Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tässä ketjussa on taas monta kommentoijaa, jotka eivät tajua millaisen infernon tuollaisten rajattomien, tuppautuvien kaikkitietävien isovanhempien kanssa joutuu käymään läpi. Ei tuollaisten kanssa neuvotella tai tulla puoliväliin vastaan. Joko olet kynnysmatto tai sitten ei olla tekemisissä. Molemmista kokemusta. Henkisesti paljon helpompaa, kun ei olla tekemisissä.

Vai olisko niin, että me kyl tiedetään mutta osataan sit seisoa niiden päätöstemme takana? Todeta hyvin selkeästi, että koska X asia tapahtui niin minä en pysty. Ei ole enää sen jälkeen tarvetta alkaa huutamaan tai mustamaalaamaan ketään, koska ei olla enää tekemisissä.

Niin että jos ei mene kuten mummo määrää välit poikki?

Se on hänen näkemyksenä asiasta. Se on ikävää, mutta kyllähän jokainen aikuinen tajuaa, että ihmiset voivat käyttäytyä kummallisesti. Kun sä otat jonku linjan, niin toinen ottaa toisen linjan. Sä et sille mitää voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tässä ketjussa on taas monta kommentoijaa, jotka eivät tajua millaisen infernon tuollaisten rajattomien, tuppautuvien kaikkitietävien isovanhempien kanssa joutuu käymään läpi. Ei tuollaisten kanssa neuvotella tai tulla puoliväliin vastaan. Joko olet kynnysmatto tai sitten ei olla tekemisissä. Molemmista kokemusta. Henkisesti paljon helpompaa, kun ei olla tekemisissä.

Vai olisko niin, että me kyl tiedetään mutta osataan sit seisoa niiden päätöstemme takana? Todeta hyvin selkeästi, että koska X asia tapahtui niin minä en pysty. Ei ole enää sen jälkeen tarvetta alkaa huutamaan tai mustamaalaamaan ketään, koska ei olla enää tekemisissä.

Niin. Tässähän ei ap ole katkonut välejä vaan yrittänyt ja yrittänyt tultuaan ensin runnotuksi ja sitten dumpatuksi.

Sit pitää osata päästää irti. Rajat on haettu, eikä yhteistä maata löydy. Se ei sillä tule, että haukutaan miniän tytärtä miten tämä on riippuvainen äidistään.

Miksei saa? Paskaa vanhemmuutta haukutaan usein ja ihan aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KOETTU kirjoitti:

Tapellaan nyt siitä kuka on inhottava ja paskamainen. Anoppi vai Miniä. Luen näitä haukkumisia pahoilla mielin. Näkyy olevan näillä sivuilla vakiona kerran kuussa haukkua anopit. 

Kerrotaan nyt sitten oma kokemukseni miniästä. Olimme hänestä tietoisia jo puolivuotta ennen tapaamista. Hän rajoitti poikamme vierailuja meille, ei saanut poika käydä ei tullut itse koskaan kotiimme. Vieraannutiin oikein kunnolla omasta lapsestamme. Yritimme soitella ja tavata, mutta ei koskaan käynyt. He eivät tulleet meille vaikka kutsuttiin ja heille ei ollut menemistä. Miniä, kun totesi sitä esittäessä: tänne tulisitte vain kyttäämään.  Ei tuntunut hyvältä ja aavistin ettei asiat paremmaksi muutu. Jos poika olisi tulllut yksin voi sitä Draamaa mikä siitä seurasi. 

Häät kyllä järjestivät ja mukaan päästiin. Koko juhlan ajan sitten miniä katseli ja huokaili että taas toi kyttä menee kun ohitin hänet. Oletin tässä vaiheessa saavani edes jouluksi vierailemisia puolin jos toisinkin. Ehei nyt jo uskoin että turhaa kaipailin yhteistä elämää heidän puoleletaan. 

Sitten tulikin lapsi ja perään toinen. Molempia olemme saaneet nähdä synytyslaitoksella ja nimiäisissä. Muutoin yhteyden ottoihimme miniä on todennut ettei kaipaa meitä lainkaan.

