Lue keskustelun säännöt.
Kuinka yleistä on, että esim. miehen sisko ei pidä veljensä tyttöystävästä/vaimosta?
01.09.2019 |
Eli jo alusta asti suhtautuminen ollut jotenkin kummallista/mustasukkaista, ikään kuin ei tykkää että rakas veli löytää kumppanin. Kuinka yleistä tällainen on?
Kommentit (76)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on ikiaikainen ilmiö. Vanhassa sananlaskussakin sanotaan: Kyty viel jos kynteleepki, nato sen ku natkuttaa.
kyty = miehen veli
nato = miehen sisko
Yhdestä veljeni pitkäaikaisesta tyttöystävästä pidin huippu paljon ja pidimme yhteyttä keskenämme vielä eron jälkeenkin pitkään. Seuraava, avovaimo, oli oikein mukava, mökkeilimme porukalla paljon ja homma toimi ihan ok. Kolmas, tämäkin lopulta avovaimo, oli hyvin kylmä, ikävä ja etäinen ihminen, oikein yritin tutustua, mutta sain kylmää vettä niskaan. Näin heidän eronsa jälkeen painajaisia siitä, että olisivat palanneet yhteen - äitini itse asiassa näki myös. :D
Nyt sitten, veljeni on perustanut perheen naisen kanssa, jonka kanssa tulen ihan täysin ok/hyvin toimeen - emme ole mitään ylimpiä ystäviä enkä näe meitä keskenämme aikaa viettämässä tai aamuyöhön jutustelemassa ja joskus minusta on vähän hankalakin jutella hänen kanssaan (kun jotenkin hänen viestintätyylinsä on minulle vähän erikoinen), mutta ihan hyvin viihdymme yhdessä juhlat, perheiden kesken järjestetyt viikonlopputapaamiset, satunnaiset kesän yhteiset pitkät viikonloput mökillä tms. Eli vietämme siis kuitenkin perheinä yhdessä aikaa jonnin verran (ehkä kerran kuussa, kesällä useammin), toki pieniä lapsia yhteensä viisi, niin heidän ehdoillaan. Veljeni tuntuu olevan onnellinen hänen kanssaan ja heillä homma vaikuttaa toimivan eikä hän "erota" veljeäni meistä muista, niin kaikki ok!
En pidä veljeni avopuolisosta koska se kohtelee veljeäni huonosti ja alaspäin perheemme kuullen, aivan kuin olisi väkisin veljeni kanssa. On lisäksi epärehellinen, valehtelee asioita päin naamaa, epäsiisti jne. Ymmärrän myös ettei noin epävakaa ja itsetunnoton ihminen edes helposti ketään uutta löydä, eikä ole edes liialla ulkonäölläkään pilattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma 3 vuotta vanhempi isosiskoni on/ollut tällainen.
Muistan kuinka jo lukiovuosinani (tarkalleen 17-vuotiaana) aloin seurustella 19-vuotiaan tytön kanssa, siskoni alkoi todella mustasukkaiseksi, ja aina kun tyttöystäväni esim. oli meillä kotona käymässä, sisko antoi käytöksellään ymmärtää, ettei pidä hänestä, ja yritti jopa saada vanhempamme kieltämään tämän tytön vierailut, tai että itse menisin vierailemaan tytön vanhempien luona.
Sisko itse kyllä tuon ikäisenä kutsui kotiimme sen aikaisia poikaystäviään, (joskus jopa yöksi), mutta jostain syystä ajatteli, että minä en saisi tehdä niin. Joskus perusteli sitä sillä, että pelkäsi tytön tulevan raskaaksi. No, meillä on kotona aina puhuttu ehkäisyn tärkeydestä, ja minulle esim. kondomin käyttö ei ole koskaan ollut mikään ongelma. Lisäksi en oikein koe, että minun seksi-asiani kuuluvat siskolleni mitenkään.
Nykypäivänä sisko ei ole enää ihan tuollainen, mutta vieläkin hänellä on taipumusta ajatella, että aina kun seurustelen, niin, minun pitäisi tuoda naisystäväni hänelle näytille ja jos hän ei tästä naisesta syystä tai toisesta pidä niin hän kyllä näyttää sen tavalla tai toisella. Itse ei kuitenkaan ole koskaan tavannut esim. hänen nykyistä miesystäväänsä, vaikka ovat olleet yhdessä jo 5 vuotta.
En sitten osaa sanoa, kuinka paljon tällaisia tapauksia on yleisemmin.
