Kyllä naiset tekee aloitteita, miehet ei vaan tajua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Naiset on niin sinisilmäisiä. Tämän takia he pitävät myös mies"ystäviä", jotka ovat todellakin yksipuolisia ystävyyksiä naisen puolelta kun ne miehet 100% ajasta haluaa seksiä.

Naiset ei ole vieläkään huomanneet tuota ystävyyshuijausta. Huvittavaa.

Juurikin näin. Jos miehellä ei ole seksuaalisia ajatuksia kaverinaisesta, jonka kanssa viihtyy ja kokee viehättävänä, on tämä mies totaalisen ho mo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuosta tanssista puhujan kanssa, että tilanteeseen ajaudutaan vähitellen. Tässä tällainen kliseinen versio illan kulusta: Nainen hymyilee ja tulee miehen lähelle, eli tekee nonverbaalisen aloitteen kommunikaatioon. Mies alkaa jutella, ja tekee siis aloitteen jutteluun. Nainen hihittelee ja koskee miestä käsivarteen, eli ilmaisee kiinnostuksensa myös fyysisesti. Nainen kertoo kiinnostuksestaan elokuviin, eli etsii yhteistä mielenkiinnon kohdetta. Mies nappaa syötin, ja kysäisee olisiko mahdollista käydä joskus yhdessä elokuvissa. Ja näin tällä tavalla pienin askelin päädytään sopimaan treffit.

Jos jompikumpi olisi heti vain paukauttanut treffikutsun ilmoille, niin tuskinpa toinen olisi innostunut. Missä tahansa vaiheessa keskustelua jompikumpi olisi voinut perääntyä, jos kuulisi toisesta epämiellyttäviä asioita. Sitten vain oltaisiin hienovaraisesti viety keskustelu siihen suuntaan, että tämä nyt on vain jutustelua eikä johda mihinkään.

Tämä hienosti kuvattu kliseinen versio oikeastaan vain alleviivaa pointtia, että miehet joutuvat tekemään aloitteen, koska naiset eivät riskiä pakkien saannista ota:

1) Nainen tulee lähelle ja hymyilee (jos mies ei kiinnostukaan, voi esittää, että ihan sattumalta istui siihen ja sattuu nyt vaan olemaan hymyileväinen).

2) Mies aloittaa keskustelun (jos nainen ei olisikaan vastannut tai olisi ollut tympeän tyly, on miehen kuitenkin mahdoton esittää, että hän ei tarkoituksellisesti yrittänyt avata keskustelua juuri tämän naisen kanssa).

3) Nainen hihittelee ja koskettaa miestä käsivarteen (jos mies ei lämpenekään, voi pieni kosketus olla "vahinko" -- riippuu tosin kosketuksesta, tässä kohtaa suurin vaara naisen kasvojen menetykselle, eli tämä on lähinnä oikeaa aloitetta, kuitenkin selitettävissä vahingoksi).

4) Nainen heittää syöttiä puhelemalla elokuvista (jos mies ei tarttuisikaan syöttiin, ei tässä kuitenkaan ole mitään riskinottoa, joka tapauksessahan siinä jutustellaan, niin aihe kuin aihe...)

5) Mies ehdottaa yhdessä elokuviin menoa (selkeä aloite, vastaus on kyllä tai ei).

Niin? Kukaan ei pakota sinua tekemään aloitetta, jos kerran kyseessä on sinulle valtataistelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitteen määritelmä on että se on sellainen asia jossa on aina riski vastaanottaa pakit eli sellainen josta ei voi erehtyä.

Katselu ei ole aloite.

Lähelle hakeutuminen ei ole aloite.

Bussiaikatauluista kysyminen ei ole aloite.

Puhelinnumeron kysyminen tai kahville kysyminen on aloite.

Tässähän se vika onkin, kun nainen ei koskaan laita itseään likoon ja ota riskiä torjumisesta. Aina täytyy jäädä mahdollisuus saada tilanne näyttämään siltä, ettei mitään lähestymistä oikeasti ollutkaan. Joten onko ihmekään, ettei noista tahdo saada millään kiinni. Nainen on raukkis ja sälyttää kaiken riskin miehen niskoille.