Kaikki lähettämme lahjat on viety roskiin ja vaatekappaleet miniä on pessyt kertomansa mukaan 100 asteessa jotta pöpöt kuolee. Pilallehan ne on menneet. Lopetettiin sitten kaiki lahjat ja yhteydenpito yritykset miniään. Poika on yrittänyt pitää harvakseltaan yhteyttä meihin. Melkoisen masentuneelta vaikutti viimeksi, kun puhelimme. Kertoi avioeron olevan tulossa. Hän ei vain jaksa enään, jatkuvaa kontrollia. Joutuu kuulemaan jatkuvasti arvostelua siitä ettei ole mitään, ei osaa mitään ja että me vanhemmat olemme mitättömyyksiä ja kasvattaneet lapsemme ihan väärin. Heidän kasvatus tapoihinsa emme ole tutustuneet tai pyrkineet vaikuttamaan, kun emme näitä lapsia ole saaneet tavatakkaan. Kuvan molemista saimme , kun vanhempi täytti kymmenen. Jotenkin se ei herättänyt oikein mitään tunteita. Lapset ovat aivan vieraita ja kintymystä ei ole koskaan syntynyt, kun heihin ei olla oltu yhteydessäkään.

Emme ole puuttuneet millään lailla poikamme valintaan vaimosta, koska koimme ettei asia kuulu meille. Mutta näin jälkikäteen osaisin sanoa, että itse poikaparka on soppansa keittänyt ja valinnan tehnyt aikanaan. Säälittää vain kovasti, kun ei nähnyt minkä luun sai kumppaniksi ja sössi hyvän elämänsä.

Sillä lailla! Kostava mielensäpahoittaja taikaviitta-anoppi vauhdissa taas. Niin on loukatun ylpeys ja kauna päällä että olennainen jää huomiotta. Ne VIATTOMAT LAPSET. Olet niin loukatun marttyyrikierroksilla että et tajua toimineesi väärin. Lapsiin olisi pitänyt pitää yhteyttä. Laittaa kortteja, soitella pojan kautta, ostaa lahjat, pyytää tapaamisia pojalta. Ne lapsenlapset on SYYTTÖMIÄ aikuisten riitoihin.

Just tyypillinen eläkeläisnainen joka vetää herneet nenään ja välit poikki jos HÄNTÄ loukataan. Sitten kiukutellaan ja marttyroidaan. Ja samalla meni lapsi pesuveden mukana eli ainutkertainen tilaisuus luoda suhde lapsenlapsiin.

Sorry, ei sympatiaa, koska kostit lapsenlpsille antipatian miniää kohtaan.

Siinäpä se, kun lähettämämme kortit joutuivat roskiin. Puhelut miniä esti. Lahjoja lapset eivät saaneet koskaan, jos saivat ei miniä kertonut meiltä niiden olevan. lapsenlapsemme ei edes tiedä meidän olevan olemassa. Pojalta kyllä pyydettiin tapaamisiakin, mutta miniän mielestä olemme vaaraksi lasten mielenterveydelle. Joten tapaamisista ei ole tullut mitään. Antipatiaa jos mitään muutakaan tunnetta en miniää kohtaan tunne. Kymmenessä vuodessa on tullut vain todetuksi etten ole saanut olla isovanhempi ja se siitä. Ja mehän emme niitä välejä poikki ikinä halunneetkaan lyödä, vaan miniä. Hän totesi ettei halua meistä mitään, eikä meiltä mitään. Eipä ole ollut siihen sitten puuttumista. No elämässä on muutakin kuin isovanhemmuus. Nykyaikana sen merkitys ilmeisesti muuttumassa, kun näitä iosvanhemuutensa kielettyjä on paljon jo tuttavapiirissä. 

Niin. Sitten lienet juuri sitä. Itse hain meidän häiriköllemme lähestymiskiellon. Ei ole kellekään epäselvää sen jälkeen, onko tervettä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

KOETTU kirjoitti:

Tapellaan nyt siitä kuka on inhottava ja paskamainen. Anoppi vai Miniä. Luen näitä haukkumisia pahoilla mielin. Näkyy olevan näillä sivuilla vakiona kerran kuussa haukkua anopit. 

Kerrotaan nyt sitten oma kokemukseni miniästä. Olimme hänestä tietoisia jo puolivuotta ennen tapaamista. Hän rajoitti poikamme vierailuja meille, ei saanut poika käydä ei tullut itse koskaan kotiimme. Vieraannutiin oikein kunnolla omasta lapsestamme. Yritimme soitella ja tavata, mutta ei koskaan käynyt. He eivät tulleet meille vaikka kutsuttiin ja heille ei ollut menemistä. Miniä, kun totesi sitä esittäessä: tänne tulisitte vain kyttäämään.  Ei tuntunut hyvältä ja aavistin ettei asiat paremmaksi muutu. Jos poika olisi tulllut yksin voi sitä Draamaa mikä siitä seurasi. 

Häät kyllä järjestivät ja mukaan päästiin. Koko juhlan ajan sitten miniä katseli ja huokaili että taas toi kyttä menee kun ohitin hänet. Oletin tässä vaiheessa saavani edes jouluksi vierailemisia puolin jos toisinkin. Ehei nyt jo uskoin että turhaa kaipailin yhteistä elämää heidän puoleletaan. 

Sitten tulikin lapsi ja perään toinen. Molempia olemme saaneet nähdä synytyslaitoksella ja nimiäisissä. Muutoin yhteyden ottoihimme miniä on todennut ettei kaipaa meitä lainkaan.

Kaikki lähettämme lahjat on viety roskiin ja vaatekappaleet miniä on pessyt kertomansa mukaan 100 asteessa jotta pöpöt kuolee. Pilallehan ne on menneet. Lopetettiin sitten kaiki lahjat ja yhteydenpito yritykset miniään. Poika on yrittänyt pitää harvakseltaan yhteyttä meihin. Melkoisen masentuneelta vaikutti viimeksi, kun puhelimme. Kertoi avioeron olevan tulossa. Hän ei vain jaksa enään, jatkuvaa kontrollia. Joutuu kuulemaan jatkuvasti arvostelua siitä ettei ole mitään, ei osaa mitään ja että me vanhemmat olemme mitättömyyksiä ja kasvattaneet lapsemme ihan väärin. Heidän kasvatus tapoihinsa emme ole tutustuneet tai pyrkineet vaikuttamaan, kun emme näitä lapsia ole saaneet tavatakkaan. Kuvan molemista saimme , kun vanhempi täytti kymmenen. Jotenkin se ei herättänyt oikein mitään tunteita. Lapset ovat aivan vieraita ja kintymystä ei ole koskaan syntynyt, kun heihin ei olla oltu yhteydessäkään.

Emme ole puuttuneet millään lailla poikamme valintaan vaimosta, koska koimme ettei asia kuulu meille. Mutta näin jälkikäteen osaisin sanoa, että itse poikaparka on soppansa keittänyt ja valinnan tehnyt aikanaan. Säälittää vain kovasti, kun ei nähnyt minkä luun sai kumppaniksi ja sössi hyvän elämänsä.

Että semmonen satu tällä erää.

Satu on mennyt saunaantai muillemaille vierahille. On se vaan ihmettä kummaa, kun sadut elää todellisuudessa vielä tänäpäivänäkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tässä ketjussa on taas monta kommentoijaa, jotka eivät tajua millaisen infernon tuollaisten rajattomien, tuppautuvien kaikkitietävien isovanhempien kanssa joutuu käymään läpi. Ei tuollaisten kanssa neuvotella tai tulla puoliväliin vastaan. Joko olet kynnysmatto tai sitten ei olla tekemisissä. Molemmista kokemusta. Henkisesti paljon helpompaa, kun ei olla tekemisissä.

Vai olisko niin, että me kyl tiedetään mutta osataan sit seisoa niiden päätöstemme takana? Todeta hyvin selkeästi, että koska X asia tapahtui niin minä en pysty. Ei ole enää sen jälkeen tarvetta alkaa huutamaan tai mustamaalaamaan ketään, koska ei olla enää tekemisissä.

Niin. Tässähän ei ap ole katkonut välejä vaan yrittänyt ja yrittänyt tultuaan ensin runnotuksi ja sitten dumpatuksi.

Sit pitää osata päästää irti. Rajat on haettu, eikä yhteistä maata löydy. Se ei sillä tule, että haukutaan miniän tytärtä miten tämä on riippuvainen äidistään.

Minä olen ollut aina läheinen äitini kanssa. Veljen vaimo ei ja sekös häntä jurppii. Veljenikin on läheinen äitini kanssa ja sekin tuntuu jurppivan hänen vaimoaan.

No nyt kun äiti tarvitsee apua, se olen mimä, joka siellä käyn auttamassa. Äiti maksaa joskus bensarahaa minulle, kun käyn siivoamassa ja käytän kaupassa yms ja se on saanut veljeni vaimon jurppimisen täyteen raivoon.

Onneksi kun av.mammoista tulee anoppeja, kaikki muuttuu. Parinkymmenen vuoden päästä av on täynnä ketjuja, kuinka ihana anoppi minulla on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Sä oot kommentoinut jo monta kertaa tuota rusinat pullasta vaikka Ap sanonut moneen kertaan että lastenhoitoapua ei tarvi vaan harmittelee kun isoäiti katkaisi kokonaan välit koska ap ei tanssinut pillinsä mukaan mm viettänyt joulua tyttärensä luona.

Ja nimenomaan lasta ja miestä ajattelee, tuskin itse on läheinen anopin kanssa vaan haluaisi heillä olevan edes jonkinlaiset välit. Mutta eihän se onnistu jos mummi on marttyyri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KOETTU kirjoitti:

Tapellaan nyt siitä kuka on inhottava ja paskamainen. Anoppi vai Miniä. Luen näitä haukkumisia pahoilla mielin. Näkyy olevan näillä sivuilla vakiona kerran kuussa haukkua anopit. 

Kerrotaan nyt sitten oma kokemukseni miniästä. Olimme hänestä tietoisia jo puolivuotta ennen tapaamista. Hän rajoitti poikamme vierailuja meille, ei saanut poika käydä ei tullut itse koskaan kotiimme. Vieraannutiin oikein kunnolla omasta lapsestamme. Yritimme soitella ja tavata, mutta ei koskaan käynyt. He eivät tulleet meille vaikka kutsuttiin ja heille ei ollut menemistä. Miniä, kun totesi sitä esittäessä: tänne tulisitte vain kyttäämään.  Ei tuntunut hyvältä ja aavistin ettei asiat paremmaksi muutu. Jos poika olisi tulllut yksin voi sitä Draamaa mikä siitä seurasi. 

Häät kyllä järjestivät ja mukaan päästiin. Koko juhlan ajan sitten miniä katseli ja huokaili että taas toi kyttä menee kun ohitin hänet. Oletin tässä vaiheessa saavani edes jouluksi vierailemisia puolin jos toisinkin. Ehei nyt jo uskoin että turhaa kaipailin yhteistä elämää heidän puoleletaan. 

Sitten tulikin lapsi ja perään toinen. Molempia olemme saaneet nähdä synytyslaitoksella ja nimiäisissä. Muutoin yhteyden ottoihimme miniä on todennut ettei kaipaa meitä lainkaan.

Kaikki lähettämme lahjat on viety roskiin ja vaatekappaleet miniä on pessyt kertomansa mukaan 100 asteessa jotta pöpöt kuolee. Pilallehan ne on menneet. Lopetettiin sitten kaiki lahjat ja yhteydenpito yritykset miniään. Poika on yrittänyt pitää harvakseltaan yhteyttä meihin. Melkoisen masentuneelta vaikutti viimeksi, kun puhelimme. Kertoi avioeron olevan tulossa. Hän ei vain jaksa enään, jatkuvaa kontrollia. Joutuu kuulemaan jatkuvasti arvostelua siitä ettei ole mitään, ei osaa mitään ja että me vanhemmat olemme mitättömyyksiä ja kasvattaneet lapsemme ihan väärin. Heidän kasvatus tapoihinsa emme ole tutustuneet tai pyrkineet vaikuttamaan, kun emme näitä lapsia ole saaneet tavatakkaan. Kuvan molemista saimme , kun vanhempi täytti kymmenen. Jotenkin se ei herättänyt oikein mitään tunteita. Lapset ovat aivan vieraita ja kintymystä ei ole koskaan syntynyt, kun heihin ei olla oltu yhteydessäkään.

Emme ole puuttuneet millään lailla poikamme valintaan vaimosta, koska koimme ettei asia kuulu meille. Mutta näin jälkikäteen osaisin sanoa, että itse poikaparka on soppansa keittänyt ja valinnan tehnyt aikanaan. Säälittää vain kovasti, kun ei nähnyt minkä luun sai kumppaniksi ja sössi hyvän elämänsä.

Sillä lailla! Kostava mielensäpahoittaja taikaviitta-anoppi vauhdissa taas. Niin on loukatun ylpeys ja kauna päällä että olennainen jää huomiotta. Ne VIATTOMAT LAPSET. Olet niin loukatun marttyyrikierroksilla että et tajua toimineesi väärin. Lapsiin olisi pitänyt pitää yhteyttä. Laittaa kortteja, soitella pojan kautta, ostaa lahjat, pyytää tapaamisia pojalta. Ne lapsenlapset on SYYTTÖMIÄ aikuisten riitoihin.

Just tyypillinen eläkeläisnainen joka vetää herneet nenään ja välit poikki jos HÄNTÄ loukataan. Sitten kiukutellaan ja marttyroidaan. Ja samalla meni lapsi pesuveden mukana eli ainutkertainen tilaisuus luoda suhde lapsenlapsiin.

Sorry, ei sympatiaa, koska kostit lapsenlpsille antipatian miniää kohtaan.

Siinäpä se, kun lähettämämme kortit joutuivat roskiin. Puhelut miniä esti. Lahjoja lapset eivät saaneet koskaan, jos saivat ei miniä kertonut meiltä niiden olevan. lapsenlapsemme ei edes tiedä meidän olevan olemassa. Pojalta kyllä pyydettiin tapaamisiakin, mutta miniän mielestä olemme vaaraksi lasten mielenterveydelle. Joten tapaamisista ei ole tullut mitään. Antipatiaa jos mitään muutakaan tunnetta en miniää kohtaan tunne. Kymmenessä vuodessa on tullut vain todetuksi etten ole saanut olla isovanhempi ja se siitä. Ja mehän emme niitä välejä poikki ikinä halunneetkaan lyödä, vaan miniä. Hän totesi ettei halua meistä mitään, eikä meiltä mitään. Eipä ole ollut siihen sitten puuttumista. No elämässä on muutakin kuin isovanhemmuus. Nykyaikana sen merkitys ilmeisesti muuttumassa, kun näitä iosvanhemuutensa kielettyjä on paljon jo tuttavapiirissä. 

Niin. Sitten lienet juuri sitä. Itse hain meidän häiriköllemme lähestymiskiellon. Ei ole kellekään epäselvää sen jälkeen, onko tervettä seuraa.

Niin miniähän sen diagnoosin on tehnyt. Kymmenessä vuodessa on nähty jopa ne viitisenkertaa.  Lapsenlapsiakin synnytyssairaalassa ja nimiäisissä. Koskaan ei miniä ole jutellut kanssani tai mieheni kanssa. On varmaan pätevä diagnosoimaan ihmisiä? Ehkäpä hän ei vain myönnä edes itselleen ettei vain halua meitä elämäänsä. Arvostamme sitä emmekä tuppaudu, kun ei tykätä. Parempi näin saamme olla onnellisia molemmat tahollamme. 

Ikävää, että sinun on ollut haettava lähstymiskielto anopille. Jaksamisia sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Sä oot kommentoinut jo monta kertaa tuota rusinat pullasta vaikka Ap sanonut moneen kertaan että lastenhoitoapua ei tarvi vaan harmittelee kun isoäiti katkaisi kokonaan välit koska ap ei tanssinut pillinsä mukaan mm viettänyt joulua tyttärensä luona.

Ja nimenomaan lasta ja miestä ajattelee, tuskin itse on läheinen anopin kanssa vaan haluaisi heillä olevan edes jonkinlaiset välit. Mutta eihän se onnistu jos mummi on marttyyri.

Mut kuitenki jatkuvasti kommentoi miten outoa on, että miehen sisko on niin paljo tekemisissä ja tietää heidö asioista todella paljon, vaikka ei ole tekemisissä?

Jos todetaan, että Ap:n anoppi on mielivaltaisesti vaan katkaissut välit ja on inhottava ihminen. Miksi hän ei pysty käsittämään silloin, että tämä henkilö on jollain tavalla sairas?

Suurin osa anopeista on täysiä hitörviöitä, usein ovat ilkeämielisiä kouluttamattomia wt juntteja joilta puuttuu sosiaaloset käytöstavat ja oma tunne-elämän hallinta. Parempi vaan ettei ole tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Sä oot kommentoinut jo monta kertaa tuota rusinat pullasta vaikka Ap sanonut moneen kertaan että lastenhoitoapua ei tarvi vaan harmittelee kun isoäiti katkaisi kokonaan välit koska ap ei tanssinut pillinsä mukaan mm viettänyt joulua tyttärensä luona.

Ja nimenomaan lasta ja miestä ajattelee, tuskin itse on läheinen anopin kanssa vaan haluaisi heillä olevan edes jonkinlaiset välit. Mutta eihän se onnistu jos mummi on marttyyri.

Mut kuitenki jatkuvasti kommentoi miten outoa on, että miehen sisko on niin paljo tekemisissä ja tietää heidö asioista todella paljon, vaikka ei ole tekemisissä?

Jos todetaan, että Ap:n anoppi on mielivaltaisesti vaan katkaissut välit ja on inhottava ihminen. Miksi hän ei pysty käsittämään silloin, että tämä henkilö on jollain tavalla sairas?

Monesti kuule anoppi ja käly ovat miniää vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Mummot ovat aina kultasii, ne leipoo, laulaa ,istuttaa kukkii kädet multasiin.

Mummot tykkää kaikista lapsista, varsinkin omista lapsen lapsista.

Mummo säästää rahat sulle ,jotta voisit alkaa mulle.

Mummo ei oo nainen lainkaan..papalla seisoo vain leivonta aikaan

Siinäpä onpi vastaus sulle..tunteitasi loukatulle

Miksi alapeukut

Eikö tämä ollut mummun haukunta ketju?

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa anopeista on täysiä hitörviöitä, usein ovat ilkeämielisiä kouluttamattomia wt juntteja joilta puuttuu sosiaaloset käytöstavat ja oma tunne-elämän hallinta. Parempi vaan ettei ole tekemisissä.

Meinaatko, että johonkin ammattiin kouluttautuminen tuo sydämen sivistystä, hyviä käytöstapoja tai kykyä ottaa toinen huomioon? Riman ylittää ehkä sairaanhoitaja jne.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummot ovat aina kultasii, ne leipoo, laulaa ,istuttaa kukkii kädet multasiin.

Mummot tykkää kaikista lapsista, varsinkin omista lapsen lapsista.

Mummo säästää rahat sulle ,jotta voisit alkaa mulle.

Mummo ei oo nainen lainkaan..papalla seisoo vain leivonta aikaan

Siinäpä onpi vastaus sulle..tunteitasi loukatulle

Miksi alapeukut

Eikö tämä ollut mummun haukunta ketju?

Suurin osa mummoista on täysiä hitörviöitä, usein ovat ilkeämielisiä kouluttamattomia wt juntteja joilta puuttuu sosiaaloset käytöstavat ja oma tunne-elämän hallinta. Parempi vaan ettei ole tekemisissä.

Täällä oli joskus ketju missä naiset pilkkasivat veljiensä vaimoja ja kertoivat että on suirinta hupia että äidin kanssa pilkataan yhdessä veljen vaimoa. Osa oikein vahingoniloisesti kuvaili miten miniä on hyljitty ja miten sitä kiusataan.

Mun anoppi ja anopin tytär oli päättäneet jo ETUKÄTEEN että aikovat inhota miniää ja tehdä miniälle sen selväksi. Kertoivat tämän miehelle ennenkuin ikinä oltiin tavattu. Ja ei ollut kyse huonosta maineesta tms kun tulin eri puolelta suomea. Olin vaan liian koulutettu. Anoppi ei tykännyt että tulee akateemisia sukuun, suku on ylpeä duunaritaustastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Sä oot kommentoinut jo monta kertaa tuota rusinat pullasta vaikka Ap sanonut moneen kertaan että lastenhoitoapua ei tarvi vaan harmittelee kun isoäiti katkaisi kokonaan välit koska ap ei tanssinut pillinsä mukaan mm viettänyt joulua tyttärensä luona.

Ja nimenomaan lasta ja miestä ajattelee, tuskin itse on läheinen anopin kanssa vaan haluaisi heillä olevan edes jonkinlaiset välit. Mutta eihän se onnistu jos mummi on marttyyri.

Tässä ketjussa on muitakin keskustelijoita enkä yhtään ihmettele, jos muutkin ovat sitä mieltä, että ap odottaa saavansa lapsen isovanhemmilta vaan rusinat pullasta, kun kaikesta huokuu, että vaikka yhteydenotot ovat olleet vähäisiä, ovat nekin olleet ap:lle liikaa eikä hän ole ollut niiden vähienkään yhteydenottojen vähenemisestä pahoillaan, kunnes on yhtäkkiä todennut, ettei isovanhempia enää kiinnosta edes yrittää, vaikka kolmea muuta lastenlastaan "näkevät ja hoitavat paljon".

Mistä yhtäkkinen tarve lisätä yhteydenottoja? Ap ei sitten aiemmin ajatellut, että vaikka itseä anoppi häiritsee, niin lapsi tai mies voisivat olla toista mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?

Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?

Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.

Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.

Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?

Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.

Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?

Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.

Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:

"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."

"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."

"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."

"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."

-eri

Suomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.

Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.

Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.

Samaa ne anopit odottaa miniältään tai lapsenlapsensa vanhemmilta.

Miksi anopin tai isovanhempien pitäisi loputtomasti ymmärtää omasta mielestään huonoa käytöstä, eli hieman yksipuolinen näkökulma useimmilla keskustelijoilla asiaan on.

Ei ap tai kukaan muukaan miniä tai lapsenlapsen vanhempi ole kertonut menneensä huseeraamaan suuna päänä anopin asioihin.

Eikä kukaan anoppikaan ole sellaista väittänyt.

Mitä muuta ap on tehnyt, kuin puuttunut miehensä vanhempien taitoihin toimia isovanhempina?

Siinä, missä he ovat toisten lastenlastensa kanssa onnistuneet he ovatkin nyt ap:n lapsen kanssa pelkästään epäonnistuneet ja kaikesta heidän toiminnastaan tulee ap:lta sanomista.

Tietenkin ap määrää lapsestaan. Jeesus! Se on hänen lapsensa!

Ja mitä tulee siihen kälyn touhuun, tod näk siellä on kasvanut nyt uusi tunnevammainen sukupolvi

Eipä näitä kommentteja lukiessa enää ihmetytä, miksi isät pakenevat lapsiperhearkea ja liitot niin usein hajoavat lasten synnyttyä ja ollessa pieniä.

Tilanteessa (jota tässä kösitellään) jossa on kyse siitä määrääkö lapsesta äiti vai isoäiti, vastaus on että äiti määrää.

Äiti määrää. Isä määrää. Isoäiti ei määrää. Isoisä ei määrää. Ei käly. Ei lanko.

Ym-mär-rät-kö? Lapsen vanhemmat määräävät lapsen asioista.

Ap:n tapauksessa lapsen äiti määrää, miten isovanhempien tulee olla isovanhempia ja ainakin yli vuoden määräilyn jälkeen ihmettelee, miksei näitä isovanhempia hänen määräämänsä isovanhemmuus enää tunnu kiinnostavan.

Millä tavalla ap on määräillyt isovanhempien tapaa olla isovanhempia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Sä oot kommentoinut jo monta kertaa tuota rusinat pullasta vaikka Ap sanonut moneen kertaan että lastenhoitoapua ei tarvi vaan harmittelee kun isoäiti katkaisi kokonaan välit koska ap ei tanssinut pillinsä mukaan mm viettänyt joulua tyttärensä luona.

Ja nimenomaan lasta ja miestä ajattelee, tuskin itse on läheinen anopin kanssa vaan haluaisi heillä olevan edes jonkinlaiset välit. Mutta eihän se onnistu jos mummi on marttyyri.

Mut kuitenki jatkuvasti kommentoi miten outoa on, että miehen sisko on niin paljo tekemisissä ja tietää heidö asioista todella paljon, vaikka ei ole tekemisissä?

Jos todetaan, että Ap:n anoppi on mielivaltaisesti vaan katkaissut välit ja on inhottava ihminen. Miksi hän ei pysty käsittämään silloin, että tämä henkilö on jollain tavalla sairas?

Monesti kuule anoppi ja käly ovat miniää vastaan.

Ja se ei ole koskaan aiemmin tullut esille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nyt tehnyt Ap analyysiä tässä. On totta, että isovanhemmat ovat varmasti ylittäneet jotai rajoja. On varmasti totta, että niitä on pitänyt hakemalla hakea. Nyt kuitenkin. Sun omat vanhempasi on kuollut ja tunnut olevan aika tarkasti perillä siitä mitä siskosi miehen taloudessa tapahtuu. Aika paljo semmoista mitä itset tunnut halveksuvan. Minkä ikäinen olet ollut ku sun vanhemmat on kuollut? Ethän vaan yhtää ole kateellinen siskolle siitä miten hän saa äitinsä huomion? Onko sulla ikävä äitiäs?

Ap puhuu miehen siskosta. Emme tiedä onko hänellä siskoa.

Menetkö väkivallan uhristakin tai koulukiusatusta vikaa etsimään?

Siinä oli virhe. Anteeksi. Oli tarkoitus puhua miehen siskosta..

Ap sit on jotenki vihaisen oloinen siitäkin mitä siellä miehen siskon perheessä tapahtuu. Ja sehän ei hänen asiansa ole. Se on mun mielestä erikoista.

Näitä asioita kun voi yrittää ajatella vähän isommalta kantilta kun heti lähteä vöyhöttää jonku kertomukseen mukaan.

Samaa mieltä, että asioita kannattaa ajatella vähän laajemmin eikä lähteä paasaamaan yhden yksipuolisen kertomuksen mukaan, saati edes lukematta kunnolla kertojan kaikkia kommentteja ja siten paasaamalla pelkistä omista huonoista kokemuksista.

Ap ihmettelee, miksi isovanhemmat ovat katkaisseet yhteydenpidon, mutta tyyli, millä hän näistä lapsen isovanhemmista kertoo viittaa siihen, että ap on ollut pelkästään tyytyväinen, mitä vähemmän he ovat olleet osallisena hänen elämässään.

Alun alkaenkin tapaamisia on ollut vähän, joten kun ap on itse halunnut niitä vähentää niin helpostihan se yhteydenpito lopulta lakkaa kokonaan.

Tuntuu, että ap haluaa ainoastaan rusinat pullasta, eli nyt kun lapsi on vanhempi, hänestä olisikin mukava, jos isovanhemmat tarjoaisivat hoitoapua, kuten miehen sisaren lapsille aktiivisesti tarjoavat.

Ei ap pahemmin lastaan tunnu asiassa ajattelevan, ainoastaan itseään.

Sä oot kommentoinut jo monta kertaa tuota rusinat pullasta vaikka Ap sanonut moneen kertaan että lastenhoitoapua ei tarvi vaan harmittelee kun isoäiti katkaisi kokonaan välit koska ap ei tanssinut pillinsä mukaan mm viettänyt joulua tyttärensä luona.

Ja nimenomaan lasta ja miestä ajattelee, tuskin itse on läheinen anopin kanssa vaan haluaisi heillä olevan edes jonkinlaiset välit. Mutta eihän se onnistu jos mummi on marttyyri.

Tässä ketjussa on muitakin keskustelijoita enkä yhtään ihmettele, jos muutkin ovat sitä mieltä, että ap odottaa saavansa lapsen isovanhemmilta vaan rusinat pullasta, kun kaikesta huokuu, että vaikka yhteydenotot ovat olleet vähäisiä, ovat nekin olleet ap:lle liikaa eikä hän ole ollut niiden vähienkään yhteydenottojen vähenemisestä pahoillaan, kunnes on yhtäkkiä todennut, ettei isovanhempia enää kiinnosta edes yrittää, vaikka kolmea muuta lastenlastaan "näkevät ja hoitavat paljon".

Mistä yhtäkkinen tarve lisätä yhteydenottoja? Ap ei sitten aiemmin ajatellut, että vaikka itseä anoppi häiritsee, niin lapsi tai mies voisivat olla toista mieltä?

Eikö aikuinen mies osaa pitää haluamansa välit kunnossa itsekin? Ap on kertonut myös miehen tuntemuksista vanhempiinsa liittyen. Ei kauheasti vaikuta siltä, että ap olisi toiminut tässä mitenkään kohtuuttomasti.