Sivut

Kommentit (865)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on selkeästi persoonallisuushäiriöinen.

Onko nykyään persoonallisuushäiriöinen, jos ei ota kiukuttelevan miniän kaikkea pask..niskaansa ja haluaa ottaa etäisyyttä.
Eikä halua olla kynnysmattona.

Ja tosiaan, ap. laittoi mummolle rajat, niin kuin täällä usein neuvotaan ja nyt kävi näin. Ja sitten itketään ja ollaan ihan rikki - kuinka tässä näin kävi.

Nyt sä vääristelet. En itke. Ja mies oli rikki ISOäitinsä kuolemasta jolloin pyysin äitiään edes soittamaan, ei soittanut.

Sillä miehellähän on sinut, miksi sinä et riitä? Et edes yritä olla hyvä vaimo?

Ja miksei mies soittanut äidilleen, tältähän oli kuollut sentään oma äiti.  Nyt sen sijaan miniä rupeaa käskyttämään anoppiaan, että soita sille pojalles kun se on ihan risa mumman takia. Oliko ihan pakko sekaantua?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jollain ihmisillä on tarve ns. merkata reviiriään ja se korostuu kun tulee lapsia.

Minulla on perhe samoin kuin neljällä veljelläni. Yhteen veljeeni välit ovat aika viilenneet tämän vaimon vuoksi. Jotenkin siellä on aina nihkeä ilmapiiri ja kälyni myös käyttää heidän lapsiaan "kiristykseen". Jos ette tee näin niin lapset eivät voi tulla tapaamaan serkkujaan. Jonkun aikaa tuota katseltiin ja myötäiltiin mutta sitte aloimme sanoa että "Okei, ikävä juttu, ehkä joku toinen kerta" ja sitten tavattiin vanhempiemme, puolisoiden vanhempien ja kaikkien muiden lasten kanssa esim. mökillä tai lintsillä. 

Tuokaan ei ollut hyvä koska nyt tämä kälyni syyttää meitä heidän syrjimisestään ja niin edelleen.

Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Kohtele muita kuin haluisit itseäsi kohdeltavan. 

Meillä on kaikilla muilla todella läheinen suhde.

Ja sen sanoisin vielä aloittajalle. Se sinun lapsesi on sinun elämäsi tärkein henkilö. Ei muiden. 

Usein näissä läheisissä perhesuhteissa on joku, joka saattaa käytöksellään pilata koko suvun väliset suhteet. Se voi olla käly, miniä, anoppi eli kuka vaan, jolla on muutenkin huonot välit muihin ihmisiin. Minä, anoppina ja ihmisenä, en halua olla osallisena tällaisissa draamapeleissä, vaan olen jättänyt suosiolla pelikentän niille, jotka haluavat ylläpitää turhanaikaista draamaa, ja aiheuttaa sekaannusta. Valitsen itse pelikaverit, ja heidän kanssaan peli on antoisaa ja tasa-arvoista, vuorovaikutteista, eikä siihen kuulu haukkuminen, mollaaminen, määräileminen eikä eristäminen. Eihän ihmisen tarvitse enää ikääntyvänä osallistua mihinkään kuluttaviin ihmissuhdepeleihin, vaan kannattaa viheltää peli poikki jo siinä vaiheessa, kun huomaa pelin käynnistyneen. Vain näin saa itselleen mielenrauhan, ja voi jatkaa omaa elämäänsä tasapainoisena ja onnellisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella siis on hirveän epänormaalia, että haluaa esim. tavata isovanhempia vaikkapa pari kertaa kuussa, vaikka ei halua anoppia mukaan synnytykseen odotushuoneeseen ja haluaa ottaa itkevän vauvansa omaan syliin?