T: kolmikymppinen mies
Heittäisin mutu-asteella, että tuossa on kyse "normaalista sisaruskateudesta", sillä veljen naisystävä tunkee myös "siskon reviirille", eli joku tuntematon tulee samalla siskon perheeseen, eli sisarusten vanhempien eli appivanhempien perheeseen.
Itselläni ei ole mahdollisuutta siihen, että olisi veljeä jolla sitten vaimo, joten tämä ihan vain oma pohdinta tilanteeseen... eli joku nainen, halusin minä tai en, hengaisi myös minun vanhempien luona kuin omassa kotonaan tai minun lapsuuden mökillä kuin omassaan?
Eli veljellä on ollut mahdollisuus valita itselleen puoliso, mutta sisaruksilta ei ole kysytty, että haluaako he juuri tämän osaksi (väkisinkin jollaintasolla) elämäänsä ja lapsuutensa perheen elämää.
Toki tuo on silti tökeröä käytöstä siskoltasi, jota ei todellakaan tarvitse sietää.
Kyse on varmasti tuostakin mutta toisaalta, eipä siskonikaan koskaan kysynyt minulta, hyväksynkö minä hänen poikaystäviään (kuten ei pidäkään kysyä). Pitäisin absurdina sellaista ajatusta, että siskolla on enemmän oikeus tuoda lapsuudenperheen kuvioihin mukaan kumppaninsa kuin veljellä.
Plus siihen päälle nuo seksiin liittyvät jutut ja siskon ajatus, että minun pitäisi tuoda naisystäväni hänen "arvioitavakseen", mutta hän itse ei halua tuoda omia miesystäviään.
T: se viestin nro 16 kirjoittanut mies
Ot minä ainakin pidän. Ja olen tykännyt jokaisesta exästäkin. Veljeni ovat minua 5 ja 6 vuotta vanhempia ja heidän nykyiset vaimonsa ja exänsä ovat olleet minun ikäisiäni. Eli ollaan aina oltu kaikkien kanssa ns.samalla aaltopituudella ja muutenkin mukavia ihmisiä olleet kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma 3 vuotta vanhempi isosiskoni on/ollut tällainen.
Muistan kuinka jo lukiovuosinani (tarkalleen 17-vuotiaana) aloin seurustella 19-vuotiaan tytön kanssa, siskoni alkoi todella mustasukkaiseksi, ja aina kun tyttöystäväni esim. oli meillä kotona käymässä, sisko antoi käytöksellään ymmärtää, ettei pidä hänestä, ja yritti jopa saada vanhempamme kieltämään tämän tytön vierailut, tai että itse menisin vierailemaan tytön vanhempien luona.
Sisko itse kyllä tuon ikäisenä kutsui kotiimme sen aikaisia poikaystäviään, (joskus jopa yöksi), mutta jostain syystä ajatteli, että minä en saisi tehdä niin. Joskus perusteli sitä sillä, että pelkäsi tytön tulevan raskaaksi. No, meillä on kotona aina puhuttu ehkäisyn tärkeydestä, ja minulle esim. kondomin käyttö ei ole koskaan ollut mikään ongelma. Lisäksi en oikein koe, että minun seksi-asiani kuuluvat siskolleni mitenkään.
Nykypäivänä sisko ei ole enää ihan tuollainen, mutta vieläkin hänellä on taipumusta ajatella, että aina kun seurustelen, niin, minun pitäisi tuoda naisystäväni hänelle näytille ja jos hän ei tästä naisesta syystä tai toisesta pidä niin hän kyllä näyttää sen tavalla tai toisella. Itse ei kuitenkaan ole koskaan tavannut esim. hänen nykyistä miesystäväänsä, vaikka ovat olleet yhdessä jo 5 vuotta.
En sitten osaa sanoa, kuinka paljon tällaisia tapauksia on yleisemmin.
T: kolmikymppinen mies
Mieheni isosisko on samanlainen. Alettiin seurustella 16-vuotiaina ja miehen vanhemmat ottivat minut tosi kivasti vastaan, olin aina tervetullut niin kylään kuin ruokapöytäänkin. Minua kutsuttiin mukaan myös heidän mökille ja lomamatkoille. Ehkä vuoden seurustelun jälkeen miehen isä totesi, että onpa kiva kun on ikään kuin toinenkin tytär. Se toinen tytär ei ollut samaa mieltä. Aina kun olin heillä, hän antoi ymmärtää tai sanoi ihan suoraan, että vieras voisi lähteä välillä kotiin. Kun pyydettiin mukaan reissuille, hän valitti että haluaisi lähteä vain oman perheen kanssa. Mökkireissuille hän tosin ei muutenkaan lähtenyt mukaan, mutta käytti minun mukana oloani verukkeena olla lähtemättä, ja muilla matkoilla liukeni yleensä itse baariin meidän muiden seurasta. Kun meillä oli mieheni kanssa yhteinen huone, hän ei hyväksynyt sitä, vaikka tietääkseni toi omaansa baarista löytämiään miehiä. Edelleenkään hän ei pidä minusta, vaikka ollaan tunnettu jo yli 15 vuotta, enkä tietääkseni ole koskaan tehnyt hänelle mitään muuta pahaa kuin pariutunut hänen veljensä kanssa.