Ai että mua naurattaa näin aloitteellisena naisena nämä tämmöiset jutut :D :D 

Oon saannut monta kertaa pakit, mutta en ole koskaan poistunut ravintolasta yksin, jos sitä en ole itse halunnut ;) 

Minä olen poistunut lukuisia kertoja yksin. Todennäköisyys, että ravintolassa/baarissa olisi mies, jonka kanssa haluan lähteä harrastamaan seksiä, on sen verran pieni.

Missä todennäköisyys on isompi? Kaupassa, salilla? Lähdetkö niistä usein harrastamaan seksiä miesten kanssa?

En tietenkään. Jos haussa on yhden yön juttu, niin nimenomaan baarista lähden sitä etsimään. Mutta edes Helsingissä ei voi olla varma, että löytyy sellainen, jota haluaa. Pienemmistä paikkakunnista puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisetkaan aina tajua. Minä olen ollut elokuvatreffeillä tajuamatta, että miehen mielessä ne olit treffit. Itsehän luulin olevani vain elokuvissa. Tämä tuli ilmi vasta elokuvan jälkeen kun mies ihmetteli, miten minä en seurustele. Korjasin siinä kohtaa, että seurustelen kyllä. Hän ei vain ollut tullut kysyneeksi enkä minä kertoneeksi, kun en tajunnut että tässä mitään sen kaltaista viritystä olisi. 

Bussipysäkillä oltiin tavattu, mies heittäytyi juttusille ja minä juttelin pysäkillä ja bussissa. Annoin numeron ja mies soitteli ja juteltiin lisää ja pyysi elokuviin. Olisi nyt jossain kohtaa voinut kysyä onko minulla poikaystävää? Vai olisiko minun pitänyt tajuta jostain että hän on kiinnostunut romanttisesti?

En tajua tuollaista toimintaa. Sinulla siis oli jo parisuhde, mutta silti annat puhelinnumerosi jollekin tuntemattomalle miehelle ja lähdet hänen kanssaan vielä elokuviinkin ja sen jälkeen ihmettelet että miksi tuo mies luuli olleensa treffeillä kanssasi.

Kun tajusin miehen luulleen että oltiin treffeillä, en tietenkään sen jälkeen enää ihmetellyt, kyllähän jälkeenpäin oli helppo ymmärtää miten mies oli tuon kuvion ajatellut. Mutta silloin kun tämä kaikki tapahtui, niin en itse mieltänyt että siinä olisi ollut jotain muuta kuin kaverillista. Vasta jälkikäteen tajusin - ja tietenkin tunsin itseni hieman hölmöksi.

En ymmärrä miksi olin saanut noin monta alapeukkua. Kerroin tarinani rehellisesti ja pointtina oli juurikin se, että myös naiset voivat olla sosiaalisesti kömpelöitä ja sokeita lukemaan jotain piiloviestejä. Tämä kyvyttömyys lukea rivien väleistä ei ole siis pelkästään miesten ongelma. 

Mieluummin toki noin kuinka kerroit, on melkoisen rasittavaa päinvastainenkin, siis että jututat naista vaikka satunnaisesti, ja toinen sanoo heti olevansa varattu ja ettei ole sopivaa keskustella jne. Mutta koska mies-nais kaveruus osaa olla toisille tosi tosi hankalaa, on mieletäni ihan järkevää kertoa varhaisessa vaiheessa olevansa parisuhteessa, jos on. Ihan ettei toinen ehdi kuvittelemaan loppuelämää yhdessä.

Tässäkin kohtaa sosiaalisesti taitavat ihmiset ilmaisevat asian puolin ja toisin töksäyttämättä. Viimeksi, kun työmatkalla istuin hotellin baarissa ja joku mies liittyi seuraani (itse sitä hänelle ehdotin, kun olisi ollut tyhmää että me baarin kaksi ainoaa asiakasta istumme eri pöydissä), niin hyvin nopeasti viestin hänelle omasta statuksestani puhumalla kuluneesta kesälomasta me-muodossa. Ja yhtä nopeasti oivalsin hänen puhuvan me-muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt aloitteen kerran ja vain yhden ainoan kerran. Meni vtuiksi sekin, niin siksi en tee. Menin juttelemaan miehelle ja sitten mies sanoi, ett hyvää iltaa. Sanoin etkö ymmärrä vihjettä jne. Mies sanoi, että olet surkea jos yrität pokailla. Ei ihme että olet sinkku ja lähti kävelee pois.