No joo tavaroiden tuomisesta sanominen on tylyä, mutta AP ei ole tätä avannut kuinka paljon sitä tavaraa on tullut. Minä jouduin omalle anopilleni sanomaan, kun oli joka tapaamiskerralla ostanut pussillisen kirppisvaatteita. Ymmärrän hyvin halun osallistua ja nykyään kirppareilta löytyy kivasti vaatteita toisin kuin ennen, mutta rajallinen se meidänkin kaappitila vain on. Mielestäni riittää lahjat jouluna ja synttärinä ja harvakseltaan jotain tuliaisia jos haluaa tuoda. Kuvitelkaa nyt jos jokainen teillä käyvä vieras toisi teille joka kerralla pussillisen tavaraa tai vaatetta? Pakkohan ihmisen on voida sanoa jossain vaiheessa, että ei kiitos enempää, seurasi on tärkeämpää. Normaalien ihmisten kanssa välit ei mene tuosta eikä muustakaan mistä ap (hox itse) on kertonut. Se ettei halua synnytykseen anoppia mukaan odotushuoneeseen on kaikin puolin normaalia ja tervettä, eikä mieleltään terve anoppi koe tätä uhaksi omalle mummoudelleen. Eikä muuten sitäkään, ettei saa järjestää toisten ristiäisiä.

Veikkaan että AV:lla on ollut niin monta anoppiketjua ja kenties osa näistä on saman ihmisen jälkeä, etteivät ihmiset oikeastaan edes lue aloittajan viestejä kunnolla vaan sulattavat AP:n tiedot entisiin ketjuihin ja puolet tulee lisäksi omasta mielikuvituksesta.

Meillä sekä äitini että anoppi kantavat joka kerta käydessään kassillisen vaatteita lapsille. Ilahdun niistä aina, käyn ne samantien läpi ja kehun. Osoitan olevani onnellinen. Sanon sivulauseessa, että paitoja alkaa olla aika paljon, mutta sukkia kuluu uskomaton määrä. Seuraavalla kerralla saan sukkia.

Ei meillä niitä kaikkia vaatteita käytetä, mutta isoäidit haluavat ostaa ja minä osaan viedä ne kirppikselle. Mikä siinä on niin hankalaa, että ei voi sallia isovanhemmille onnenhetkiä, vaan ne kaikki pitää pyrkiä vesittämään sillä, että "ei me tätä haluttu".

Jos joku todella haluaa kassillisen vaatteita kerran viikossa kahdessa ja sitten kuskata niitä kirpparille takaisin myyntiin myyntiin jatkuvasti kuukausittain, niin mikäs siinä. Minä käytän aikaani toisin.

-se jota lainasit

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ainoa asia mitä haluat on se että miehesi ja lapsesi saavat pitää välinsä isovanhempiin ja serkkuihin niin ratkaisu on hyvinkin yksinkertainen. Mies voi käydä yksin lapsen kanssa vanhemmillaan ja sisaruksillaan.

Tämä on paras, juurikin näin. Mies lasten kanssa kyläilee vanhempiensa luona. Lapset oppivat tuntemaan isovanhempia edes hiukan samoin he lapsianne. 

Et ole lukenut. Kun ei enää osoita mitään kiinostusta. Ja on mies aiemmin käynyt yksinkin mutta ei voi mennä niin että ei ole mitään vastavuoroisuutta.

Mitä vastavuoroisuutta? He eivät halua tulla teille lytättäviksi?

Onko se sinusta väärin? Kuinka monta kertaa sinun pitäisi ottaa turpiin että siirtyisit eteenpäin?

Luin itse koko ketjun ja voin sanoa että minulta varmaan jäisi itseltäkin suhde tuollaisiin ihmisiin "hiipumaan" vaikka läheisiä olisivatkin.

Miniä vastaan anoppi

Appivanhemmat pilaavat parisuhteen ja lastenkasvatuksen! Sinulla on ehkä omat vanhempasi tukenasi ja ole vanhempiesi kanssa hyvissä väleissä. Jos appivanhemmat eivät ymmärrä suomen kieltä nyt, niin he eivät ymmärrä sitä tulevaisuudessakaan. Kysymys voi olla valtataistelusta eli anoppi haluaa päihittää miniänsä. Yleensä anoppi on se hirviö, mutta joskus inhottava appiukko on anoppiakin katalampi. Wellcome to the real life!!!

Vierailija

En oikein ymmärrä näitä ihmisiä jotka väittävät appivanhempien tunkevan aloittajan suhteeseen.

