Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Elokuvarooleja, joissa näyttelijä ei mielestäsi sopinut rooliin
Jaetaan tässä keskustleussa ns. miscasteja, eli elokuvien/sarjojen roolituksia, joihin valittu näyttelijä ei mielestäsi sopinut siihen lainkaan. Ei siis mielestäsi huonoja elokuvia, tai hahmoja joista et pidä, vaan huonoja näyttelijävalintoja.
Itse aloitan Leonardo DiCaprion pääroolista elokuvassa Revenant (josta tosiaan voitti Oscarin...) Pidän Leonardoa jotenkin liian epämiehisenä karskin turkismetsästäjän rooliin. Minulle Leo on sellainen hemmotellun ja pehmeän ikuisen pikkupojan perikuva, enkä koko rainan aikana osannut ajatella häntä Hugh Glassina, ainoastaan Leonardona. Näytteli toki hyvin, mutta illuusiota ei syntynyt ainakaan minulle.
Muita?
Kommentit (1988)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Titanicissa DiCaprio ja Winslet. Jotenkin ihan epäsopiva pari.
DiCaprio ja Winslet olivat molemmat hyviä rooleissaan mutta oli kyllä niin sisko ja veli tai kaveri vibat heidän välillään että heidän romanssi ei ollut uskottava. Toinen samallainen pari on Englantilaisessa potilaassa Kristin Scott Thomas ja Ralph Fiennes. Hekin loistavia näyttelijöitä molemmat mutta romanttisessa mielessä epäuskottavia keskenään.
Oils kiva kuulla teiltä, jotka olette sitä mieltä ettei Wislet ja DiCaprio ole sopiva/uskottava pari, että missä leffassa on mielestänne romanttisesti ja kemiallisesti uskottava pari? Minulle kun Jack ja Rose ovat valkokankaan ikonisin pari, heidän kemiansa nimenomaan on ihan mieletön. Ainakaan itselleni romansseja ei ole olemassa vain yhtä ja oikeaa tyyppiä, jokaisen parin kemia on erilainen ja siten romanssikin tapahtuu eri nyansseilla.
Kaipa nämä ovat ihan katsojasta riippuvaisia juttuja. Itse olen tykännyt esimerkiksi "Pakotie"-leffassa Kim Basingerista ja Alec Baldwinista sekä Poirot-leffassa "Viisi pientä possua" Aidan Gillenistä ja Rachel Stirlingistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
John Lithgow Cliffhangerin pahiksena. Tuli koko ajan vaan mieleen Kolmas kivi auringosta -sarja.
Eikö Kolmas kivi auringosta tehty vasta vuosia Cliffhangerin jälkeen.
Niin, entäs sitten ? Itse katsoin ensin Kolmas kivi auringosta-sarjaa ja Cliffhangerin ensimmäisen kerran suunnilleen samoihin aikoihin eli vuonna 1996-1997.
Kun on nähnyt aikoinaan molemmat ja nyt jälkeenpäin Cliffhangerin uusintana muutamaankin otteeseen, häiritsee kyllä pahasti tuo Kolmas kivi auringosta -tartunta.
Vierailija kirjoitti:
Outlander Brianna ja Roger toinen päärooli pari ja mikä emämoka. Brianna castattu vain ulkonäkö syistä kyseinen näyttelijä on kuin puupökkelöä katsoisi .. epä aito ja täysin nolla eläytyminen sama Rogerin kohdalla. Heillä ei myöskään ole tippaakaan kemiaa keskenään lähinnä vaivaannuttavaa. Oikein korostuu koska Clairen ja Jamien näyttelijät on napakymppi casting loistavia rooleissaan ja erinomainen ja uskottava kemia heidän välillään.
Minua taas hämmästyttää Outlanderissa, kun mielestäni Claire on ihan harmaavarpunen ja paljon vanhemman näköinen kuin nuori ja komea Jamie. En tiedä pitäisikö heidän olla saman ikäisiä vai onko tarkoituskin että Claire vaikuttaa lähinnä Jamien äidiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusimman Barbie-leffan Ken. Eipä ole rumempaa miestä kuin tämä Ryan.
Mun mielestä Ryan Gosling veti roolinsa hyvin. Ainut mikä itseä vähän häiritsi oli se, miten vanhalta hän näytti. Oikein korostui, kun Margot Robbie oli niin täydellisen kaunis. Muutenkin tökkii, kun elokuvissa on usein vanhan näköinen mies ja nuoren näköinen nainen "parina". Toisin päin taas ei.
Margot Robbietakin on haukuttu "liian vanhaksi". Varmaan sellaisten ihmisten mielestä, jotka eivät katso peiliin,käy ulkona ja tuijottavat filtteröityjä kuvia päivät pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusimman Barbie-leffan Ken. Eipä ole rumempaa miestä kuin tämä Ryan.
