Olli ja Katerina Jokisen lapsista vain vanhin puhuu suomea, mikä ihme oman kielen opettamisessa on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä Katerina ole puoliksi kreikkalainen. Ehkä hän opetti äidinkielensä heille. Putro putro ghali.

Ei ilmeisesti ole. Katerinahan itse muutti ummikkona Suomeen Kreikasta äitinsä luokse. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan hyvin Stubbin lapset osaavat suomea? Eivät ole ainakaan kuulleet sitä kotona, koska isä on puhunut heidän kanssaan ruotsia ja äiti englantia.

Kyllä osaavat luultavasti ainakin jonkin verran. Heillähän on ollut suomenkielinen lastenhoitaja/kotiapulainen.

Ruotsi on myös Suomen virallinen kieli. Miksi sitä pitäisi puhua? Hyvähän sitä on jollain lailla ymmärtää, mutta Ahvenanmaalaistenkin olisi vaikea kuvitella puhuvan suomea. 

Jos tuolla perheella ei ole aikomustakaan koskaan palata Suomeen niin mita valia toisaalta. Ja jos isovanhemmat puhuvat englantia niin ei senkaan takia ole niin tarkeaa etta lapset oppisivat suomea.

Monelle toisen ja kolmannen polven siirtolaiselle on joku suomenkieli yksi hailee. Espanjan ja ranskan kielella on taalla paljon suurempi merkitys. Olen itse ulkosuomalainen ja asunut taalla rapakon takana vuosikymmenia ja vaikka itselle olisi haikea ajatus ettei lapset puhu samaa aidinkielta kuin mina niin realiteetit on mita on.

Ruotsalaiset vanhemmat opettavat ruotsin lapsilleen koska se on ns. eliittikieli. Ruotsalaisuus ja muukin skandinaavisuus on taalla sosiaalista paaomaa. Suomi taas on useimmille paikallisille jotain kummallista itaeurooppalaista mongerrusta eika siina ole ruotsinkielen skandinaavista "luksusleimaa". Ja en sano tata koska muka itse halveksisin suomenkielta, vaan sanon vaan raa'asti sen mita monet takalaiset  ajattelevat.

Tästä on puhuttu jo niin kauan, että luulisi kaikkien tietävän, että vanhempien kuuluu puhua omaa äidinkieltään lapsilleen. Jos vanhemmilla on eri kielet, kumpikin puhuu omaansa. Kodin ulkopuolella,  päiväkodissa ja koulussa sitten opitaan mahdollinen kolmas kieli. 

Itse tiedän useamman perheen, jossa asutaan englanninkielisessä maassa ja toinen vanhemmista on englanninkielinen. Näillä lapsilla suomenkieli on aika heikkoa, kun on tasan se äiti, jonka kanssa kieltä puhua ja koko muu maailma on englanniksi ihan somea ja ohjelmia myöten ja vanhemmatkin puhuu englantia keskenään.

Mutta en tajua miten lapset ei muka osaa suomea, jos molemmat vanhemmat sitä puhuu ja se on kotikieli. Varmasti englanti on luontevampi kieli, mutta miten ei muka osaa ns. perhe/kotisuomeakaan.

Vierailija kirjoitti:

Tästä on puhuttu jo niin kauan, että luulisi kaikkien tietävän, että vanhempien kuuluu puhua omaa äidinkieltään lapsilleen. Jos vanhemmilla on eri kielet, kumpikin puhuu omaansa. Kodin ulkopuolella,  päiväkodissa ja koulussa sitten opitaan mahdollinen kolmas kieli.

Entä silloin, jos on kasvanut kaksikielisessä perheessä ja on ns. kaksi äidinkieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä on puhuttu jo niin kauan, että luulisi kaikkien tietävän, että vanhempien kuuluu puhua omaa äidinkieltään lapsilleen. Jos vanhemmilla on eri kielet, kumpikin puhuu omaansa. Kodin ulkopuolella,  päiväkodissa ja koulussa sitten opitaan mahdollinen kolmas kieli.

Entä silloin, jos on kasvanut kaksikielisessä perheessä ja on ns. kaksi äidinkieltä?

Riippuu tilanteesta. Jos esim. suomi-/ruotsi -yhdistelmällä kaksikielisen puoliso on suomenkielinen, kannattaa hänen puhua lapsille ruotsia. Suomea puolestaan siinä tapauksessa, mikäli puoliso on ruotsinkielinen.

Olli Jokinen on aina tehnyt todella tyhmän vaikutelman just sitä tyyppiä joka jää luokalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylla nakee etta kukaan teista kirjoittajista ei ole itse joutunut opettamaan lapsilleen suomea taysin vieraskielisessa ymparistossa ja yleensa tilanteessa jossa aiti on ainoa suomen puhuja.

Oma lapseni kasvoi USAssa ja on niin hyva englannin kirjoittaja etta on saanut palkintojakin. Ei ole suomen osaamattomuus millaan tavalla vaikeuttanut englannin oppimista. Koulussa oppi ranskaa, taito valttava ja yliopistossa arabiaa, taito valttava. Perheessa ei ole ranskan tai arabian taitoisia.

