Minkälaisesta ongelmasta kielii jos ahdistuu miehistä ja seksistä niin paljon, että pesee itseänsä ja tavaroitansa puhtaaksi hullunlailla?
Sellaista hinkkaan itseäni puhtaaksi tunnin ajan suihkussa, pesen vaatteeni ja jopa tavarani pilalle kun en kestä jos siinä on jotain pieniä jälkiä miehestä. Heitän myös jotain tavaroita kokonaa menemään esim sohvan ja sängyn olen laittanut vaihtoon kun niihin koski mies jonka koin ahdistavaksi.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Daddy issues. Liian heikko mies isänä. Äitillä roikkui kivekset haaruksissa isän sijaan. Puuttui järjestys perheestä. Perhe ilman vahvaa miestä on kuin talo ilman kattoa, kaikki paska sataa päälle.
No isä oli mutta ei ollut läsnä. Ei kehunut, ei kannustanut, ei tehnyt mitään mun kanssa, moitti usein vain. Tuntui ettei rakastanut tai välittänyt.
Nykyään osoittaa enemmän rakkautta, mutta kai se lopullinen tuho on jo tehty eikä mua korjatuksi saa. Varmaan liittyy tuohon se, että ihastun vanhempiin miehiin ja kaipaan heistä ns isähahmoa itselleni. Arvatkaa pitävätkö miehet siitä? No ei.
Ap
Nonni mitä mä sanoin. Sanon totuuden aina, jopa silloin kun valehtelen. En ole pelkästään filosofi vaan myös terapeutti. Mulla ei ole koulutusta tähän vaan minä synnyin näillä lahjoilla. Moni soittaa astral tv:seen ja maksaa siellä omaisuuden hokkuspokkuksesta. Minä annan täällä ihmisille ilmaiseksi konsultaatiota.
Ja lääkärit ne ei halua parantaa vaan tarjoaa niitä nappeja vain, minä poraudun ihmismielen syvimpään kolkkaan ja kaivan sieltä sen juuri syyn oireilulle. Se voi tuntua välillä pahalta ja vulgaariltakin, mutta se on välttämätöntä. Nyt kun on selvitetty mistä nämä sun oireet johtuu voit alkaa parantumaan.
Kiitos, pleasure was mine.
Dr. Eisenheim
Ole ap ilman miestä. En usko että yksikään mies tässä menettää mitään.
Oletko Ap minkä ikäinen? Itselläni oli nuorena parikymppisenä sama tilanne. Isäni myös samankaltainen kuin kuvailemasi. Ajauduin suhteisiin huomattavasti vanhempien miesten kanssa, ne käytti minua häikäilemättä hyväksi. Tuo likaisuus tulee siitä. Kun löydät tasavertaisen ”normaalin” kumppanin, sitä tunnetta ei enää ole. Sitä ennen sinun kannattaa käsitellä tuo isäsuhteesi. Ei ole pikkujutuista kyse. Itse olen yhden ns. normaalin suhteen kariuduttua nyt vähän alta nelikymppisenä jäänyt ihan vapaaehtoisesti yksin, olen niin rikkinäinen sielu juurikin tuon isäsuhteen takia. Tarvitsisin niin ymmärtäväisen kumppanin, pelkään paljon hylätyksi tulemista jne. että tuskin sellaista löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia isäongelmat piti kirjoittaa englanniksi?
Kuulostaa paremmalta.
Vierailija kirjoitti:
Ole ap ilman miestä. En usko että yksikään mies tässä menettää mitään.
No olipa kivasti sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä susta tapahtuu, jos et siivoa ja pese? En siis nyt ole kiinnostunut siitä, että lopetat sen, vaan siitä, miltä sen ajatteleminen tuntuu, että et siivoaisi?
Liittyykö miesten kanssa olemiseen (ei seksuaaliseenkin) jotain muutakin epätavallista?
Jos en siivoa, ajattelen pakonomaisesti niitä kohtia, jotka kaipaavat puhdistamista. Jos kyseinen kohta koskee muualle, nyt myös sekin on pestävä. En voi istua tuossa, kun se mies on istunut. Sitten sen miehet rippeet tarrautuvat minuun pysyvästi.