Tämä, olisi pitänyt olla Mikko Kouki
Tai Gerard Depardieu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keira Knightley epookkielokuvissa. Hänellä on minusta niin modernit kasvot ja joka roolissa samat tunnistettavat eleet ja maneerit. Hahmot jäävät aina sen ajatuksen alle, että tässä Keira nyt näyttelee.
Ylpeys ja ennakkoluulo -elokuvassa Knightley esittää Elizabetin hyvin nykyaikaisena. Vaikka E oli aikansa yhteiskunnassa eräänlainen naisasianainen, sitä ei voi kuitenkaan esittää nykyaikaisen feministin militantein ja kovin katsein. 1600-luvun nainen katsoikin eri tavalla kuin nykyajan feministi! Tämmöinen historiallisten nyanssien taju puuttuu Knightleyltä, en itsekään jaksa katsoa elokuvia, joissa hän on.
Mutta miksi hän on sitten niin suosittu, jos nämä moitteet pitävät paikkansa?
Varmaan siksi, että suosio ei tarkoita sitä että joku on hyvä näyttelijä tai sopiva rooliin. Suosio nykyään syntyy ihan eri asioista, eikä Keiran fanitkaan liene valveutuneimpia historian nyansseista kuin tähti itsekään, eivät välitä.
Niin, ja feministisellä naisen kuvauksella on kysyntää, viis historiallisista faktoista. Samalla tavalla kun on kysyntää afrikkalaistaustaisille herttuoille englantilaisen aateliston kuvauksissa.
Toisaalta, Austenin Elizabeth on aika feministinen hahmo jo alkujaan, Austenhan halusi kuvata aitoja, epätäydellisiä mutta todentuntuisia ihmisiä toisin kuin oman aikansa yleiset kuvaukset, joilla oli aina se moraalinen tarkoitus, jolla haluttiin viestiä että miten naisen pitäisi käyttätyä.
Elizabethan oli kirjan normien mukaan täysin vääränlainen ja huonosti käyttäytyvä yläluokan makuun -- tästä syystähän Lady Catharine de Burgh käy haukkumassa hänet.
Ja kyllä joitakin afrikkalaistaustaisia ihmisiä oli 1700-1800 -luvuilla brittiläisen yläluokan parissa. Vaikka he eivät olleetkaan normi, niin tietenkin on mielenkiintoista tuoda sellaisen henkilön tarina esiin. Joissakin näkemissäni sarjoissa ei minusta ole kuitenkaan tuotu esiin hahmoja kovin realistisesti; kyllä he joutuivat kokemaan eriarvoista kohtelua, nimittelyä, syrjintää ynnä muuta ikävää. Nyt sarjoissa usein tummaihoisen henkilön korkea tausta ja varakkuus muka avitti heidän sopeutumistaan valkoihoiseen yläluokkaan. Lisäksi mustia oli enemmänkin palvelijoina, eikä sitäkään näytetä. Jätetään lopulta se kolonialismi ja sen seuraukset käsittelemättä vaikka sehän oli syy miksi yleensä tummaihoisia tuli osaksi brittiläistä yhteiskuntaa.
Olisi mielenkiintoista tietää joku oikeasti merkittävässä asemassa ollut värillinen 1700-1800-lukujen Britanniassa, jos ei joitain vierailevia ulkomaan ruhtinasta lasketa. Orjuuden loppui siinä maassa vasta noin vuonna 1815.
Olet oikeassa, Britannian alusmaissa tummaihoiset olivat usein orjia. Mutta emämaahan tuotiin tummaihoisia lapsia, joiden isät yleensä olivat brittiläisiä vaikka äiti oli tumma orjatar. Vaikuttaa siltä että ainakin yläluokkainen valkoinen isä teki lapsesta tavallaan vapaan. Usein lapsi vielä aikuistuessaan peri isältään tai tämän suvultaan jotain omaisuutta tai ainakin sai jonkinlaisen elämän, ehkä epämääräisen statuksen, jossa oli jotain palvelijan yläpuolella muttei aivan täysivaltainen perheenjäsen.
Esimerkkinä tälläisestä on mm. Dido Belle, joka kasvoi Englannissa setänsä Mansfieldin jaarlin hoivissa vapaana aatelisnaisena.
Ranskassa oli samanlainen henkilö, tummaihoinen aatelisena kasvanut mies, josta tuli hyvin kuuluisa säveltäjä, "Musta Mozart": Joseph Boulognen le Chevalier de Saint-Georgesin, äiti oli ollut tumma orjatar plantaasilla Karibialla, kun isä taas oli ko. plantaasin ranskalainen omistaja.
