Lue keskustelun säännöt.
Nainen, voisitko seurustella elämäntapatyöttömän kanssa?
30.08.2019 |
Muuten olisi aivan normaali, mutta töissä ei kävisi. Olisi silti aktiivinen ja hankkisi marjoja keräämällä ym. 5-10t euroa vuodessa, oman halun ja mielenkiinnon mukaan.
Harrastuksina musiikki, pelit ja liikunta. Ikää 32 vuotta.
Kommentit (190)
En usko että voisin. Eri juttu jos hakisi töitä tai opiskelisi. Mutta jos vain huvikseen työtön niin olisi melkoinen turn off.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin ja seurustelenkin. Olen itsekkin elämäntapaintiaani. Aiomme muuttaa maalle korpeen, alamme keittämään pontikkaa ja kasvatamme kannabista. Sinne ei kaupunkilais-laumasieluisilla ole mitään asiaa!
Mikäpäs siinä. Työttömällä on päivän tunnit vapaat monenlaise hyödyllisen tekemiseen ja jos huolehtii oman osuutensa elinkustannuksista (asumiskulut, ruoka ym.), niin ok.
Enemmän on hermo mennyt erääseenkin "sankariyrittäjään", joka kävi kotona lähinnä urputtamassa että minun pitäisi ymmärtää uhrata oma aikani hänen firmaunelmansa tukemiseen ja olla joku ilmainen kodinhoitaja. Ei suostunut tekemään osuuttaan kotitöistä, vähätteli minun työpaikkaani ja kummasti oli muuten puheissa niin menestyvällä yrityksellä aina rahasta tiukkaa kun piti viedä autoa korjaamolle, käydä ruokakaupoilla tai miettiä missä viettää kesäloma - johon tietty ei ollut (yhteistä) aikaa koska firma.
No. Se mies jäi sitten, olkoot naimisissa yrityksensä kanssa. Minä vaihdoin sellaiseen, jolla on elämässä muutakin sisältöä kuin työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. En vedä ketään perässäni enkä hoitele toisen kuluja missään muodossa. Minua ei häiritse jos ei halua mennä töihin. Ei vaikuta omaan elämääni mitenkään. Tiedän minkälaisen elämän rakennan ja siihen ei mukaan pääse oleskelija.
Jännä kysymys, en ollut ajatellut olevani näin rajoittunut, mutta en todellakaan. Eri asia työtön joka etsii töitä, mutta elämäntapatyötön... Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, siinä on aina takana jokin mielenterveysongelma, jos ei mitään pysty tai edes halua tehdä koko ikänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin. En oikeastaan koe että minulle kuuluu, miten toinen elättää itsensä. Jos ei halua tehdä töitä niin fine, töitä ei riitä kaikille joten työttömyys jää joka tapauksessa jonkun osaksi. Mieluummin jopa otan osaansa tyytyväisen työttömän kuin vaikeasti työllistyvän työttömän joka yrittää aktiivisesti hakea töitä ja pyrkii kaikin keinoin töihin, koska tällainen henkilö on varmasti aika potentiaalinen masentuja.
Minulle vapaaehtoinen työttömyys on siis täysin ok, kunhan ei oleta että minä elätän, ja jos asutaan yhdessä niin ottaa minun työrytmini huomioon.
Vierailija kirjoitti:
En, siinä on aina takana jokin mielenterveysongelma, jos ei mitään pysty tai edes halua tehdä koko ikänään.
Usein vielä sellainen mitä henkilö ei itse myönnä olevan, joten se on ja pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun marjojenkeräämisansiot ovat muuten reippaasti yläkanttiin. Vietin muutama vuosi sitten joka ikisen vapaahetken metsässä marjoja poimien, ja saldo jäi silti alle 1500 euron. En tajua, mikä ilo on liioitella noita juttuja.
Mielummin virkeän ja stressittömän työttömän kuin stressaavan ja väsyneen kiukkupussin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no, työtön kitaranrämpyttelijä ja pleikkarinpelaaja voisi pari viikkoa olla hauskan huoletonta seuraa. En osaa kuitenkaan nähdä loppuelämääni tällaisessa joutilaisuudessa.
Miksi näissä on aina oletuksena, että se elämäntapatyötön haluaisi seurustella elämäntapatyöllisen kanssa? Haluaisiko todella? Esimerkiksi itse olen arkisin pois kotoa noin klo 7-18, poikkeuksena lomat ja etätyöpäivät, mutta etätyöpäivinäkin olen sulkeutunut työhuoneeseeni noin 8-16. Välillä teen työmatkoja ja olen pisimmilläni pois 4x4 viikkoa ma-pe.
Ainakin parina iltana viikossa haluan harrastaa. Jos seurustelukumppanillani ei ole varaa lähteä mukaan sulkista pelaamaan tai uimahallille, niin niinä iltoina tapaamme vasta vähän ennen nukkumaanmenoa. Myös viikonloppuna käyn uimahallilla. Noin kerran viikossa jään töiden jälkeen ystävän kanssa kahville kaupungille.
Viikonloppuna tykkään myös käydä ulkona syömässä ja joskus kuuntelemassa live-musiikkia. Lomillani matkustan. En ole niin varakas, että voisin tai edes haluaisin tarjota toiselle monta ulkomaanmatkaa vuodessa.
Mitä elämäntapatyötön saisi parisuhteesta minun kanssani? Hän viettäisi suurimman osan hereilläoloajastaan yksin pelaillen ja musiikkia kuunnellen, näkisimme toisemme myöhään illalla ja viikonloppuisin voisimme tehdä jotain myös yhdessä. Kotiin tultuani haluaisin jakaa kuulumisia työstäni ja odottaisin, että elämänkumppanini on siitä kiinnostunut. Lomista suurimman osan viettäisimme erillään.
Kyllä minä luulen, että minun kannattaa pysyä nykyisen kumppanini kanssa ja sen elämäntapatyöttömän etsiä itselleen toinen elämäntapatyötön.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa hyvin miten aivopestyä porukkaa tällä foorumilla on. Työ on välttämätön paha. Elämä on annettu tälle Tellukselle, niin miksi tuhlata se aivottomaan työntekoon. Ottakaa maailma vastaan ja tutkikaa sitä. Eläkää se elämä.
Eläkää se elämä, jonkun muun kustannuksella tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
en.. nytkin avomies on ehkä saamassa potkuja koska sössiny ite välinpitämättömyydellään työasiat. sanoin että jos potkut saa ja ei ole uutta työpaikkaa valmiina niin tietää missä ovi.
Jos sinunkaltaisia on nämä ketjuun postanneet, niin ei voi muuta sanoa kuin että olet sieluton elukka. Onnea uuden kävelevän rahapussin löytämiseen.
Katsokaa kedon kukkia, eivät ne työtä tee eivätkä kehrää, silti Salomon kaikessa loistossaan ei ollut yhtä vaatetettu kuin yksi niistä. Katsokaa taivaan lintuja, heidän Taivaallinen Isänsä pitää heistä huolen.
Sillä mitä se ihmistä hyödyttää, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman mutta saisi vahingon sielullensa. Nämä ovat Jeesuksen sanoja.
Antiikin Spartassa ja Ateenassa ei edes saanut kansalaisuutta jos teki töitä, koska työtätekevät katsottiin vähämielisiksi orjiksi. Loukkaavin kysymys mitä spartalaiselle vapaalle miehelle pystyi esittämään on se, mitä hän tekee työkseen (vapaat kansalaiset eivät tehneet töitä ollenkaan, kaikki työ tehtiin orjien toimesta).
Tosin ei siellä pleikkaa pelattu vaan päivät menivät kuntoilussa, filosofian lukemisessa ja mm. urheilun seuraamisessa.
En. Mies haluaisi kuitenkin minun elättävän hänet. Eräässä opistossa joku tällainen elämäntapatyötön pakkautui jatkuvasti seuraani ja halusi minun tarjoavan aina pullakahvit tauoilla. Ja halusi treffeille - tottakai minun piikkiin. Sanoin ei kiitos.