Aloittajahan nimenomaan valittaa siitä kuinka he ovat hylänneet aloittajan perheen ja keskittyvät tämän miehen siskon perheeseen.

Kysyn siis että mistä tässä oikein valitetaan?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lapsen saanut kuvittelee vain olevansa arvoasteikolla vihdoinkin määräävässä asemassa, jos ei mitenkään muuten, niin edes nyt, vauvansa asioissa. Ei kannata lähteä nokittelemaan appivanhempien kanssa. Anna koko kylän vain kasvattaa, niin tulee paras lopputulos :)

Ei vastasyntynyttä kasvateta, vauva haluaa vain olla äitinsä lähellä. Vauvan paras on äiti jota ei stressata millään ihme vaatimuksilla.

Jos isovanhemmat ovat itsekkäitä päsmäreitä, niin ystävät, päiväkoti, koulu toimivat kylänä ihan hyvin. Ei ne entisaikojen yhteisölliset ihmisetkään antaneet lapsiaan kylähullujen hoidettaviksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on selkeästi persoonallisuushäiriöinen.

Onko nykyään persoonallisuushäiriöinen, jos ei ota kiukuttelevan miniän kaikkea pask..niskaansa ja haluaa ottaa etäisyyttä.
Eikä halua olla kynnysmattona.

Ja tosiaan, ap. laittoi mummolle rajat, niin kuin täällä usein neuvotaan ja nyt kävi näin. Ja sitten itketään ja ollaan ihan rikki - kuinka tässä näin kävi.

On vahvasti persoonallisuushäiriöinen jos hylkää kaksi lastaan ja takertuu sairaalls tavalla yhteen. Ja kaappaa tämän elämän. Suhde lapsenlapsiin on yhtä sairas kuin omiinkun on ollut.

En tiedä olenko oikeassa, mutta rivien välistä luen ap. kommenteista, ettei ap. ole suinkaan huoli "paskasta" anopista tai isovanhempi-lapsi suhteesta, vaan ongelmia on parisuhteessa ap. käytöksen vuoksi ja nyt mies on laittamassa kapuloita rattaisiin.

Haiskahtaa vähän siltä, sillä mies on odottanut sisaren lapsen synttäreille kutsua, soittanut siskolleen, yrittänyt ottaa yhteyttä äitiinsä, lähettänyt lapsensa kuvia jne.

Ja aloitusviestissä ap. kertoo

"Pikkuhiljaa yhteydenpito väheni ja loppui kokonaan.
Mies sanoo että varmaan siksi kun eivät saaneet olla sellaisia isovanhempia kuin haluavat"

Ja jossakin toisessa viestissä "kuinka mies on täysin rikki"

Mies on lähettänyt kuvia äidilleen lapsesta

Jopa ap. on pyytänyt viestillä anoppia soittamaan pojalleen.
Jne.

Ehkä ap. ongelma ei ole paha anoppi, vaan mies, joka haikailee äitinsä ja suvun perään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä näitä ihmisiä jotka väittävät appivanhempien tunkevan aloittajan suhteeseen.

Aloittajahan nimenomaan valittaa siitä kuinka he ovat hylänneet aloittajan perheen ja keskittyvät tämän miehen siskon perheeseen.

Kysyn siis että mistä tässä oikein valitetaan?


He tunkeilivat aluksi, ap ja miehensä pyysivät heitä kunnioittamaan asettamiaan rajoja, mistä loukkaantuneena he lopettivat yhteydenpidon. Tai näin ymmärsin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ainoa asia mitä haluat on se että miehesi ja lapsesi saavat pitää välinsä isovanhempiin ja serkkuihin niin ratkaisu on hyvinkin yksinkertainen. Mies voi käydä yksin lapsen kanssa vanhemmillaan ja sisaruksillaan.

Tämä on paras, juurikin näin. Mies lasten kanssa kyläilee vanhempiensa luona. Lapset oppivat tuntemaan isovanhempia edes hiukan samoin he lapsianne. 