Päätän pestä itseni kunnolla suihkussa ennen nukkumaanmenoa, ainakin sitten sängyssäni olen puhdas.Tuntuu, että pää räjähtää ja että tulen ikuisesti olemaan likainen enkä puhdas ja kelpaa kenellekään. En halua, että turvallisessa kodissani jossa kukaan ei pääse satuttamaan minua, olisi esineitä jotka muistuttaisivat minua niistä ihmisistä jotka satuttavat. En halua, että he ottavat vallan minusta ja minun puhtaasta ja turvallisesta kodistani
Ap
Okei. Onko nämä seksikokemukset olleet sellaisia, että olet miellyttämisenhalusta antanut itsellesi tehtävän jotain mistä et edes pidä ja sitten sinut on silti "hylätty"? Vanhoja miehiä? Vanhempia?
Sinun pitää löytää tasavertaista seuraa.
Joo, juurikin noin! En edes tajunnut tuota aiemmin.. ja aina ne suhteet on olleet niin, että minä miellytän ja tottelen ja toivon, että mies olisi hellä, huomaavainen ja jäisi pitämään minusta huolta. Näin ei koskaan käy vaan ne miehet ovat yhtä kamalia olleet ja lähteneet. Sitten ällötyn kaikesta, itsestäni ja kaikesta mihin mies on koskenut.
Ap
Et siis kohtele itseäsi kovin hyvin. Ei tarvitse olla mielisairas voidakseen pahoin tuollaisesta ja oireillakseen. Tärkein tehtäväsi tässä elämässä on välittää ja pitää huolta itsestäsi, olla itsesi paras ystävä.
Ymmärrän, että sinulla saattaa ensisijaisesti kohdentua kiinnostus vanhempiin miehiin ja siksi ajatus heistä luopumisesta ei ole ihan helppo. Kuitenkin vahvasti ja vakavasti suosittelen, että alat tapailemaan oma ikäryhmäsi miehiä, etkä tee mitään vain siksi, että luulet toisen pitävän siitä. Mieti, mistä itse pidät. Mitä sinä haluat. Pysy kaukana dominoivista tyypeistä. Älä käsitä väärin, oma tahto pitää miehelläkin olla, mutta ei ketään joka vie sinua kuin pässiä narussa.
Voit varmasti olla ahdistumatta miehistä, uskon siihen ihan todella vakaasti.
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla tällaista vai olenko vain täysi hullu?
Mulla on sellaista, että koen kotini jotenkin törkyiseksi paikaksi ja juurikin se, että koitan sitä maanisesti puhdistaa ja pesen esineitä ja tavaroita, joitain pilallekin kun eivät kestä vettä. Jos menen julkisille paikoille, pidän itseäni muiden silmissä epämiellyttävänä ja haisevana, vaikka olisin käynyt suihkussa ja vaatteet on pestyt.
Ihan noin vakavana eikä miehiin liittyvänä kyllä ole ollut kuin sulla ap muuten, kuin että olen kärsinyt väkivaltaisista pakkoajatuksista ja pakonomaisesta itkeskelystä ja ollut synnytysmasennuksen jälkeen osastohoidossa.
Eli siis OCD:sta johtuvaa mullakin, koen voimakasta häpeää lapsuuden perheestäni ja kodistani, ilmeisesti yritän tätä häpeää pestä pois. Olen nähnyt palstalla muitakin aiheeseen liittyviä keskusteluja, joten et ap todellakaan ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla tällaista vai olenko vain täysi hullu?
Mulla on sellaista, että koen kotini jotenkin törkyiseksi paikaksi ja juurikin se, että koitan sitä maanisesti puhdistaa ja pesen esineitä ja tavaroita, joitain pilallekin kun eivät kestä vettä. Jos menen julkisille paikoille, pidän itseäni muiden silmissä epämiellyttävänä ja haisevana, vaikka olisin käynyt suihkussa ja vaatteet on pestyt.
Ihan noin vakavana eikä miehiin liittyvänä kyllä ole ollut kuin sulla ap muuten, kuin että olen kärsinyt väkivaltaisista pakkoajatuksista ja pakonomaisesta itkeskelystä ja ollut synnytysmasennuksen jälkeen osastohoidossa.
Eli siis OCD:sta johtuvaa mullakin, koen voimakasta häpeää lapsuuden perheestäni ja kodistani, ilmeisesti yritän tätä häpeää pestä pois. Olen nähnyt palstalla muitakin aiheeseen liittyviä keskusteluja, joten et ap todellakaan ole yksin.
Voi että.. olisipa joku vertaistukiryhmä tällaisille pesijöille. Olisi helpottavaa kun saisi jakaa tuskan edes jollain tasolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Daddy issues. Liian heikko mies isänä. Äitillä roikkui kivekset haaruksissa isän sijaan. Puuttui järjestys perheestä. Perhe ilman vahvaa miestä on kuin talo ilman kattoa, kaikki paska sataa päälle.
Ei, daddy issues-naiset ovat aivan päinvastaista sorttia. Voisin veikata enemmänkin liian kontrolloivaa isää.
Isä ei kontrolloinut niin, että olisi halunnut suojella minua, ehei. Kontrolli oli sitä, että leivänmuruja ei saanut jäädä leikkuulaudalle, tyhjä maitopurkki pitää siististi taittaa kokoon, ettei se vie tilaa roskiksessa. Huoneen ovi pitää olla auki. Kokislasia ei saa viedä huoneeseen. Verhot räväytetään auki jo klo 10 aamulla vaikka teininä haluaisi nukkua pidempään. Tuossa esimerkkejä. Kehuja en saanut koskaan.
Ap
Minun isäni oli myös tällainen.
Sillä lisällä, että vahti kunniallisuuttani ihan pikkutytöstä saakka. Ja mielestäni oli minusta kiinnostunut väärällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla tällaista vai olenko vain täysi hullu?
Mulla on sellaista, että koen kotini jotenkin törkyiseksi paikaksi ja juurikin se, että koitan sitä maanisesti puhdistaa ja pesen esineitä ja tavaroita, joitain pilallekin kun eivät kestä vettä. Jos menen julkisille paikoille, pidän itseäni muiden silmissä epämiellyttävänä ja haisevana, vaikka olisin käynyt suihkussa ja vaatteet on pestyt.
Ihan noin vakavana eikä miehiin liittyvänä kyllä ole ollut kuin sulla ap muuten, kuin että olen kärsinyt väkivaltaisista pakkoajatuksista ja pakonomaisesta itkeskelystä ja ollut synnytysmasennuksen jälkeen osastohoidossa.
Eli siis OCD:sta johtuvaa mullakin, koen voimakasta häpeää lapsuuden perheestäni ja kodistani, ilmeisesti yritän tätä häpeää pestä pois. Olen nähnyt palstalla muitakin aiheeseen liittyviä keskusteluja, joten et ap todellakaan ole yksin.
26 kommentoi tähän. Hyvin tuttua. Ja tiedostan että häpeä on päällimmäinen syy. On todella vaikea päästää esim. ihmisiä kylään. Tuntuu kuin tultaisiin paidan sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap minkä ikäinen? Itselläni oli nuorena parikymppisenä sama tilanne. Isäni myös samankaltainen kuin kuvailemasi. Ajauduin suhteisiin huomattavasti vanhempien miesten kanssa, ne käytti minua häikäilemättä hyväksi. Tuo likaisuus tulee siitä. Kun löydät tasavertaisen ”normaalin” kumppanin, sitä tunnetta ei enää ole. Sitä ennen sinun kannattaa käsitellä tuo isäsuhteesi. Ei ole pikkujutuista kyse. Itse olen yhden ns. normaalin suhteen kariuduttua nyt vähän alta nelikymppisenä jäänyt ihan vapaaehtoisesti yksin, olen niin rikkinäinen sielu juurikin tuon isäsuhteen takia. Tarvitsisin niin ymmärtäväisen kumppanin, pelkään paljon hylätyksi tulemista jne. että tuskin sellaista löytyy.
Olen 25v ja ongelmat alkoivat kun kiinnostuin miehistä 23-vuotiaana. Sitä ennen en hirveästi ollut kiinnostunut miehistä ja parisuhteista ja intiimistä kanssakäymisestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole ap ilman miestä. En usko että yksikään mies tässä menettää mitään.
No olipa kivasti sanottu.
No hyvästi ainakin.
Jos sua on käytetty lapsena hyväksi, mutta et muista sitä 😨
Filosofi Dr. Eisenheim kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Daddy issues. Liian heikko mies isänä. Äitillä roikkui kivekset haaruksissa isän sijaan. Puuttui järjestys perheestä. Perhe ilman vahvaa miestä on kuin talo ilman kattoa, kaikki paska sataa päälle.
No isä oli mutta ei ollut läsnä. Ei kehunut, ei kannustanut, ei tehnyt mitään mun kanssa, moitti usein vain. Tuntui ettei rakastanut tai välittänyt.
Nykyään osoittaa enemmän rakkautta, mutta kai se lopullinen tuho on jo tehty eikä mua korjatuksi saa. Varmaan liittyy tuohon se, että ihastun vanhempiin miehiin ja kaipaan heistä ns isähahmoa itselleni. Arvatkaa pitävätkö miehet siitä? No ei.
Ap
Nonni mitä mä sanoin. Sanon totuuden aina, jopa silloin kun valehtelen. En ole pelkästään filosofi vaan myös terapeutti. Mulla ei ole koulutusta tähän vaan minä synnyin näillä lahjoilla. Moni soittaa astral tv:seen ja maksaa siellä omaisuuden hokkuspokkuksesta. Minä annan täällä ihmisille ilmaiseksi konsultaatiota.
Ja lääkärit ne ei halua parantaa vaan tarjoaa niitä nappeja vain, minä poraudun ihmismielen syvimpään kolkkaan ja kaivan sieltä sen juuri syyn oireilulle. Se voi tuntua välillä pahalta ja vulgaariltakin, mutta se on välttämätöntä. Nyt kun on selvitetty mistä nämä sun oireet johtuu voit alkaa parantumaan.
Kiitos, pleasure was mine.
Dr. Eisenheim
Minusta niistä napeista ei olisi sinulle haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sua on käytetty lapsena hyväksi, mutta et muista sitä 😨
Mulla on jotain hämäriä muistikuvia, mutta ne ahdistaa enkä halua ajatella pahaa muista. Jos vain kuvittelen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Filosofi Dr. Eisenheim kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Daddy issues. Liian heikko mies isänä. Äitillä roikkui kivekset haaruksissa isän sijaan. Puuttui järjestys perheestä. Perhe ilman vahvaa miestä on kuin talo ilman kattoa, kaikki paska sataa päälle.
No isä oli mutta ei ollut läsnä. Ei kehunut, ei kannustanut, ei tehnyt mitään mun kanssa, moitti usein vain. Tuntui ettei rakastanut tai välittänyt.
Nykyään osoittaa enemmän rakkautta, mutta kai se lopullinen tuho on jo tehty eikä mua korjatuksi saa. Varmaan liittyy tuohon se, että ihastun vanhempiin miehiin ja kaipaan heistä ns isähahmoa itselleni. Arvatkaa pitävätkö miehet siitä? No ei.
Ap
Nonni mitä mä sanoin. Sanon totuuden aina, jopa silloin kun valehtelen. En ole pelkästään filosofi vaan myös terapeutti. Mulla ei ole koulutusta tähän vaan minä synnyin näillä lahjoilla. Moni soittaa astral tv:seen ja maksaa siellä omaisuuden hokkuspokkuksesta. Minä annan täällä ihmisille ilmaiseksi konsultaatiota.
Ja lääkärit ne ei halua parantaa vaan tarjoaa niitä nappeja vain, minä poraudun ihmismielen syvimpään kolkkaan ja kaivan sieltä sen juuri syyn oireilulle. Se voi tuntua välillä pahalta ja vulgaariltakin, mutta se on välttämätöntä. Nyt kun on selvitetty mistä nämä sun oireet johtuu voit alkaa parantumaan.
Kiitos, pleasure was mine.
Dr. Eisenheim
Minusta niistä napeista ei olisi sinulle haittaa.
Nääh, aistit pitää olla tarkkana ja vahvana. Sniff sniff haistatko tuon? Paskantiko joku housuun? Sinä?
Dr. E
Pakko-oireinen häiriö. Ap, hae apua niin saat vielä elämänilosi takaisin 💕
Juu pystyn, kun en joudu näkemään isääni tai sukulaisiani. Heitä voin tavata vain tietyn näköisenä.