Ajatteleppa jos kaikki miehet ottaisivat itselleen oikeuden lopettaa aloitteden teko YHTEEN epäonnistumiseen. Kukaan ei koskaan pääsisi parisuhteenseen.

Paitsi me naiset. Meillehän siis riittää tämä miesten paras 20%, joka EI ole sama kuin persut. Ja me saadaan miehet jotka halutaan, ei tartte noita 80% rupu-ukkoja mihinkään. Pysykööt impinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisetkaan aina tajua. Minä olen ollut elokuvatreffeillä tajuamatta, että miehen mielessä ne olit treffit. Itsehän luulin olevani vain elokuvissa. Tämä tuli ilmi vasta elokuvan jälkeen kun mies ihmetteli, miten minä en seurustele. Korjasin siinä kohtaa, että seurustelen kyllä. Hän ei vain ollut tullut kysyneeksi enkä minä kertoneeksi, kun en tajunnut että tässä mitään sen kaltaista viritystä olisi. 

Bussipysäkillä oltiin tavattu, mies heittäytyi juttusille ja minä juttelin pysäkillä ja bussissa. Annoin numeron ja mies soitteli ja juteltiin lisää ja pyysi elokuviin. Olisi nyt jossain kohtaa voinut kysyä onko minulla poikaystävää? Vai olisiko minun pitänyt tajuta jostain että hän on kiinnostunut romanttisesti?

En tajua tuollaista toimintaa. Sinulla siis oli jo parisuhde, mutta silti annat puhelinnumerosi jollekin tuntemattomalle miehelle ja lähdet hänen kanssaan vielä elokuviinkin ja sen jälkeen ihmettelet että miksi tuo mies luuli olleensa treffeillä kanssasi.

Kun tajusin miehen luulleen että oltiin treffeillä, en tietenkään sen jälkeen enää ihmetellyt, kyllähän jälkeenpäin oli helppo ymmärtää miten mies oli tuon kuvion ajatellut. Mutta silloin kun tämä kaikki tapahtui, niin en itse mieltänyt että siinä olisi ollut jotain muuta kuin kaverillista. Vasta jälkikäteen tajusin - ja tietenkin tunsin itseni hieman hölmöksi.

En ymmärrä miksi olin saanut noin monta alapeukkua. Kerroin tarinani rehellisesti ja pointtina oli juurikin se, että myös naiset voivat olla sosiaalisesti kömpelöitä ja sokeita lukemaan jotain piiloviestejä. Tämä kyvyttömyys lukea rivien väleistä ei ole siis pelkästään miesten ongelma. 

Mieluummin toki noin kuinka kerroit, on melkoisen rasittavaa päinvastainenkin, siis että jututat naista vaikka satunnaisesti, ja toinen sanoo heti olevansa varattu ja ettei ole sopivaa keskustella jne. Mutta koska mies-nais kaveruus osaa olla toisille tosi tosi hankalaa, on mieletäni ihan järkevää kertoa varhaisessa vaiheessa olevansa parisuhteessa, jos on. Ihan ettei toinen ehdi kuvittelemaan loppuelämää yhdessä.

Olen pari kertaa mennyt tuohon ansaan, että olen kuvitellut miehen haluavan tutustua pelkästään kaverimielessä. Ihan joka kerta onkin hyvin pian selvinnyt, että kyse olikin jostain muusta. En enää jaksa uskoa että tuntematon (tai lähes tuntematon) mies, joka lähestyy minua ja kertoo olevansa kiinnostunut tutustumaan, voisi olla puhtaasti kaverillisilla aikeilla liikkeellä.

Juuei, kyllä kaverit ja ystävät hankitaan koulussa ja opiskellessa ja muissa yhdistävissä konteksteissa, ei lähestymällä tuntemattomia ihmisiä sattumanvaraisesti.

Näin metoo- aikakaudella onhan tämä aloitus provo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisetkaan aina tajua. Minä olen ollut elokuvatreffeillä tajuamatta, että miehen mielessä ne olit treffit. Itsehän luulin olevani vain elokuvissa. Tämä tuli ilmi vasta elokuvan jälkeen kun mies ihmetteli, miten minä en seurustele. Korjasin siinä kohtaa, että seurustelen kyllä. Hän ei vain ollut tullut kysyneeksi enkä minä kertoneeksi, kun en tajunnut että tässä mitään sen kaltaista viritystä olisi. 

Bussipysäkillä oltiin tavattu, mies heittäytyi juttusille ja minä juttelin pysäkillä ja bussissa. Annoin numeron ja mies soitteli ja juteltiin lisää ja pyysi elokuviin. Olisi nyt jossain kohtaa voinut kysyä onko minulla poikaystävää? Vai olisiko minun pitänyt tajuta jostain että hän on kiinnostunut romanttisesti?

En tajua tuollaista toimintaa. Sinulla siis oli jo parisuhde, mutta silti annat puhelinnumerosi jollekin tuntemattomalle miehelle ja lähdet hänen kanssaan vielä elokuviinkin ja sen jälkeen ihmettelet että miksi tuo mies luuli olleensa treffeillä kanssasi.

Kun tajusin miehen luulleen että oltiin treffeillä, en tietenkään sen jälkeen enää ihmetellyt, kyllähän jälkeenpäin oli helppo ymmärtää miten mies oli tuon kuvion ajatellut. Mutta silloin kun tämä kaikki tapahtui, niin en itse mieltänyt että siinä olisi ollut jotain muuta kuin kaverillista. Vasta jälkikäteen tajusin - ja tietenkin tunsin itseni hieman hölmöksi.

En ymmärrä miksi olin saanut noin monta alapeukkua. Kerroin tarinani rehellisesti ja pointtina oli juurikin se, että myös naiset voivat olla sosiaalisesti kömpelöitä ja sokeita lukemaan jotain piiloviestejä. Tämä kyvyttömyys lukea rivien väleistä ei ole siis pelkästään miesten ongelma. 

Mieluummin toki noin kuinka kerroit, on melkoisen rasittavaa päinvastainenkin, siis että jututat naista vaikka satunnaisesti, ja toinen sanoo heti olevansa varattu ja ettei ole sopivaa keskustella jne. Mutta koska mies-nais kaveruus osaa olla toisille tosi tosi hankalaa, on mieletäni ihan järkevää kertoa varhaisessa vaiheessa olevansa parisuhteessa, jos on. Ihan ettei toinen ehdi kuvittelemaan loppuelämää yhdessä.

Olen pari kertaa mennyt tuohon ansaan, että olen kuvitellut miehen haluavan tutustua pelkästään kaverimielessä. Ihan joka kerta onkin hyvin pian selvinnyt, että kyse olikin jostain muusta. En enää jaksa uskoa että tuntematon (tai lähes tuntematon) mies, joka lähestyy minua ja kertoo olevansa kiinnostunut tutustumaan, voisi olla puhtaasti kaverillisilla aikeilla liikkeellä.

Juuei, kyllä kaverit ja ystävät hankitaan koulussa ja opiskellessa ja muissa yhdistävissä konteksteissa, ei lähestymällä tuntemattomia ihmisiä sattumanvaraisesti.

Nämä tapahtuivat itse asiassa koulussa mutta miehet olivat kuitenkin täysin tuntemattomia. En ollut koskaan aiemmin nähnyt heitä.

Vierailija kirjoitti:

Naiset tekee nykyään aloitteita, liikaakin.

Seuratkaapa keski-ikäistä ja vanhempaakin naisporukkaa vaikka risteilyillä. Siellä on miehillä vientiä, naiset suorastaan kaappaavat miehet.

Kokeile, nämä naiset eivät torju sinua, olitpa sitten vapaa tai varattu.

En ole tuollaista huomannut, mutta jälkikäteen on tultu vuosienkin jälkeen vit*uilemaan kun olen yrittänyt pildeä vongata.

Viereen istuminen ja juttelu ei välttämättä vielä ole aloite. Mutta tapaamisen ehdottaminen on jo selvästi.