Tapailemani mies sanoi ettei ole rakastunut minuun
Vaan kuulemma vain tykästynyt. Mietin vain, onko se edes mahdollista, että ajan kuluessa rakastuisi. Tuli jotenkin tosi apea olo tuosta toteamuksesta. Ei siinä mitään, jos hän olisi vain ajatellut noin, mutta kun sanoi sen ääneen minulle.
Olenko hullu jos uskon hänen vielä joskus rakastuvan minuun?
Kommentit (83)
Harva vielä tapaamisvaiheessa rakastuu. Tykästyminen on tossa vaiheessa hyvä merkki.
Kerran olette vasta tapailuvaiheessa niin ihan hyvä, ettei ole vielä rakastunut. Jos löydät jonkun muun niin mies ei jää ruikuttamaan perään. Rakkaus yleensä tulee ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Harva vielä tapaamisvaiheessa rakastuu. Tykästyminen on tossa vaiheessa hyvä merkki.
Olemme tapailleet tosiaan vasta n. Kuukauden verran. En vaan jotenkin ole tottunut hänenlaiseensa, on ihan eri maata kuin aiemmat tapailemani miehet. Hyvällä tavalla. Siksi varmaan pelkäänkin menettäväni hänet. On kuulemma aiemmissa tapailuissaan edennyt liian nopeasti ja joutunut pettymään. Ehkä hän ei tapailisi minua, ellei sitten oikeasti minusta pitäisi, hän ei nimittäin ole aina edes sänkyyn menemässä heti kun (jommankumman) kotiovesta sisään astutaan, mikä sekin on minulle uutta.
-ap
Mikäs siinä jos pilu hyvin luistaa
No oletko sinä ap itse rakastunut mieheen? Jos olette vaan kuukauden tapailleet.
Rakkaus on niin vahva sana, että sitä pitää käyttää harkiten.
Vierailija kirjoitti:
No oletko sinä ap itse rakastunut mieheen? Jos olette vaan kuukauden tapailleet.
Tuskin. En tiedä olenko koskaan ollut. Mistä sen tietää?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä jännä ilmiö, että miehet tapailevat naisia joihin eivät ole rakastuneita tai jotka eivät ole ns. ”heidän tyyppiään”. Itsekin olen tämmöisen kohteeksi joutunut. Miksi tuhlata lämpimikseen molempien aikaa jos jo tietää, että asia ei tule etenemään.
Tietenkin vakipano on aina kätevä samalla kun etsii parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oletko sinä ap itse rakastunut mieheen? Jos olette vaan kuukauden tapailleet.
Tuskin. En tiedä olenko koskaan ollut. Mistä sen tietää?
-ap
Kyllä sen tietää, jos on rakastunut. Ikävä, huoli ja toivoo toiselle kaikkea hyvää. Asettaa rakkaansa itsensä edelle. Sattuu ajatuskin, että sattuisi jotain pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä jännä ilmiö, että miehet tapailevat naisia joihin eivät ole rakastuneita tai jotka eivät ole ns. ”heidän tyyppiään”. Itsekin olen tämmöisen kohteeksi joutunut. Miksi tuhlata lämpimikseen molempien aikaa jos jo tietää, että asia ei tule etenemään.
Miten voi rakastua ihmiseen jota ei vielä tunne juurikaan? Tapailun tarkoituksenahan on tutustua.
Ja niinpä luulin minäkin että on joku tietty "tyyppi" josta kiinnostun ja silti kun ton yhden näin nii se oli menoa. Ihastuin ihmiseen joka on kaukana mun "tyyppisestä." Nyt mä vaan ihmettelen, että olenpa ollut tyhmä kun näin upean otuksen olisin pari vuotta sitten ohittanut melko nopeasti, ja nyt en näe muissa naisissa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä jännä ilmiö, että miehet tapailevat naisia joihin eivät ole rakastuneita tai jotka eivät ole ns. ”heidän tyyppiään”. Itsekin olen tämmöisen kohteeksi joutunut. Miksi tuhlata lämpimikseen molempien aikaa jos jo tietää, että asia ei tule etenemään.
No, minä olen nainen, mutta minulla on suhde ihmisen kanssa, johon en ole rakastunut. Hän ei myöskään ole minun tyyppiäni. Mutta hän on rakastunut minuun. En saanut sitä, johon olin rakastunut ja jonka olisin halunnut. Ja rakastun todella harvoin. Mutta tämä suhde on hyvä tässä kohtaa - meillä on kivaa yhdessä, hyviä keskusteluja, läheisyyttä, seksiä... Merkityksellinen ihmissuhde, vaikka ei olekaan minun puoleltani sen enempää, ja vaikka tiedänkin ettei se jatku ikuisesti. En kuitenkaan tykkää olla ilman seksiä, ja yhden illan jutut eivät kiinnosta. Ja ilman seksiä tulisi epätoivoinen olo, että "pakko" löytää joku. Nyt voin paremmin keskittyä muihin juttuihin. Ehkä rakastun joskus vielä, ehkä en - aika näyttää. Ja tämä suhde jatkuu jonkin aikaa.
Ja olemme kyllä keskustelleet tilanteesta, eli hän tietää kyllä, mitä ajattelen. En siis huijaa ketään.
Riippuu nyt aika monesta asiasta. Mutta kuukausi on aivan liian lyhyt rakastamiseen.