Sitten oli täysin sukujuuriltaan afrikkalaistaustaisia, jopa orjana syntyneitä, jotka nousivat merkittävään asemaan kuten orjuuden lakkauttamista ajanut brittiläinen Ignatius Sancho tai Jean Amilcar, joka kasvoi Ranskan kuninkaan Ludvig XVI:n ja tämän vaimon Marie Antoinetten kasvattilapsena. Espanjassa oli jo 1600-luvulla Velázquezin oppilana uransa aloittanut taiteilija Juan de Pareja, joka oli alkujaan orja, jolla oli tummahko iho.
Näiden lisäksi oli paljon henkilöitä, joilla oli afrikkalaisperimää vähän kauempaa, kuten Venäjän kansallisrunoilija Aleksandr Puškin, jonka äidin isoisä oli ollut afrikkalaistaustainen.
Täytyy myös muistaa, että eurooppalaisia eleli ympäri siirtomaita, ja sieltä tuotiin emämaahan joko omia lapsia tai ottolapsia tai suojatteja ja muutakin väkeä sieltä tuli tai tuotiin Eurooppaan vuosisatojen ajan.
Diane Keaton ja Maryl Streep kauniin naisen roolissa? Ensimmäinen on hermoheikon ja hysteerisen oloinen, joka pilaa minkä tahansa muun roolin. Maryl taas näyttää nurkkaan ahdistetulta rotalta, mutta sellaista roolia ei hänelle ole vielä suotu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nostaisin esiin Keira Knightleyn roolin Joan Clarkena "Imitation Game" -elokuvassa. Säilyneiden valokuvien perusteella Clarke oli verrattain vaatimattoman näköinen, ja tällainen henkilö olisi sopinut rooliin paremmin. On vähän jopa väsynyttä alleviivata, että "kauniskin nainen voi olla älykäs", ajanmukaisempaa olisi todeta, että "tavallisen näköinen nainen voi olla älykkö'". Elokuva oli toki sinänsä hyvä.
Toinen kestoesimerkki ovat Audrey Hepburn ja Rex Harrison "My Fair Ladyssa". Hepburn ei vakuuta elokuvan alkupuolen cockney-Elizana, vaan vasta, kun saa alkaa esittää "itseään" muodonmuutoksen myötä. Molemmat näyttelijät ovat myös liian vanhoja rooleihinsa (Hepburn 35, Harrison 56), heidän ikäeronsa tuntuu vielä suuremmalta Hepburnin tyttömäisyyden ja Harrisonin setämäisyyden takia, eikä heidän välillään ole mitään oikeaa kemiaa. Harrison toki vetää roolinsa hyvin.
Kontrasti vuoden 1938 Pygmalion-filmatisointiin on valtava. Siinä Wendy Hiller (26 v.) ja Leslie Howard (45 v.) ovat toki myös ikäeropari, mutta rooleissaan aivan timanttiset. Hiller on kerta kaikkiaan mainio, ja Howard sopii todella hyvin nuorehkon, ylimielisen professorin rooliin. On suuri sääli, ettei tätä elokuvaa oikein pääse katsomaan missään. Itsekään en ole sitä vuosikymmeniin nähnyt, mutta mieleenpainuva se oli!
Samaa mieltä olin tuosta Rex Harrisonista aikoinaan kun nuorena tyttönä leffaa katsoin.
Mutta tuon ajan amerikkalaiset elokuvat olivatkin usein hyvin tekopyhiä ja keinotekoisia kaikkineen. Pahimpana tietysti lännenleffojen kenkälankki-intiaanit sun muut vastaavat.
Ei ole leffa, mutta Space Force -sarjassa mielestäni Frendeistä tuttu Lisa Kudrow ei sopinut yhtään komentajan vankilassa olevan vaimon rooliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cameron Diaz.
Olkoonkin komedioita, mutta se sama hymyirvistys vähän väliä ei ole näyttelemistä. Olen jo vuosia skipannut tuon leffat.
krax kirjoitti:
Tästä tulee rapaa – Vivien Leigh Tuulen viemässä. Hölöttäjä, hupakko, puhuu liian nopeasti. Kaikki syvyys puuttuu. Jospa keinoälyllä voisi vaihtaa Scarlettiksi Rita Hayworthin. Olisi Clark Gablelle vaikeampaa kirota ja häipyä. "Frankly dear, I can't live without you..."
Vähän ohis, mutta Rita Hayworth oli ehkä pikkuisen liian nuori tuolloin 1939, ei vielä näyttelijänä parhaimmillaan. Mutta keinoälystähän puhuitkin. :) Vivien Leigh on olemukseltaan ehkä hiukan liian englantilainen Scarlettin rooliin, mutta epäilemättä valintaprosessi oli kuitenkin perusteellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gena Rowlands - Naisen parhaat vuodet
Tämän täytyy olla vitsi! Kenen siis olisi tuo rooli pitänyt näytellä? Yleensähän sitä pidetään Rowlandin huippusuorituksena. Vai tahdotko vain sanoa, ettet pidä omituisesta elokuvasta? Siinä tapauksessa ymmärrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keira Knightley epookkielokuvissa. Hänellä on minusta niin modernit kasvot ja joka roolissa samat tunnistettavat eleet ja maneerit. Hahmot jäävät aina sen ajatuksen alle, että tässä Keira nyt näyttelee.