Minulla on pikkuveli ja pikkusisko. Joistain heidän seurustelukumppaneista olen pitänyt, toisista en. Yleensä en vaivaudu muodostamaan mielipiteitä ihmisistä, joiden seurassa en viihdy. Pikkusisareni ovat kuitenkin minulle tärkeitä ja kyllä välitän siitä miten heillä menee.
Esimerkkeinä:
Olin varautunut veljeni ensirakkauden suhteen. Nainen vaikutti nuivalta ja feikkaavan, veljeni oli aivan umpirakastunut. No se kiero lehmä sitten petti hyytävällä tavalla ja särki veljeni sydämen. En pitänyt yhtään milloinkaan.
Hänen vaimonsa vaikutti kivalta jo ensitapaamisella. Tykkäsin, oikein toivoin, että pidä tästä naisesta kiinni. Toki heillä joskus kotain kinaa on ollut, mutta se on elämää. Veljeäni olen kannustanut vaalimaan suhdetta, en asetu kummankaan puolelle. Tykkään veljeni vaimosta paljon.
Siskoni on myös seurustellut epäluotettavien loisten kanssa. Sellaisten, jotka ovat esiintyneet oikein tosimiehinä ja kunnollisina, mutta jostain syystä kunnon miehillä on ollut hylättyjä lapsia jo useammalle naiselle eikä töitäkään Suomesta saa kuin suhteilla tai jotain... En ole pitänyt kenestäkään.
Nyt siskollani on todella mukava miesystävä. Aivan erilainen kuin kukaan aiemmista miesystävistä, rauhallinen, nöyrä ja päihteetön puuseppä. Pidän tosi paljon ja toivon tälle suhteelle hyvää tulevaisuutta.
Omalla kohdallani syyt joidenkin sisarteni seurustelukumppaneiden hiljaiseen vastustamiseen ovat siis olleet painavat. Tottakai joku voi haluta kontrolloida sisartensa elämää enemmänkin ja aivan pienet ongelmat henkilökemioissa saavat inhoamaan veljen/siskon naista/miestä. Useammin kuitenkin varsinaiselle vastustamiselle lienee aika painavat perusteet eli se, että toivoo veljilleen ja siskoilleen parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä veljeni uudesta naisystävästä enkä välitä edes tutustua. Ehdin tutustua hyvin ja kiintyäkin veljen ex-vaimoon, ollaan tunnettu jo 19 vuotta ja oltiin samaan aikaan vauvojen kanssa äitiyslomallakin. Ei yhtään kiinnosta tutustua johonkin uuteen heitukkaan, jonka vuoksi veljeni rikkoi perheensä. Pidän yhteyttä ex-kälyyn, joka on mukava ihminen, ja lapseni serkkuihin.
Ehkä jossain kohtaa alan taas sietää veljeäni, mutta en osaa kuvitella että jaksaisin uuteen naiseen tutustua. Kun on yhteen ihmiseen tutustunut jo 19 vuotta, niin ei sitä hommaa jaksa enää aloittaa alusta. Etenkin kun tämä uusi nainen on suhtautunut törkeästi veljeni ex-vaimoon. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä saati antaa anteeksi.
Onhan tuo ihan ymmärrettävää enkä kyllä välttämättä jaksaisi katsella edes veljeäni, jos tekisi noin...
Veljen on pakko olla suhteessa sinun määrämän naisen kanssa? Hei haloo, voitteko nyt narskut rauhoittua. Ihmisillä on omat elämät, monenlaisia asioita sattuu. Mutta että "en katselisi veljeä jos tulee ero ja uusi suhde"...
Minulla on suurimmat ongelmat olleet mieheni isoveljen kanssa. Ilmeisesti hän ei ole voinut sietää minua koskaan silmissään. Myöskin mieheni välttelee, että tapaisin miehen veljeä kovinkaan usein. 10 vuotta yhdessä ja kaksi lasta myöhemmin en ole tavannut miehen veljeä kuin ehkä kerran kahdessa vuodessa. Mies ja lapset tapaavat lähes kuukausittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen sisko on pahempi kuin anoppi. Kyse ei ole mistään teiniongelmasta, sillä sisko oli yli 35-vuotias kun tavattiin. Kyse ei ole myöskään minun persoonastani, koska samaa pas.kaa sisko puhuu muistakin, jotka ovat tekemisissä hänen veljiensä kanssa. Meillä mies ei kestänyt asioiden vääristelyä, joten ei olla tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut kolmessa sellaisessa suhteessa, jossa miehellä oli/on sisko tai useampiakin. Kukaan heistä ei ole pitänyt minusta. En ole tullut ajatelleeksi asiaa koskaan aikaisemmin, että näin tosiaan on ollut. Tuntuu aika keljulta oikeastaan, sillä en voi paljon muuta päätellä kuin, että vika on minussa enemmän kuin heissä.
Itse olen myös sisko. Veljelläni on outo tapa käyttäytyä eri tavalla puolisonsa kanssa kuin esim. perheemme kanssa. Jos olemme kaksin tai perheen kanssa, ottaa hän kaikki huomioon ja on "porukassa mukana". Sitten kun veljeni puoliso on paikalla, menee 90% veljeni huomiosta puolisoon eikä hän enää huomaa/ kuule muita ihmisiä ollenkaan samalla tavalla. Lisäksi hänestä kuorituu vähän "tossun alla" olija puolisonsa kanssa mitä hän ei todellakaan ole muussa seurassa. Tämän olen kokenut ärsyttäväksi, että veljen puoliso ei huomaa että veljeni on tossun alla tai sitten tykkää siitä. Mikä on pahempaa.
Mieheni sisko ei tykkää minusta. Ennen minua mieheni totteli siskon kaikkia pyyntöjä ja kuskasi ajokortitonta siskoa milloin mihinkin sukulaisiin jne kun sisko oli käymässä kotipaikkakunnallaan. Sitten mies meni minun kanssani yhteen ja tultiin alkuun hyvin toimeen. Mut sitten kun meille tuli lapsia ja minä rupesin huolehtimaa että reissut tehtiin lasten ja miehenkin ehdoilla eikä vain siskon mielihalujen mukaan... no vuoteen ei ollut missään yhteydessä minuun. Ja nykyään muodolliset suhteet mutta tämä ok. (Yleinen kaava miehen siskolla tuntuu olevan että sama kuka lähisukuun kuuluva mies tuo tyttökaverin niin tätä tyttöä hehkutetaan tosi korkealle ja ihannoidaan mutta sitten alkaakin inhota pidemmän päälle ja haukkuu muille nämä tyttökaverit/vaimot todella rankasti).
Minulla kolme veljeä ja minusta oli nuorena tosi kiva kun veljet toi tyttöystäviä taloon. Olin aina valmis tutustumana ja pidin melkein kaikista. Nyt kaikki naimisissa. Yhden veljen vaimosta en oikein pidä mutta hänellekin olen ystävällinen ja pyrin huolehtimaan etten koskaan loukkaisi jne. Kahden muun kanssa helppoa ja mukavaa olla tekemisissä.
Pidin veljieni tyttöystävistä, nykyisistä vaimoista, mutta he eivät pitäneet minusta. Olen näkyvä ja vahva persoona, kun taas veljieni tyttöystävät tavallisen kilttejä ja arkoja. Tajusin asian pikku hiljaa ja se tuntui aika ikävältä. Vuosien saatossa tilanteen on hyväksynyt ja ettei meillä ole mitään asiaa toisillemme kuin mitä joudumme väkisin olemaan sukutapahtumissa saman kahvipöydän ääressä.
Mieheni sisar on ollut myös hyvin omistushaluinen ja mustasukkainen anopista puhumattakaan. Etenkin mieheni hautajaisissa sisar otti hyvin näkyvän roolin kieltäytymällä ottamassa osaa, koska minä ne hautajaiset järjestin. Huokaus! Hänelle tarjosin mahdollisuuden näkyä ja järjestää yhdessä, mutta jossakin Lapin korvissa asuu hankala kansa.
Nyt kun seurustelen uuden miehen kanssa en halua nähdä hänen sukuaan, lähiomaisiaan, vaikka kutsuttu on. Suku on aivan turha rasite hyvässä suhteessa.
Ja sisko taas on niin mustasukkainen, että hänen on joku pakko kertoa noista asioista veljensä naisystävälle, jotta voisi heittää kapuloita rattaisiin heidän suhteelle? Vaikkei koko suhde sille siskolle kuulu mitenkään.