Vl irtautuminen. Vertaistukea?

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Up

Ap, onko sinulla ollut vielä elämässäsi kohtaa, jossa olet tosissasi valinnut uskon ja epäuskon välillä vai oletko vaan enemmän tai vähemmän mennyt kodin perinnön eväillä ja mukana? Eli oletko joutunut tosissasi punnitsemaan, mitä usko sinulle merkitsee ja antaa ja myös kokenut sen tuoman suuren helpotuksen? Jos olet ja olet päätymässä siihen, että haluat lähteä, se ehkä tapahtunee ennemmin tai myöhemmin. 

Ketään ei voi pakottaa uskomaan.

Rohkaisen sinua pitämään uskon ja hyvän omantunnon.

Tiedän henkilöitä jotka ovat kieltäneet uskonsa. Osa heistä on jälkeenpäin myöntänyt, että se oli pahin virhe minkä ovat elämässään tehneet.

Yksi heistä jopa varoitti minua, että älä koskaan kiellä uskoasi.

Usko on helppo kieltää mutta ei ole ollenkaan varmaa saako sitä koskaan enää takaisin.

Kannattaa muistaa, että suurin lahja minkä Jumala voi antaa on Elävä Usko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Suurin osa ihmisistä varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kuulee Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Jumala kutsuu ihmistä useaan kertaan elämän aikana eikä hän heitä pois ketään joka etsii Häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Suurin osa ihmisistä varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kuulee Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Jumala kutsuu ihmistä useaan kertaan elämän aikana eikä hän heitä pois ketään joka etsii Häntä.

Mutta kun te uskotte, että vain vl-uskoiset pääsevät taivaaseen. Esim. tavallinen luterilainen, katolinen jne, ei pääse.

Voin kuvitella, miten vaikeaa on lähteä ja millaista on painostus. Jo pelkästään kysymykseesi saamasi vastaukset ovat ahdistavia ja painostavia.

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei voi pakottaa uskomaan.

Rohkaisen sinua pitämään uskon ja hyvän omantunnon.

Tiedän henkilöitä jotka ovat kieltäneet uskonsa. Osa heistä on jälkeenpäin myöntänyt, että se oli pahin virhe minkä ovat elämässään tehneet.

Yksi heistä jopa varoitti minua, että älä koskaan kiellä uskoasi.

Usko on helppo kieltää mutta ei ole ollenkaan varmaa saako sitä koskaan enää takaisin.

Kannattaa muistaa, että suurin lahja minkä Jumala voi antaa on Elävä Usko.

Ei uskoa tarvitse kieltää vaikka eroaisikin vl-yhteisöstä. Pikemminkin sen jälkeen voi alkaa juuri oikeasti uskomaan ilman kenenkään kyttäystä ja juoruilua.

Jumalaan voi uskoa aidosti, ilman mitään painostavaa "kulttia" ympärillä. Se on ihana ja helpottava tunne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Suurin osa ihmisistä varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kuulee Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Jumala kutsuu ihmistä useaan kertaan elämän aikana eikä hän heitä pois ketään joka etsii Häntä.

Mutta kun te uskotte, että vain vl-uskoiset pääsevät taivaaseen. Esim. tavallinen luterilainen, katolinen jne, ei pääse.

Tätä siis ajoin takaa. On aika paljon rennompaa kuulua ihan vain yksityisesti vaikkapa ev. Lut. Kirkkoon, jossa kukaan ei kysele milloin kävit kirkossa. Ei tarvitse tehdä tiliä mistään muille ihmisille. Uskontoaan saa toteuttaa siten kuin se itsestä hyvältä tuntuu. Ja pakko ei ole kuulua mihinkään seurakuntaan. En usko että mitään jäsenyyksiä kysellään taivaan portilla. Ei uskoa tarvitse hylätä, sen voi viedä mukanaan ja uskoa ilman sitä tilintekoa muille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Voimia tilanteeseesi

Omalla kohdallani pelkään oikeastaan sitä, että en enää löydä paikkaani ns. ulkomaailmassa, jos lähden tälläin aikuisiällä. Elämä ja identiteetti on tässä iässä jo niin vahvasti lestadiolaista, että vaikea rakentaa enää muunlaista. .Ja samaa lapsiperheen arkea elämä sittenki olisi, ehkä sosiaalisesti vähän hiljaisempaa.