Et ole lukenut. Kun ei enää osoita mitään kiinostusta. Ja on mies aiemmin käynyt yksinkin mutta ei voi mennä niin että ei ole mitään vastavuoroisuutta.

Miksi ei? Kuka vastavuoroisuutta vaatii, sinäkö?

En. Mies. Häntä asia häiritsee ja silloin myös minua koska on minulle rakas.

Vierailija

Mä en oikein ymmärrä tätä sinun appivanhempiesi lynkkaamista. Hehän tekivät juuri niin kuin sinä halusit.

Antoivat teille sen oman tilan tehdä asianne niin kuin haluatte. Olivat ilmeisesti aluksi liian innoissaan uudesta lapsenlapsestaan mutta nyt antoivat sinulle sen oman rauhasi mitä halusit kun rajoja asetit.

Vierailija

Ehkä ap ei kuitenkaan olisi halunnut välien rikkoutuvan ja haki tuossa aloituksessa sitä 🤔 Kyllä minäkin haluan rauhaa synnytyksen jälkeen, mutta jos sairaalassa olen pidempään niin vauvan ja mun voinnin mukaan voi käydä piipahtamassa. Tai sitten, kun ollaan ehditty asettua taas kotiin. Ehkä se voi tuntua hämmentävältä ja jopa väärältä, mutta toimii parhaiten meillä.

Jotenkin itselleni välittyy kuva liian innokkaista ja toisaalta hieman rajattomista isovanhemmista. Tuohon tavaran tuontiin en oikein osaa ottaa kantaa, meille on pikku vauvoille kyllä tuotu jotain mikä on myöhemmin osoittautunut turhaksi, mutta ei se elämä ole siihen loppunut. Jos tavaraa taas tuotaisiin kassikaupalla, tyyliin liian pieniä vaatteita, niin pakkohan asiasta olisi jotenkin kauniisti sanoa. Esimerkiksi, että tosi ihanaa kun haluatte hankkia lapselle vaatteita. Nuo edelliset oli kuitenkin liian pieniä. Lapsen koko on x/erityisesti tarvittaisiin koon x vaatteita/näitä vaatekappaleita. Jos sitä "rajaa" on menty tässä asiassa tekemään ennen kuin mitään on tuotu, niin sitten ymmärrän vetäytymisen sen suhteen; en varmaan itsekään uskaltaisi viedä oikein mitään.

Täälläkin eletään tilanteessa, jossa isovanhempien kanssa on ongelmaa. Tai ei kaikkien neljän, ainoastaan yhden. Usein valitetaan kiinnostuksen puutetta, nyt tuntuu, että kiinnostaa liikaakin. Kun isovanhempi kyselee jotakuta lapsista kyläilemään luokseen viikonlopuksi, siihen pitäisi oikopäätä suostua. Useimmiten meille sopii, mutta totta kai vuoteen mahtuu myös niitä viikonloppuja, kun ollaan vaikkapa koko perheen kanssa reissussa tai meillä on ylipäätään muuta suunnitelmaa. Jos isovanhemman kanssa on säädetty viitenä edellisenä viikonloppuna, että kukin lapsi on saanut vuorollaan käydä olemassa yhden yön viikonlopussa isovanhemman luona, niin voi olla, että kuudentena viikonloppuna olisi mukava, että kaikki olisivat ihan vain kotona..

Isovanhempi tapaa lapsenlapsiaan suhteellisen usein ja melkoisen säännöllisesti. Kuitenkaan pientäkään poikkeusta ei ymmärretä, esimerkiksi noiden reissujen osalta. Tivataan, miksi ei käy, onko lapsista juuri tämän pakko tulla mukaan (no hei, ei tällä porukalla muutenkaan jatkuvasti matkustella) ja miten kalenteri voi olla niin täynnä ettei koko viikonloppuun mahdu.

Jos väli venyy pidemmäksi sairastelujen ym. vuoksi, niin voi sitä armotonta ryöpytystä...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on selkeästi persoonallisuushäiriöinen.

Onko nykyään persoonallisuushäiriöinen, jos ei ota kiukuttelevan miniän kaikkea pask..niskaansa ja haluaa ottaa etäisyyttä.
Eikä halua olla kynnysmattona.