Rakastumista ennen tulee kiinnostuminen, ihastuminen ja yleistä vielä arki ennen kuin rakastutaan.
Itse ihastuin ja kiinnostuin toisesta, mutta kun arki koitti niin siinä vaiheessa vasta tajusi että rakkautta ei saada arjen takia. Tuohon ymmärtämiseen meni nyt viimeisen kumppanin kanssa 6kk. Vielä katseltiin toinen 6kk jos homma olisi muuttunut mutta ei muuttunut, joten lusikat meni jakoon.
Mutta alku kommenttiini että riippuu monesta asiasta. Liittyy aika pitkälti iästä ja entisistä parisuhteista (onko ollut pitkiä vai lyhyitä). Nuorempana ja ensimmäisissä parisuhteissa "rakastutaan" nopeammin. Mutta teininä ei edes tiedetä mitä rakkaus on, joten rakastamista viljellään paljon helpommin.
Mutta en olisi huolissani sinun tilanteesta jos kumppani ei vielä rakasta. Kertoo enemmän kypsyydestä ja rehellisyydestä.
Mulle taas mies sanoi että kiinnostaa mutta ei kuitenkaan kiinnosta, kun mietin ääneen että missä tässä tapailussa mennään vai mennäänkö missään.
Jotenkin ihan uskomatonta, että mies oli kanssani muutaman kuukauden vaikkei ollut kiinnostunut. Ja ihan siis reilusti aikuinen mies oli kyseessä, yli 40-vuotias.
Tuo juttu viimeistään opetti, että ikinä ei kannata tapailua jatkaa jos joutuu kerrankin miettimään missä mennään.
Kysyitkö ap asiasta vai ilmoittiko mies tämän sinulle oma-aloitteisesti? Jos jälkimmäinen niin itse pitäisin eräänlaisena vallankäyttönä.
Mitä itse haluat tai toivot suhteelta?
No näillä reilusti aikuisilla miehillä voi olla paljon huonommat ns tunnetaidot ja itsetuntemus kuin nuoremmilla. 70-80- luvulla ei ollut mitään tunteiden sanoittamista eikä kukaan puhunut mistään itsetunnosta tai tunteista ylipäätään siinä määrin kuin vaikka nykyään. Ei nelikymppinen mies siis automaattisesti osaa puhua tunteistaan tai ajatuksistaan yhtään mitään, korkeintaan ehkä "parempihan se on että saa edes joskus ja joku keittää kahvia".
Jätä se sika. Kyllä sitä ihastuu ja rakastuu samantien. Eihän siinä tapailussa muuten ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika. Kyllä sitä ihastuu ja rakastuu samantien. Eihän siinä tapailussa muuten ole mitään järkeä.
Ei ap itsekään rakasta ja kukapa tuntematonta rakastaa. Hullantua voi, mutta rakastuminen on hyvin vahva tunne ja sitä ei noin vain arkiset asiat heilauta.
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä jännä ilmiö, että miehet tapailevat naisia joihin eivät ole rakastuneita tai jotka eivät ole ns. ”heidän tyyppiään”. Itsekin olen tämmöisen kohteeksi joutunut. Miksi tuhlata lämpimikseen molempien aikaa jos jo tietää, että asia ei tule etenemään.
Koska pil lu
mies51v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on kyllä jännä ilmiö, että miehet tapailevat naisia joihin eivät ole rakastuneita tai jotka eivät ole ns. ”heidän tyyppiään”. Itsekin olen tämmöisen kohteeksi joutunut. Miksi tuhlata lämpimikseen molempien aikaa jos jo tietää, että asia ei tule etenemään.
No, minä olen nainen, mutta minulla on suhde ihmisen kanssa, johon en ole rakastunut. Hän ei myöskään ole minun tyyppiäni. Mutta hän on rakastunut minuun. En saanut sitä, johon olin rakastunut ja jonka olisin halunnut. Ja rakastun todella harvoin. Mutta tämä suhde on hyvä tässä kohtaa - meillä on kivaa yhdessä, hyviä keskusteluja, läheisyyttä, seksiä... Merkityksellinen ihmissuhde, vaikka ei olekaan minun puoleltani sen enempää, ja vaikka tiedänkin ettei se jatku ikuisesti. En kuitenkaan tykkää olla ilman seksiä, ja yhden illan jutut eivät kiinnosta. Ja ilman seksiä tulisi epätoivoinen olo, että "pakko" löytää joku. Nyt voin paremmin keskittyä muihin juttuihin. Ehkä rakastun joskus vielä, ehkä en - aika näyttää. Ja tämä suhde jatkuu jonkin aikaa.
Ja olemme kyllä keskustelleet tilanteesta, eli hän tietää kyllä, mitä ajattelen. En siis huijaa ketään.
Erittäin itsekästä toimintaa. Sinä tulet vielä ennen pitkää satuttamaan toista osapuolta. Siitäkin huolimatta, että hän tietää ja mukamas hyväksyy asian, se tulee olemaan hänelle kova kolaus. Haluaisitko itse toimia jonkun toisen tarpeiden tyydyttäjänä paremman puutteessa?
Toi on kyllä jännä ilmiö, että miehet tapailevat naisia joihin eivät ole rakastuneita tai jotka eivät ole ns. ”heidän tyyppiään”. Itsekin olen tämmöisen kohteeksi joutunut. Miksi tuhlata lämpimikseen molempien aikaa jos jo tietää, että asia ei tule etenemään.