Pelkään, ettei omalla kohdalla mitään onnellista loppua olekaan, lopun elämää saa varmaan tasapainoilla kahden eri maailman välillä..

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei voi pakottaa uskomaan.

Rohkaisen sinua pitämään uskon ja hyvän omantunnon.

Tiedän henkilöitä jotka ovat kieltäneet uskonsa. Osa heistä on jälkeenpäin myöntänyt, että se oli pahin virhe minkä ovat elämässään tehneet.

Yksi heistä jopa varoitti minua, että älä koskaan kiellä uskoasi.

Usko on helppo kieltää mutta ei ole ollenkaan varmaa saako sitä koskaan enää takaisin.

Kannattaa muistaa, että suurin lahja minkä Jumala voi antaa on Elävä Usko.

Miksi uskon kieltämisen jälkeen voi olla hajalla ehkä koko loppuelämän? Koska kun kasvat johonkin yhteisöön, se yhteisö on sinulle tuttu ja turva. Kun lähdet "maailmaan" mikään ei ole tuttua ja turvallista. Vaikka saat vihdoin tehdä vl-uskossa kiellettyjä juttuja, ne aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Saatat pelätä että jäät kiinni jostakin luvattomasta ja sitten tajuta, että et ole enää vl-uskon syntilistan alla ja kukaan ei moralisoi sinua normaalista asioista tai et joudu puhutteluun siitä, että olet tehnyt jotain synnillistä (käynyt yöelämässä, meikannut, kuunnellut vääränlaista musiikkia). Kun elää esimerkiksi 25 vuotta lestana ja identiteetti rakentuu yhteisöön, elämä "maailmassa" saattaa aiheuttaa rauhattomuutta, koska joudut rakentamaan koko identiteettisi uudelleen. En toivoisi kenellekään tätä matkaa ja kamppailua oman itsensä kanssa (olisinpa syntynyt ei-vl-perheeseen!). Toivon että jokainen joka on onnellinen vl uskossa, säilyttää uskonsa, koska joillekin se sopii ja on vastaus kysymyksiin. Tuo rauhan sydämelle. Osalle ihmisistä vl usko ehkäisykieltoineen ei sovi ja rauha löytyy jostain toisesta uskosta. Toiset vaeltavat ikuisesti rauhattomana, koska eivät saa rakennettua identiteettiään muualle.

T. Ex-lesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei voi pakottaa uskomaan.

Rohkaisen sinua pitämään uskon ja hyvän omantunnon.

Tiedän henkilöitä jotka ovat kieltäneet uskonsa. Osa heistä on jälkeenpäin myöntänyt, että se oli pahin virhe minkä ovat elämässään tehneet.

Yksi heistä jopa varoitti minua, että älä koskaan kiellä uskoasi.

Usko on helppo kieltää mutta ei ole ollenkaan varmaa saako sitä koskaan enää takaisin.

Kannattaa muistaa, että suurin lahja minkä Jumala voi antaa on Elävä Usko.

Miksi uskon kieltämisen jälkeen voi olla hajalla ehkä koko loppuelämän? Koska kun kasvat johonkin yhteisöön, se yhteisö on sinulle tuttu ja turva. Kun lähdet "maailmaan" mikään ei ole tuttua ja turvallista. Vaikka saat vihdoin tehdä vl-uskossa kiellettyjä juttuja, ne aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Saatat pelätä että jäät kiinni jostakin luvattomasta ja sitten tajuta, että et ole enää vl-uskon syntilistan alla ja kukaan ei moralisoi sinua normaalista asioista tai et joudu puhutteluun siitä, että olet tehnyt jotain synnillistä (käynyt yöelämässä, meikannut, kuunnellut vääränlaista musiikkia). Kun elää esimerkiksi 25 vuotta lestana ja identiteetti rakentuu yhteisöön, elämä "maailmassa" saattaa aiheuttaa rauhattomuutta, koska joudut rakentamaan koko identiteettisi uudelleen. En toivoisi kenellekään tätä matkaa ja kamppailua oman itsensä kanssa (olisinpa syntynyt ei-vl-perheeseen!). Toivon että jokainen joka on onnellinen vl uskossa, säilyttää uskonsa, koska joillekin se sopii ja on vastaus kysymyksiin. Tuo rauhan sydämelle. Osalle ihmisistä vl usko ehkäisykieltoineen ei sovi ja rauha löytyy jostain toisesta uskosta. Toiset vaeltavat ikuisesti rauhattomana, koska eivät saa rakennettua identiteettiään muualle.

T. Ex-lesta

Toi on niin totta. Niin surullista, mutta just noin se menee..

Usein kuulee, että lestadiolaisuudesta eronnut on luopunut uskosta. Uskoa on muuallakin kuin vl-lahkon sisällä. Vasta lestadiolaisuudesta eron jälkeen (joutuessani uudelleen rakentamaan suhteeni Jumalaan ja uskoon) vasta rakensin omakohtaisen uskoni. Aiemmin olin elänyt lestadiolaisuuden oppien mukaan, en tutustunut Raamattuun itse sen syvemmin kuin saarnamiesten puheiden kautta.

Kun itse mietin uskon kieltämistä reilu neljä vuotta sitten, luin joltakin netin vertaistukipalstalta lauseen, joka meni kutakuinkin näin: ”Ainoa asia, joka uskon kieltämisessä kaduttaa, on se, etten tehnyt sitä jo paljon aikaisemmin.”

Tämä lause jäi jotenkin erityisesti mieleen ja sen jälkeen olen ollut joka päivä entistä enemmän samaa mieltä. Yllättävän pitkään joutuu etsiä uutta identiteettiä ja käsitellä sitä aivopesua, jota ehti kestää liian kauan, mutta tämä on ehdottomasti sen arvoista! Läheisetkin suhtautuu lähes aina paremmin, kuin on osannut odottaa, joten ei kannata sen vuoksi lykätä päätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Suurin osa ihmisistä varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kuulee Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Jumala kutsuu ihmistä useaan kertaan elämän aikana eikä hän heitä pois ketään joka etsii Häntä.

Mutta kun te uskotte, että vain vl-uskoiset pääsevät taivaaseen. Esim. tavallinen luterilainen, katolinen jne, ei pääse.

Olen itse VL ja haluaisin selventää tuota asiaa hieman. Itse erottaisin Vl-liikkeen ja "oikean uskon" toisistaan. Oikea usko löytyy Raamatusta ja tällä hetkellä uskon että Vl- liikkeessä opetetaan Raamatun sanaa oikein. Kuitenkin liikkeessä on paljon ihmisiä, jotka esim. ovat mukana vain tottumuksesta, mutta joilla ei ole välttämättä henkilökohtaista uskoa. Eli ei, en usko että kaikki VL:t pääsevät taivaaseen. Lisäksi uskon, että on ihmisiä VL-kulttuurin ulkopuolella, joiden uskon perusta on sama kuin vanhoillislestadiolaisuudessa. Se ei vaadi juuri tätä yhteisöä, että voi uskoa Raamatun sanan oikein. Eli on muitakin ihmisiä, ehkä jopa yhteisöjä, joissa "Oikea usko" asuu. Usko on elänyt ja kulkeutunut historian aikana eri yhteisöissä, tällä hetkellä lestadiolaisuudessa opetetaan tätä uskoa. Lestadiolaisuudella on omat kulttuurilliset piirteensä, jotka kyllä perustuvat raamattuun, mutta tällä hetkellä ne nähdään liian "sääntömäisinä" myös lestadiolaisuuden sisällä.

Vl:lien uskossa opetetaan Jumalan sanaa. Itse saan uskosta lohtua ja rauhaa. Yhteisössä minua häiritsee joidenkin jäsenten "liika lakihenkisyys" kulttuurillisiin asioihin liittyen, mutta se ei muuta itse uskoa vääräksi, miten ihmiset yhteisön sisällä suhtautuvat asioihin. Omatunto kertoo mikä on oikein ja mikä väärin. Itse esim. en ehkäise, koska ajattelen ettei ole ihmisen tehtävä puuttua syntymään ja kuolemaan. Jos tulisi tilanne, jossa esim. oman hyvinvointini takia joutuisin harkitsemaan ehkäisyä, punnitsisin asiaa uudelleen uskoni ja moraalini kautta. Tällaiset asiat nousevat helposti uskon kynnyskysymyksiksi, vaikka jokainenhan meistä tekee jatkuvasti syntiä. Mielestäni tekojen perusteet merkkaavat enemmän kuin teot itsessään. Kyse on siitä, haluaako toimia Raamatun ja omantunnon mukaan. Esim. En halua ehkäistä, koska tällä hetkellä tekisin sen vain "itsekkäistä syistä". Rakkautta riittää kaikille lapsille.

-vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Suurin osa ihmisistä varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kuulee Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Jumala kutsuu ihmistä useaan kertaan elämän aikana eikä hän heitä pois ketään joka etsii Häntä.

Mutta kun te uskotte, että vain vl-uskoiset pääsevät taivaaseen. Esim. tavallinen luterilainen, katolinen jne, ei pääse.

Olen itse VL ja haluaisin selventää tuota asiaa hieman. Itse erottaisin Vl-liikkeen ja "oikean uskon" toisistaan. Oikea usko löytyy Raamatusta ja tällä hetkellä uskon että Vl- liikkeessä opetetaan Raamatun sanaa oikein. Kuitenkin liikkeessä on paljon ihmisiä, jotka esim. ovat mukana vain tottumuksesta, mutta joilla ei ole välttämättä henkilökohtaista uskoa. Eli ei, en usko että kaikki VL:t pääsevät taivaaseen. Lisäksi uskon, että on ihmisiä VL-kulttuurin ulkopuolella, joiden uskon perusta on sama kuin vanhoillislestadiolaisuudessa. Se ei vaadi juuri tätä yhteisöä, että voi uskoa Raamatun sanan oikein. Eli on muitakin ihmisiä, ehkä jopa yhteisöjä, joissa "Oikea usko" asuu. Usko on elänyt ja kulkeutunut historian aikana eri yhteisöissä, tällä hetkellä lestadiolaisuudessa opetetaan tätä uskoa. Lestadiolaisuudella on omat kulttuurilliset piirteensä, jotka kyllä perustuvat raamattuun, mutta tällä hetkellä ne nähdään liian "sääntömäisinä" myös lestadiolaisuuden sisällä.

Vl:lien uskossa opetetaan Jumalan sanaa. Itse saan uskosta lohtua ja rauhaa. Yhteisössä minua häiritsee joidenkin jäsenten "liika lakihenkisyys" kulttuurillisiin asioihin liittyen, mutta se ei muuta itse uskoa vääräksi, miten ihmiset yhteisön sisällä suhtautuvat asioihin. Omatunto kertoo mikä on oikein ja mikä väärin. Itse esim. en ehkäise, koska ajattelen ettei ole ihmisen tehtävä puuttua syntymään ja kuolemaan. Jos tulisi tilanne, jossa esim. oman hyvinvointini takia joutuisin harkitsemaan ehkäisyä, punnitsisin asiaa uudelleen uskoni ja moraalini kautta. Tällaiset asiat nousevat helposti uskon kynnyskysymyksiksi, vaikka jokainenhan meistä tekee jatkuvasti syntiä. Mielestäni tekojen perusteet merkkaavat enemmän kuin teot itsessään. Kyse on siitä, haluaako toimia Raamatun ja omantunnon mukaan. Esim. En halua ehkäistä, koska tällä hetkellä tekisin sen vain "itsekkäistä syistä". Rakkautta riittää kaikille lapsille.

-vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin samoja fiiliksiä täällä. Olen hyvin konservatiivisesta vl-perheestä. Jo teininä kipuilin oman seksuaalisuuden kanssa, tunsin olevani liian yliseksuaalinen, koska halusin niin paljon ja samaan aikaan usko kielsi seksin ennen avioliittoa ja teki siitä vielä pelkästään välineen saada lapsia. Myöhemmällä iällä aloin kyseenalaistamaan muitakin asioita, kuten meikkauskieltoa. Aloin meikata salaa ja mahdollisimman huomaamattomasti.

En ole uskaltanut kieltää uskoa omalle perheelleni. Tiedän, että se on pahinta mitä he toivovat. Olen kuluttanut kuitenkin koko nuoruuteni uskossa, jonka oppeihin en usko ja tuntuu välillä pahalta, etten niitä vuosia enää takaisin saa. Toivon, että vihdoin uskaltaisin olla vapaa, vaikka perheelleni tämä on pahin mahdollinen päätös.

Tunnen suunnatonta vapautta, mutta samalla pelkään. Jos joudunkin helvettiin, jos kaikki se, mitä minulle on opetettu, onkin totta ja minä väärässä?

Suosittelen ap kuuntelemaan No filter podcastia ja Kaarle Hurtigin podcasteja <3

Olisiko se kovin todennäköistä, että kaikki paitsi vl:t joutuvat helvettiin? Miksi Jumala tekisi noin? Eikö se olisi aika epäreilua, että pelastumiseen tarvitaan syntyminen pohjois-pohjanmaalle uskonnolliseen perheeseen, jonka myötä pääsee osaksi tuota?

Kaikki ehkäistyt, abortoidut, keskenmenneet ja lapsina kuolleet pelastuvat. Ehkä siksi maailmassa kuolee niin paljon lapsia ennen ja jälkeen syntymän?

Ja aikuisista ei niin väliä? Vaikka eivät olisi koskaan kuulleetkaan kyseisestä uskonnosta? Mielestäni se mitä olen Jumalasta kuullut ei oikein tue tätä käsitystä. Hän voi olla kova ja vaativa, mutta epäreilu? Että suurimmalle osalle ihmisistä ei anneta edes mahdollisuutta. Sinne vaan tulimereen, kun et kuollut lapsena tai synnyit väärään paikkaan? Mieti nyt.

Suurin osa ihmisistä varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kuulee Kristuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Jumala kutsuu ihmistä useaan kertaan elämän aikana eikä hän heitä pois ketään joka etsii Häntä.

Mutta kun te uskotte, että vain vl-uskoiset pääsevät taivaaseen. Esim. tavallinen luterilainen, katolinen jne, ei pääse.

Olen itse VL ja haluaisin selventää tuota asiaa hieman. Itse erottaisin Vl-liikkeen ja "oikean uskon" toisistaan. Oikea usko löytyy Raamatusta ja tällä hetkellä uskon että Vl- liikkeessä opetetaan Raamatun sanaa oikein. Kuitenkin liikkeessä on paljon ihmisiä, jotka esim. ovat mukana vain tottumuksesta, mutta joilla ei ole välttämättä henkilökohtaista uskoa. Eli ei, en usko että kaikki VL:t pääsevät taivaaseen. Lisäksi uskon, että on ihmisiä VL-kulttuurin ulkopuolella, joiden uskon perusta on sama kuin vanhoillislestadiolaisuudessa. Se ei vaadi juuri tätä yhteisöä, että voi uskoa Raamatun sanan oikein. Eli on muitakin ihmisiä, ehkä jopa yhteisöjä, joissa "Oikea usko" asuu. Usko on elänyt ja kulkeutunut historian aikana eri yhteisöissä, tällä hetkellä lestadiolaisuudessa opetetaan tätä uskoa. Lestadiolaisuudella on omat kulttuurilliset piirteensä, jotka kyllä perustuvat raamattuun, mutta tällä hetkellä ne nähdään liian "sääntömäisinä" myös lestadiolaisuuden sisällä.

Vl:lien uskossa opetetaan Jumalan sanaa. Itse saan uskosta lohtua ja rauhaa. Yhteisössä minua häiritsee joidenkin jäsenten "liika lakihenkisyys" kulttuurillisiin asioihin liittyen, mutta se ei muuta itse uskoa vääräksi, miten ihmiset yhteisön sisällä suhtautuvat asioihin. Omatunto kertoo mikä on oikein ja mikä väärin. Itse esim. en ehkäise, koska ajattelen ettei ole ihmisen tehtävä puuttua syntymään ja kuolemaan. Jos tulisi tilanne, jossa esim. oman hyvinvointini takia joutuisin harkitsemaan ehkäisyä, punnitsisin asiaa uudelleen uskoni ja moraalini kautta. Tällaiset asiat nousevat helposti uskon kynnyskysymyksiksi, vaikka jokainenhan meistä tekee jatkuvasti syntiä. Mielestäni tekojen perusteet merkkaavat enemmän kuin teot itsessään. Kyse on siitä, haluaako toimia Raamatun ja omantunnon mukaan. Esim. En halua ehkäistä, koska tällä hetkellä tekisin sen vain "itsekkäistä syistä". Rakkautta riittää kaikille lapsille.

-vl

Lisään vielä, että tämän kommentin pointti oli se, että merkityksellistä ei ole se, mihin yhteisöön kuulut, vaan se, uskotko Raamatun sanaan oikealla tavalla. Mihinkään yhteisöön kuuluminen ei pelasta vaan nimenomaan henkiläkohtainen usko.

-sama vl