Ja tosiaan, ap. laittoi mummolle rajat, niin kuin täällä usein neuvotaan ja nyt kävi näin. Ja sitten itketään ja ollaan ihan rikki - kuinka tässä näin kävi.

Nyt sä vääristelet. En itke. Ja mies oli rikki ISOäitinsä kuolemasta jolloin pyysin äitiään edes soittamaan, ei soittanut.

Sillä miehellähän on sinut, miksi sinä et riitä? Et edes yritä olla hyvä vaimo?

Ja miksei mies soittanut äidilleen, tältähän oli kuollut sentään oma äiti.  Nyt sen sijaan miniä rupeaa käskyttämään anoppiaan, että soita sille pojalles kun se on ihan risa mumman takia. Oliko ihan pakko sekaantua?

Arggh mitä vääristelyä. Häneltä kuoli oma anoppi. EI äiti. Johon oli katkaissut välit kauan sitten, joka hoiti poikia pieneninä. Anoppi loukkaantui ajasta joka vietettiin mummin vierellä kun teki kuolemaa ja myöhemmin kuultiin että kävi katsomassa ruumista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä tätä sinun appivanhempiesi lynkkaamista. Hehän tekivät juuri niin kuin sinä halusit.

Antoivat teille sen oman tilan tehdä asianne niin kuin haluatte. Olivat ilmeisesti aluksi liian innoissaan uudesta lapsenlapsestaan mutta nyt antoivat sinulle sen oman rauhasi mitä halusit kun rajoja asetit.

Ei minun viestini mutta lisäisin että niillä isovanhemmilla on myös ihan samanlainen oikeus asettaa ne omat rajansa. Jos ne eivät kohtaa niin sitten se on voi voi. 

Ei ne isovanhemmat ole mitään koiria jota voisit käskyttää koska olen tunkenut ihmisen tuherostasi ulos.

Jos haluat ihmissuhteita niin niitä pitää vaalia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on selkeästi persoonallisuushäiriöinen.

Onko nykyään persoonallisuushäiriöinen, jos ei ota kiukuttelevan miniän kaikkea pask..niskaansa ja haluaa ottaa etäisyyttä.
Eikä halua olla kynnysmattona.

Ja tosiaan, ap. laittoi mummolle rajat, niin kuin täällä usein neuvotaan ja nyt kävi näin. Ja sitten itketään ja ollaan ihan rikki - kuinka tässä näin kävi.

Nyt sä vääristelet. En itke. Ja mies oli rikki ISOäitinsä kuolemasta jolloin pyysin äitiään edes soittamaan, ei soittanut.

Sillä miehellähän on sinut, miksi sinä et riitä? Et edes yritä olla hyvä vaimo?

Ja miksei mies soittanut äidilleen, tältähän oli kuollut sentään oma äiti.  Nyt sen sijaan miniä rupeaa käskyttämään anoppiaan, että soita sille pojalles kun se on ihan risa mumman takia. Oliko ihan pakko sekaantua?

Arggh mitä vääristelyä. Häneltä kuoli oma anoppi. EI äiti. Johon oli katkaissut välit kauan sitten, joka hoiti poikia pieneninä. Anoppi loukkaantui ajasta joka vietettiin mummin vierellä kun teki kuolemaa ja myöhemmin kuultiin että kävi katsomassa ruumista.

Tuo kuolleen katsominen kuulostaa kornilta. Mutta tiedäthän että se on vanha perinne?

Vierailija

No kyllä on loukkaavaa jos miehen vanhemmat eivät saaneet tulla katsomaan lastenlastaan. Ja ottiko ap vauvan anopin sylistä heti kun vauva alkoi itkemään..jotkut äidit on yliherkkiä synnytyksen jälkeen. Kyllä kaikissa perhesuhteissa täytyy välillä niellä se oma itsekkyys ja yrittää luovia ja tulla toimeen. Ja jos isovanhemmille tuotti iloa ostella vauvalle tavaroita, olisi pitänyt mölyt mahassaan ja kiittänyt. Nyt ap antaa pirttihirmumaisen kuvan itsestään. Loppujen lopuksi kukaan ei kunnioita kumppania joka rikkoo toisen suhteen omiin vanhempiin ja sen tämä ap on omalla itsekkäällä käytöksellään tehnyt. Good luck w that relationship!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on selkeästi persoonallisuushäiriöinen.

