toista ihmistä, tässä tapauksessa anoppia, voit muuttaa vain itseäsi. Ei muita. Ja se totuus on vain hyväksyttävä. Joidenkin isovanhemmat ovat kuolleet, alkoholisoituneet, erakoituneet, mielenterv. ongelmaisia, eriarvostavat lapsiaan jne.
Ja millainen äiti/isä edes antaisi tai toivoisi yhteydenottoja, jos anoppi on paha, ilkeä ja mieleltään sairas. Se ei voi olla hyväksi lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen.
Puhumattakaan ap.lle, kun anoppi loukkaa jatkuvasti miniäänsä käytöksellään ja puheillaan, joka ei voi olla vaikuttamatta äitiyteen ja mielenterveyteen.
Vanhempien tehtävä on ensisijaisesti suojella lasta ja annettava turvallinen ilmapiiri, joka menee kaiken edelle, myös näiden ilkeiden ja kauheitten anoppien.
En ymmärrä edelleenkään ap. miksi hän tieten tahtoen haluaa asettaa lapsen vaaraan ja haikailee pahan ja ilkeän anopin perään, joka ei ole hyväksi lapselle, eikä hänen vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.Tämä asia on ketjussa jo selitetty. Kyse on törkeästä epäreiluudesta ja tyttären suosimisesta ja ennenkaikkea viattomille lapsille kostamisesta. Muista Ap että lun anoppi känisee vanhana apua, et auta. Niin metsä vastaa jne.
Ne elämän realiteetit. Et voi muuttaa toista ihmistä, tässä tapauksessa anoppia, voit muuttaa vain itseäsi. Ei muita. Ja se totuus on vain hyväksyttävä. Joidenkin isovanhemmat ovat kuolleet, alkoholisoituneet, erakoituneet, mielenterv. ongelmaisia, eriarvostavat lapsiaan jne.
Ja millainen äiti/isä edes antaisi tai toivoisi yhteydenottoja, jos anoppi on paha, ilkeä ja mieleltään sairas. Se ei voi olla hyväksi lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen.
Puhumattakaan ap.lle, kun anoppi loukkaa jatkuvasti miniäänsä käytöksellään ja puheillaan, joka ei voi olla vaikuttamatta äitiyteen ja mielenterveyteen.Vanhempien tehtävä on ensisijaisesti suojella lasta ja annettava turvallinen ilmapiiri, joka menee kaiken edelle, myös näiden ilkeiden ja kauheitten anoppien.
En ymmärrä edelleenkään ap. miksi hän tieten tahtoen haluaa asettaa lapsen vaaraan ja haikailee pahan ja ilkeän anopin perään, joka ei ole hyväksi lapselle, eikä hänen vanhemmilleen.
Eihän ap ole puhunut anopista pahana tai vaarallisena. Ja sen käsityksen sain että miehen ja lapsen takia olisi toivonut niitä normaaleja välejä mikä ei ole anopin perään haikailemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.Tämä asia on ketjussa jo selitetty. Kyse on törkeästä epäreiluudesta ja tyttären suosimisesta ja ennenkaikkea viattomille lapsille kostamisesta. Muista Ap että lun anoppi känisee vanhana apua, et auta. Niin metsä vastaa jne.
Ne elämän realiteetit. Et voi muuttaa toista ihmistä, tässä tapauksessa anoppia, voit muuttaa vain itseäsi. Ei muita. Ja se totuus on vain hyväksyttävä. Joidenkin isovanhemmat ovat kuolleet, alkoholisoituneet, erakoituneet, mielenterv. ongelmaisia, eriarvostavat lapsiaan jne.
Ja millainen äiti/isä edes antaisi tai toivoisi yhteydenottoja, jos anoppi on paha, ilkeä ja mieleltään sairas. Se ei voi olla hyväksi lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen.
Puhumattakaan ap.lle, kun anoppi loukkaa jatkuvasti miniäänsä käytöksellään ja puheillaan, joka ei voi olla vaikuttamatta äitiyteen ja mielenterveyteen.Vanhempien tehtävä on ensisijaisesti suojella lasta ja annettava turvallinen ilmapiiri, joka menee kaiken edelle, myös näiden ilkeiden ja kauheitten anoppien.
En ymmärrä edelleenkään ap. miksi hän tieten tahtoen haluaa asettaa lapsen vaaraan ja haikailee pahan ja ilkeän anopin perään, joka ei ole hyväksi lapselle, eikä hänen vanhemmilleen.
Olet oikeassa mutta yhtä asiaa et huomaa: vaikka järki tietää että asia on näin ja anoppi ei muutu, niin tunnepuoli silti lapsenomaosesti toivoo salaa muutosta.
Mulla on sama kuvio omien vanhempien kanssa, paskat vanhemmat, väkivaltaiset lapsenhakkaajat, aikuisen lapsensa kiusaajat ja alistajat ja piittaamattomat lapsenlapsia kohtaan. TIEDÄN että ne ei muutu ja niiden kanssa ei voi olla väleissä. Silti lapsellisesti salaa toivon ja haaveilen että ne muuttuis. Olen 42 ja tehnyt tätä lapsellista salaa toivomista jo yli 20 vuotta. En vaan pääse siitä eroon vaikka tasan tiedän että muutosta ei tule (paitsi huonompaan suuntaan). Lapsi toivoo aina että vanhempi edes vähän välittöisi.
Jännä, että se miehesi veli tietää mitä siellä miehen siskolla touhutaan, kun kerroit ettei he ole tekemisissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.Tämä asia on ketjussa jo selitetty. Kyse on törkeästä epäreiluudesta ja tyttären suosimisesta ja ennenkaikkea viattomille lapsille kostamisesta. Muista Ap että lun anoppi känisee vanhana apua, et auta. Niin metsä vastaa jne.
Eikös ap. kertonut, kuinka mummi oli aluksi innokas ja halusi olla lapsen elämässä jo heti synnyttyä, osteli kylpyammeen, oli lapsen kanssa, osallistui syntymäpäiville jne. ihan samalla tavalla kuin tyttärensä lapsen kanssa.
Kunnes ap. kertoi laittaneensa anopin ruotuun ja asettaneensa rajat, jonka jälkeen anopin yhteydenotot harvenivat ja myöhemmin loppuivat kokonaan.
Minusta nyt ei ole kysymys, että anoppi haluaisi olla lapsille eriarvoinen, vaan kun anoppi oli niin useasti torjuttu, niin sana meni viimein perille ja anoppi päätti olla häiritsemättä yhteydenotoillaan perhettä ja otti etäisyyttä, jotta perhe voidi elää ilman häiriötekijöitä.
Eikö tuo nyt ole ihan normaali ilmiö, kun puhutaan ihmissuhteista. En ainakaan minä tuputa seuraani, jos en saa sille vastakaikua.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että se miehesi veli tietää mitä siellä miehen siskolla touhutaan, kun kerroit ettei he ole tekemisissä
Eivät ole yhtä paljon kuin ennen, tapaa kuitenkin monenkin asian takia siskoaan ja äitiään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiittää kovasti vastauksista, on tullut paljon ajateltavaa ja vertaistukea.
Olen yrittänyt asettua anopin asemaan, oikeasti, en silti vain ymmärrä. Mutta hänhän poikkaisi välit omaan anoppiinsakin enkä sitäkään voi ymmärtää.
Harmittaa silti miehen puolesta mutta en enempää mieti, on asioita joille ei voi mitään.
Kiitos kaikille ❤️On ihan ymmärrettävää, ettet pysty menemään anopin asemaan, kun et halua nähdä hänestä mitään positiivista, vaikka ulkopuolisin silmin katsottuna niitä on useita - kiinnostus lapsesta, jo hänen synnytyä, lahjojen antaminen jne. mutta sinä omalla käytöksellä olet torpannut kaikki, eikä ne ole sinulle mieleen. Ja vain sinulle, ei lapsen isälle tai et ainakaan ole siitä kertonut.
Ja ystävyyssuhteet harvoin toimivat, jos toinen osapuoli toistuvasti palaa vanhoihin, jo vuosia vanhoihin asioihin ja piehtaroi ja vatvoo niillä ja palaa niillä lyömäaseena yhä uudelleen ja uudelleen. Luulisi jo sinun antaneen anteeksi anopille synnärillä vierailut, kun sen jälkeenkin on vietetty lapsen useampi syntymäpäivä. Jo vanhakansa tiesi, se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
Ja suuresti ihmettelen, jos anoppi on pikku hiljaa lopettanut yhteydenotot ja sitten lopettanut kokonaan, niin miten voit olla noin tietoinen anopin nykyisistä puuhista ja elämäntilanteesta, kun kerrot hänen hoitavan tyttärensä lapsia, ostavan lahjoja jne.
Vai oletko pyytänyt jotakuta kyttämään mummon elämään, joka pitää sinua sitten ajantasalla, mitä anoppilassa tapahtuu.Anoppisi ikäiselle kun vointi ja terveys voi muuttua nopeasti. Oletko miettinyt, ettei anoppisi vain jaksa pitää yhteyttä tai on jokin sairaus on päällä, eikä sitä teille kerro, kun on tullut aikaisemminkin torjutuksi.
Ja ehkä anoppisi saa apua ja turvaa tyttäreltään ja hänen lapsiltaan ja siksi ovat läheisiä ja paljon tekemisissä.
Näinhän usein tapahtuu, kun vanhemmat ihmiset tarvitsevat apua arkisissa asioissa, kyllä se jää tyttärien harteille ja harvoin siellä pojat ja miniät häärivät, vaan vasta sitten kun on perinkirjoituksen aika.Älä Ap välitä tästä trollista, tämä sama ihminen on joka anoppiketjissa puolustamassa perseileviä anoppeja. Sun anoppis on kauhea, piste. Tämä trolli on varmaan anoppi itsekin.
Niinhän ap. on kertonutkin anopissa olevan kauhea. Se ei ole jäänyt epäselväksi.
Mutta miksi ihmeessä ap. vielä haikailee noin kauhean anopin perään, sitä ihmettelen? Ja kyselee täällä neuvoja ja ap. on jopa lähettänyt anopille tekstiviestin ja pyytänyt soittamaan. Kerjätä nyt tämän kauhean anopin huomiota itselleen. Luulisi ap. olevan parempaa seuraa.
Luulisi ap.n olevan onnensa kukkuloilla ja kiitollinen, kun anoppi ymmärsi viimein poistua takavasemmalle ja lopettaa yhteydenotot kokonaan.
Mutta ei, anoppia vain haikallaan elämään oli hän miten kauhea tahansa.Tämä asia on ketjussa jo selitetty. Kyse on törkeästä epäreiluudesta ja tyttären suosimisesta ja ennenkaikkea viattomille lapsille kostamisesta. Muista Ap että lun anoppi känisee vanhana apua, et auta. Niin metsä vastaa jne.
Eikös ap. kertonut, kuinka mummi oli aluksi innokas ja halusi olla lapsen elämässä jo heti synnyttyä, osteli kylpyammeen, oli lapsen kanssa, osallistui syntymäpäiville jne. ihan samalla tavalla kuin tyttärensä lapsen kanssa.
Kunnes ap. kertoi laittaneensa anopin ruotuun ja asettaneensa rajat, jonka jälkeen anopin yhteydenotot harvenivat ja myöhemmin loppuivat kokonaan.
Minusta nyt ei ole kysymys, että anoppi haluaisi olla lapsille eriarvoinen, vaan kun anoppi oli niin useasti torjuttu, niin sana meni viimein perille ja anoppi päätti olla häiritsemättä yhteydenotoillaan perhettä ja otti etäisyyttä, jotta perhe voidi elää ilman häiriötekijöitä.
Eikö tuo nyt ole ihan normaali ilmiö, kun puhutaan ihmissuhteista. En ainakaan minä tuputa seuraani, jos en saa sille vastakaikua.
Kun se tapa olla mummo tyttären lapsille on sairas.
Miksi ei nuoripari ole mennyt isovanhempien luokse kylään? Onko kyläilyt olleet yksipuolisia? Vain isovanhemmat käyneet heillä. Nyt olisi siis aika kyläilyyn. Samalla voisi kertoa, että on kaivattu teitä käymään. Kysyä suoraan onko jotain mitä pitäisi sopia jos on jotain pahaamieltä puolin jos toisin. Pitäisi myös nuorten ja lastenlastnkin yrittää rakentaa suhdetta. Tutustukaa toisiinne ja luokaa hyvä luottava suhde toisiinne.
Alue: Aihe vapaa
Tää on niin kummallinen ajatus. Miksi se olisi jyräämistä? Miksi anopin pitää koko ajan ehdotella? Puuttua toisten asioihin. Meillä ei ole isovanhemmat ikinä ehdottaneet mitään. Toiveita ovat sen sijaan kysyneet.