Ylpeys ja ennakkoluulo -elokuvassa Knightley esittää Elizabetin hyvin nykyaikaisena. Vaikka E oli aikansa yhteiskunnassa eräänlainen naisasianainen, sitä ei voi kuitenkaan esittää nykyaikaisen feministin militantein ja kovin katsein. 1600-luvun nainen katsoikin eri tavalla kuin nykyajan feministi! Tämmöinen historiallisten nyanssien taju puuttuu Knightleyltä, en itsekään jaksa katsoa elokuvia, joissa hän on.
Mutta miksi hän on sitten niin suosittu, jos nämä moitteet pitävät paikkansa?
Et varmaan tarkoittanut, että Jane Austenin kirjat sijoittuisivat 1600-luvulle?
Tarkoitin tietysti, että 1800-luvun nainen katsoi eri tavalla., :) Toki myös 1700- ja 1600 -luvun nainen. Naiset olivat niin miesten vallan alla tuolloin, että se näkyi kehonkielessä ja katseessa. Jos katsoo 1950-luvun suomalaisia dokumentteja, huomaa saman ilmiön, naisten erilaisen tavan katsoa.
Kyllä. Naisen koko kehon kieli oli erilaista, samoin äänenkäyttö ja tapa puhua. Tämä näkyy nykyäänkin eri kulttuureissa. Epookkielokuvissa todellakin näyttelijän pitäisi jollakin tavalla sopeutua tähän normiin, koska tarina ei aukea samalla tavalla jos se näytellään modernisti.
Sama pätee kyllä miehiinkin.
Usein vähemmässä määrin. Useimmissa kulttuureissa kun näyttää siltä, että nimenomaan naisen tapaa olla, puhua, pukeutua ja liikkua on aina rajoitettu enemmän. Siksi historiallisissa rooleissa juuri naisnäyttelijöillä on suuremmat haasteet.
Mutta jos sulle tulee mieleen jokin esimerkki miesnäyttelijästä historiallisessa elokuvassa, jonka esitys ei mennyt aikakauden sukupuoliroolien mukaisesti nappiin, niin kerro ihmeessä, ruoditaan sitä.
Loimaan Taisto ja Thaimaan loisto kirjoitti:
Gerard Depardieu oli kyllä tosi kökkö tulitikkutyttönä Kellopeliappelsiinissä
:D
Tämä on varmaan sanottu jo useasti mutta Hohdossa sekä Shelley Duvall Wendynä että Jack Nicholson Jackina. Loistavaa näyttelyä molemmilta mutta kun on kerran kirjan lukenut eivät pääosanäyttelijät voisi vastata esikuviaan vähempää.
Vierailija kirjoitti:
Liv Tyler Arwenina Sormusten Herrassa. Haltioita nimittäin kuvattiin kauniiksi ja Liv Tyler on keskiverto
Ei vaan nimenomaan Arwenin roolissahan Liv oli todella kaunis!
BBC:n Ylpeys ja ennakkoluulo-sarjassa Elizabethia näyttelevä Jennifer Ehle ei vastannut ulkoisesti yhtään kirjan pohjalta tullutta mielikuvaa Elizabethista. Elizabethin piti olla fiksu mutta vilkas, eläväinen tyttö jonka "figure was light and pleasing", oli "tottunut juoksemaan" ja esim. Darcyn sisko oli "on a larger scale than Elizabeth" eli olen mieltänyt Elizabethin siroksi ja pienikokoiseksi. Jennifer Ehlen Elizabeth oli seesteinen, leppoisan humoristinen, kaunis pyöreällä ja rusottavalla tavalla ja ihana, mutta kaiken kaikkiaan enemmän sellainen miksi olin kuvitellut Janen.
Itse sarja on kyllä paras Ylpeys ja Ennakkoluulo-versio edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Exodus: gods and Kings oli kamala.
Christian Bale mooseksena ja joel edgerton faarao ramseksena. BrrrhEn ole tätä nähnyt mutta kuulostaa varsin tragikoomiselta esitykseltä.
Varmaan samaa sarjaa kuin mitkä tahansa nykyiset miesnäyttelijät muinaisen Kreikan sankareina... Brad Pitt Akilleena tai Colin Farrel Aleksanteri Suurena...
Alue: Aihe vapaa
Niin, entäs sitten ? Itse katsoin ensin Kolmas kivi auringosta-sarjaa ja Cliffhangerin ensimmäisen kerran suunnilleen samoihin aikoihin eli vuonna 1996-1997.