Onko nykyään persoonallisuushäiriöinen, jos ei ota kiukuttelevan miniän kaikkea pask..niskaansa ja haluaa ottaa etäisyyttä.
Eikä halua olla kynnysmattona.

Ja tosiaan, ap. laittoi mummolle rajat, niin kuin täällä usein neuvotaan ja nyt kävi näin. Ja sitten itketään ja ollaan ihan rikki - kuinka tässä näin kävi.

Nyt sä vääristelet. En itke. Ja mies oli rikki ISOäitinsä kuolemasta jolloin pyysin äitiään edes soittamaan, ei soittanut.

Sillä miehellähän on sinut, miksi sinä et riitä? Et edes yritä olla hyvä vaimo?

Ja miksei mies soittanut äidilleen, tältähän oli kuollut sentään oma äiti.  Nyt sen sijaan miniä rupeaa käskyttämään anoppiaan, että soita sille pojalles kun se on ihan risa mumman takia. Oliko ihan pakko sekaantua?

Arggh mitä vääristelyä. Häneltä kuoli oma anoppi. EI äiti. Johon oli katkaissut välit kauan sitten, joka hoiti poikia pieneninä. Anoppi loukkaantui ajasta joka vietettiin mummin vierellä kun teki kuolemaa ja myöhemmin kuultiin että kävi katsomassa ruumista.

Tuo kuolleen katsominen kuulostaa kornilta. Mutta tiedäthän että se on vanha perinne?

Jos ei 15 vuoteen puhunut? Olen kyllä miettinyt olisiko pyytänyt anteeksi, mutta tuskin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No kyllä on loukkaavaa jos miehen vanhemmat eivät saaneet tulla katsomaan lastenlastaan. Ja ottiko ap vauvan anopin sylistä heti kun vauva alkoi itkemään..jotkut äidit on yliherkkiä synnytyksen jälkeen. Kyllä kaikissa perhesuhteissa täytyy välillä niellä se oma itsekkyys ja yrittää luovia ja tulla toimeen. Ja jos isovanhemmille tuotti iloa ostella vauvalle tavaroita, olisi pitänyt mölyt mahassaan ja kiittänyt. Nyt ap antaa pirttihirmumaisen kuvan itsestään. Loppujen lopuksi kukaan ei kunnioita kumppania joka rikkoo toisen suhteen omiin vanhempiin ja sen tämä ap on omalla itsekkäällä käytöksellään tehnyt. Good luck w that relationship!

Tämä on outo ketju. Jokaikinen ystävä ja sukulainen, jolla on ollut vauva, on hakenut itkevän vauvan sylistäni omaansa. En ole tiennyt, että siitä faktasta pitäisi loukkaantua, että vauva kaipaa äitinsä syliin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No kyllä on loukkaavaa jos miehen vanhemmat eivät saaneet tulla katsomaan lastenlastaan. Ja ottiko ap vauvan anopin sylistä heti kun vauva alkoi itkemään..jotkut äidit on yliherkkiä synnytyksen jälkeen. Kyllä kaikissa perhesuhteissa täytyy välillä niellä se oma itsekkyys ja yrittää luovia ja tulla toimeen. Ja jos isovanhemmille tuotti iloa ostella vauvalle tavaroita, olisi pitänyt mölyt mahassaan ja kiittänyt. Nyt ap antaa pirttihirmumaisen kuvan itsestään. Loppujen lopuksi kukaan ei kunnioita kumppania joka rikkoo toisen suhteen omiin vanhempiin ja sen tämä ap on omalla itsekkäällä käytöksellään tehnyt. Good luck w that relationship!

Saihan he!

Anoppu itse rikkonut suhteen poikaansa kun täö oli pieni lapsi.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat