Olli ja Katerina Jokisen lapsista vain vanhin puhuu suomea, mikä ihme oman kielen opettamisessa on niin vaikeaa?

No eihän rouva Jokinen ole kyllä "persjalkainen suomalainen " vaan kreikkalainen alunperin. En sitten tiedä onko Kreikkaa lapsilleen puhunut.

Vierailija kirjoitti:

Intonaatio on osa aksenttia. 

https://wikidiff.com/accent/intonation

Ihan on rouva Jokinen asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Suomen Kouvolassa. Ellei sitte ole maailmalla suomen kieltä unohtanut niinkuin eräskin rock-kukko kasarilla:)

Intonaatio tarkoittaa sävelkorkeutta. Kuitenkin kyse ei ole vain sävelkorkeuksista, vaan siitä että sanoja painotetaan väärin, puhutaan oman äidinkielen mukaisilla äänteillä (konsonanttien kovuus/pehmeys, vokaalit edessä vai takana jne), vokaalien tai konsonanttien ajallinen kesto ei välttämättä ole oikea jne. 

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka väittävät puhuvansa jotain muuta kuin omaa äidinkieltään lähes natiivitasoisesti: todennäköisesti et puhu, vaikka olisit asunut siellä uudessa kotimaassasi jo kymmeniä vuosia. Ainoastaan jos olet käyttänyt kieltä aktiivisesti päivittäin jo 7-8-vuotiaana viimeistään voidaan puhua natiivitason osaamisesta. Muutoin puheessa on aksentti. Mitä enemmän ikää tulee, sitä mahdottommaksi muuttuu vieraiden kielten äänteiden erottelukyky. Natiivitason osaamiseen vaaditaan se että kielen opettelu on aloitettu mahdollisimman varhain ja kieli on lapsena ollut jatkuvasti aktiivisessa käytössä, ei vain passiivisena. 

Itse en miellä aksentin tai sen puutteen olevan este lähes natiivitasoiselle kielitaidolle. Mielestäni sanavarasto, kielioppi, ymmärtäminen, sujuvuus jne. merkitsevät enemmän, ei se, voisiko kuulostaa syntyperäiseltä puhujalta. Varsinkin kun englantia ajatellaan, niitä natiiviaksentteja on kymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

No eihän rouva Jokinen ole kyllä "persjalkainen suomalainen " vaan kreikkalainen alunperin. En sitten tiedä onko Kreikkaa lapsilleen puhunut.

Suomalainen äiti ja kreikkalainen isä, Katerina asunut ennen Pohjois-Amerikkaan muuttoaan lähinnä Suomessa.

Ihme nillitystä ei tuo taida olla edes suomalainen ainakaan enää🤣

Mitä se tällä onnettomalla Suomen kielellä tekee jenkeissä kun eivät tänne koskaan palaa..

Vierailija kirjoitti:

No kuulostaa kyllä ihan hemmetin dorkalta, että supisuomalainen aviopari puhuu keskenään (ja lapsilleen) englantia. Lapset kyllä oppisivat molemmat kielet, jos kotona puhuttaisiin perheen parissa suomea ja muualla englantia.

No tämä juuri. Tässä tulee esimerkkeinä vaan näitä perheitä, joissa vain toinen vanhempi puhuu suomea. Silloin ymmärrän, että on eri asia, jos puolison kanssa puhutaan jotain muuta kieltä, eikä ole lähellä ketään muuta, joka suomea osaa. Lapset oppii kuuntelemalla paremmin sen kielen mitä ympärillä kuuluu. Lapsen kielen oppiminen on ainoastaan tämän yhden vanhemman harteilla, koska lapsi ei (tietty jotain kesälomien mummolareissuja yms.) lukuunottamatta kuule ikinä keskustelua, jossa ei olisi itse toisena osapuolena. Onhan sekin toki mahdollista, niinkuin moni täälläkin todistaa. 

Mutta että kaksi keskenään suomea puhuvaa vanhempaa kasvattaa lapsia, jotka eivät puhu suomea. Siis miten tämä edes onnistuu käytännössä? Ymmärrän, että koulun ja muun jenkkielämän myötä heille on englanti vahvempi, mutta tuo vaatii jo aikamoista suomen kielen välttelyä, että lapset osaa vain englantia. Siis jos vanhemmat puhuu keskenään vaikka kauppareissulle lähdöstä, tekeekö ne sen muka englanniksi?

Näin lapset oppivat rallienglantia.

Ymmärrän, että noin voi käydä. Oma lapseni alkoi puhumaan englantia kotona, vaikka asumme Suomessa. Pitkät hoitopäivät englanninkielisessä päiväkodissa ja lastenohjelmat pääosin englanniksi. Yhtäkkiä poika alkoi vastaaman englanniksi ja kertoi myös ajattelevansa englanniksi. Oli esikouluikäinen. Nyt pari vuotta suomenkielisessä koulussa olleena suomi on taas vahvempi.

Tuttavaperheen isä puhuu lapsilleen englantia. Hänellä on kyllä amerikkalaiset sukujuuret, mutta on asunut koko elämänsä Suomessa ja englanti ei ole kovin sujuvaa. Kuulostaa samalta kuin joku perusjuntti puhuisi englantia lapselleen ja hän joutuu selkeästi miettimään sanojaan eikä tiedä kaikille asioille oikeaa sanaa. En pitäisi äidinkielenä/tunnekielenä, jos puhettaan joutuu miettimään. Puhun itsekin vähintään yhtä sujuvaa englantia kuin tämä tuttavaperheen isä.

Puhuuko se jokaisen pariskunta sitten keskenään Suomea ja lapsille englantia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asuu koko ajan toisessa maassa, on oman äidinkielen opettaminen lapselle todella iso työ. Sisareni asuu USAssa ja on nähnyt todella paljon vaivaa lasten suomen kielen taidon eteen. Hän esimerkiksi ei ole ikinä puhunut lapsille muuta kuin suomea. Myös suomenkieliset lastenkirjat ja -videot ovat olleet ahkerassa käytössä. Siitä huolimatta nyt 11- ja 13-vuotiaiden lasten suomen kielen puhuminen ei ole lähelläkään Suomessa asuvia ikätovereita.

Hienoa että siskosi on jaksanut opettaa.

Ja ei tietenkään lasten suomen kielen puhuminen ole samaa tasoa kun Suomessa asuvien mutta ainakin he osaavat sitä puhua ja se on vaan ja ainoastaan plussaa.

Pääasia on, että lapset ovat oppineet kielen rakenteen ja ääntämisen. Sanastoa voi sitten vanhempanakin kartuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Näin lapset oppivat rallienglantia.

Niin, eihän ne lapset siellä koulua käy ja esim. kavereitansa tapaa. Ihan vaan vanhempiensa kanssa ovat siellä kotona. Ja kyllä varmaan Olli vaimonsa kanssa puhuu hyvää englantia, kun ovat Amerikassa vuosia asuneet. Kyllä tämän palstan ihmiset on kyllä melkoisia idiootteja. Ei voi muuta todeta.

Aluksi pidin suomenkielen taitoa yllä lapsille mutta nyt kun ovat teinejä niin heitä kiinnostaa englannin lisäksi ihan muut kielet. Ei me olla tulossa Suomeen. Opiskelumahdollisuudet Suomessa ovat surkeat kun ajatellaan mihin sieltä pääsee. Lapsilla on jo suosikkiyliopistot joihin tähtäävät. Toinen haluaa opiskelemaan englanninkieltä ja on saamassa stipendin kun on priimusoppilas. En usko että lapsilta on viety mitään tärkeää jos suomea eivät puhu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveää riistää lapsilta juuret ja tunnekieli. Vanhemmat ovat luultavasti hyvin sivistymättömiä. Asuinmaan kielestä yleensä tulee se vahvin, mutta äidinkielellä koetaan muun muassa varhaislapsuuden tunteet. On erittäin vahingollista lapsen tunne-elämän kehitykselle, jos hänelle ei puhuta omaa äidinkieltä.

No, näiden lasten äidinkieli on englanti. Itse asun ulkomailla ja vaikka kotona kaikki puhuu suomea, on kielen ylläpitäminen yllättävän työlästä mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Vaikka lapsen kotikieli onkin suomi, on ympäröivä yhteiskunta erikielinen (esim. englanti). Tällöin leikkikieli muodostuu englanniksi, koulukieli on englanti ja vaikka lapsi ymmärtää hyvin suomea, on suomen puhekielen ylläpitäminen haastavaa. Vaikka kuinka satuja luetaan suomeksi ja katsotaan tv-ohjelmia suomeksi, on vuosien jälkeen monen vanhemman todettava, että lapsi ei osaa suomea eikä enää halua sitä välttämättä puhuakaan, kun tunteet ja konkreettinen sekä abstrakti ajattelu on englannin kielellä. Huomaan tämän omista lapsistani, jotka usein aloittavat lauseen suomeksi, mutta lopettavat sen englanniksi. 

Kielen ylläpitäminen on nimenomaan helpompaa lapsen ollessa pieni, kun hänelle voi lukea, innostuu suomenkielisistä lastenohjelmista ja on paljon enemmän kodin piirissä kuin isommat lapset ja teinit.

Monikielisten lasten tyypillinen kehitysvaihe on se, että kotikieltä ei haluta puhua ja sitä hyljeksitään. Varsinkin siinä kohtaa on tärkeää vanhemman sinnikkäästi vaan jatkaa sitä oman kielensä puhumista. Onhan se kieltämättä välillä työlästä kun itseltäkin sujuu se ympäristön kieli jo melkein paremmin kuin äidinkieli! Mutta olen sitä mieltä että se vaiva kannattaa nähdä.

Teemu Selanteiden tyttö ei kylläkään mitään hyvää suomea puhu millään tasolla... Ymmärtää varmaan muttei osaa kunnolla puhua,ovat olleet jo niin kauan siellä että väkisinkin siteet suomeen löystyy. 

Vierailija kirjoitti:

Aluksi pidin suomenkielen taitoa yllä lapsille mutta nyt kun ovat teinejä niin heitä kiinnostaa englannin lisäksi ihan muut kielet. Ei me olla tulossa Suomeen. Opiskelumahdollisuudet Suomessa ovat surkeat kun ajatellaan mihin sieltä pääsee. Lapsilla on jo suosikkiyliopistot joihin tähtäävät. Toinen haluaa opiskelemaan englanninkieltä ja on saamassa stipendin kun on priimusoppilas. En usko että lapsilta on viety mitään tärkeää jos suomea eivät puhu. 

Riippuu ihan siitä miten pitkälle jaksaa ajatella ja tähdätä. Tunnen useita suomalaisen äidin ja saksalaisen isän aikuisia lapsia, jotka ovat vasta aikuisena pahoillaan siitä, että eivät ole aikanaan lapsena oppineet suomea. Joskus 70-80- luvuillahan vielä ajateltiin, että monikielisyys on ongelmallista. Nämä aikuistuneet lapset siis ovat kiinnostuneet juuristaan ja suomalaisesta kulttuurista vasta siis aikuisiällä ja yrittävät vaivalla opiskella suomea. Se tärkeys saattaa tulla ajankohtaiseksi jossain ihan toisess elämänvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aluksi pidin suomenkielen taitoa yllä lapsille mutta nyt kun ovat teinejä niin heitä kiinnostaa englannin lisäksi ihan muut kielet. Ei me olla tulossa Suomeen. Opiskelumahdollisuudet Suomessa ovat surkeat kun ajatellaan mihin sieltä pääsee. Lapsilla on jo suosikkiyliopistot joihin tähtäävät. Toinen haluaa opiskelemaan englanninkieltä ja on saamassa stipendin kun on priimusoppilas. En usko että lapsilta on viety mitään tärkeää jos suomea eivät puhu. 

Riippuu ihan siitä miten pitkälle jaksaa ajatella ja tähdätä. Tunnen useita suomalaisen äidin ja saksalaisen isän aikuisia lapsia, jotka ovat vasta aikuisena pahoillaan siitä, että eivät ole aikanaan lapsena oppineet suomea. Joskus 70-80- luvuillahan vielä ajateltiin, että monikielisyys on ongelmallista. Nämä aikuistuneet lapset siis ovat kiinnostuneet juuristaan ja suomalaisesta kulttuurista vasta siis aikuisiällä ja yrittävät vaivalla opiskella suomea. Se tärkeys saattaa tulla ajankohtaiseksi jossain ihan toisess elämänvaiheessa.

Niinpä. Esimerkiksi silloin kun saa itse lapsia. Tai kun alkaakin kiinnostaa sukujuuret ja haluaa matkustaa sinne mistä puolet geeneistä tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Keke on Iisalmesta eli ihan savolainen.

Tietokilpailuihin knoppitieto: Keke Rosberg syntyi Tukholmassa. Muutto Suomeen koitti pian kylläkin.