 

Miten tämä avautumisesi liittyi millään tavalla tämän ketjun aiheeseen?

Ensinnäkin Jokisen perheessä molemmat vanhemmat on ihan persjalkaisia suomalaisia.

Toisekseen, ei kyllä vaikuttanut kauhean loogiselta tuo jatko ensimmäisen virkkeen jälkeen. Ensin siis väität, että kielten oppiminen vieraassa ympäristössä on haastavaa ja silti kerrot, kuinka lapsesi on oppinut t

Miksi haukut muita persjalkaisiksi? Oletko itse persjalkainen?

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan hyvin Stubbin lapset osaavat suomea? Eivät ole ainakaan kuulleet sitä kotona, koska isä on puhunut heidän kanssaan ruotsia ja äiti englantia.

Surullista sinänsä, että Suomen presidentin lapset eivät osaa suomen kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylla nakee etta kukaan teista kirjoittajista ei ole itse joutunut opettamaan lapsilleen suomea taysin vieraskielisessa ymparistossa ja yleensa tilanteessa jossa aiti on ainoa suomen puhuja.

Oma lapseni kasvoi USAssa ja on niin hyva englannin kirjoittaja etta on saanut palkintojakin. Ei ole suomen osaamattomuus millaan tavalla vaikeuttanut englannin oppimista. Koulussa oppi ranskaa, taito valttava ja yliopistossa arabiaa, taito valttava. Perheessa ei ole ranskan tai arabian taitoisia.

 

Miten tämä avautumisesi liittyi millään tavalla tämän ketjun aiheeseen?

Ensinnäkin Jokisen perheessä molemmat vanhemmat on ihan persjalkaisia suomalaisia.

Toisekseen, ei kyllä vaikuttanut kauhean loogiselta tuo jatko ensimmäisen virkkeen jälkeen. Ensin siis väität, että kielten oppiminen vieraassa ympäristössä on

Mikähän sen persjalkaisen määritelmä tarkalleen on, Katerina kai on sit vaan puolipersjalkainen? 

Vierailija kirjoitti:

Tästä on puhuttu jo niin kauan, että luulisi kaikkien tietävän, että vanhempien kuuluu puhua omaa äidinkieltään lapsilleen. Jos vanhemmilla on eri kielet, kumpikin puhuu omaansa. Kodin ulkopuolella,  päiväkodissa ja koulussa sitten opitaan mahdollinen kolmas kieli. 

Vanhemmat voivat itse valita, mitä kieltä puhuvat. Hyvin monet on myös jossain vaiheessa väsyneet suomen puhumiseen, vaikka lasten ollessa pieniä yrittäisi pitää kiinni suomen puhumisesta.

Kun lapset vastaavat aina toisella kielellä eikä itse suostu puhumaan suomea, on vähän vaikeaa pakottaa.

Telkkarissa haastateltiin  kerran vanhaa suomalaisnaista, joka muutti 60-luvulla Ruotsiin eikä ikinä oppinut ruotsia, koska vuorotyö esti osallistumasta kielikursseille ja muuten pärjäsi ilman. Niin vaan hänenkin aikuiset lapset puhuivat suomea vahvalla riikinruotsalaisella aksentilla ja sanoja tapaillen, vaikka äiti on aina puhunut heille vain suomea, kun ei muuta edes osaa. Kun ei suomea kuule kuin kotona, se ei riitä aktiiviseen kielitaitoon.

Suomea voi opettaa lapsille aika helposti, jos vaan on määrätietoinen ja sitkeä. Ei siis saa antaa periksi jos lapsi vastaa eri kielellä kun vanhemmat sanovat jotain suomeksi. Mulla on aikuiset lapset, joille olen aina puhunut suomea enkä mitään muuta, ja vaikka lapset puhuvat keskenään englantia ja isän äidinkieli on lapsille kolmas kieli. 

Lapseni oppivat puhumaan aikana ennen nettiä. Kävimme Suomessa muutaman kerran kun olivat pieniä, jolloin puhuivat mummolle suomea. Nyt on mummo kuollut aikoja sitten eikä Suomeen enää olla menty vuosiin. Lapset puhuvat yhä sujuvaa suomea. Ei tietenkään natiivitasolla, mutta kielitaito on melko hyvä. Voisivat muutamassa kuukaudessa oppia suomen niin hyvin, että ei heitä tuntisi ulkomaalaisiksi Suomessa. 

Kielen opetus on siis vanhemmista kiinni ja vanhempien kiinnostuksesta ja päättäväisyydestä. 

Kyllähän se tavallisesti menee niin, että lapset oppivat parhaiten sen kielen jota maassa puhutaan. Muutenkin lapset ottavat mallia samanikäisistä kavereistaan ja omaksuvat asioita heiltä eivätkä vanhemmistaan. Kieli ei ole siinä poikkeus.