Lue keskustelun säännöt.
Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19317)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti testerit kierrätykseen! Lempparituoksun miniversio on kätevä reissussa/työpaikalla/käsilaukussa. Ja vaikka testerit ovat monen mielestä halpoja (muutama euro/kpl) niin jollekin sekin voi olla liikaa, ihmiset ovat tiukoilla. Itse ainakin mielelläni mahdollistan jonkun testihetket ihan ilmaiseksi, mieluimmin kuin heitän roskiin.
Mä en kauheasti lähde näihin väittelyihin. Tähänkin sanon vain tän yhden kommentin.
Huomattava osa kavereistani ei käytä hajuvesiä ollenkaan. Lopuilla on oma vakiotuoksu. Omasta puolestani mulla ei ole intoa eikä voimia lähteä etsiä kontakteja jostain torista tai nettikirppiksistä joita en edes itse käytä, ja lähteä lahjoittelemaan saati myyskentelemään puoliksi käytettyä hajuvesinäytettä. Ja tämä on täysin oma asiani. Henkilökohtaisesti en tunne ainuttakaan hajuvesientusiastia, joka olisi kiinnostunut näytteistä. Juttelin hiljattain yhden ystävän kanssa aiheesta. Hän oli muun nettitilauksen mukana saanut lahjana pari tuoksunäytettä, nuuhkaissut niitä ja heittänyt roskiin. Ei käytä hajuvesiä, tulee päänsärkyä.
Eläinihmiset käyttävät harvoin parfyymeja; eläimet aivastelevat moisille myrkyille, ja arvostavat että oma ihminen tuoksuu itselleen.Tee sinä kuten sulle sopii. Mutta harkitse, voitko pitää kriittiset näkemyksesi niistä jotka menettelevät toisin, omana tietonasi. Heillä on omat syynsä, joita sinä et tiedä. Lisäksi heillä on yhtäläinen oikeus - kuten sinullakin - toimia kuten parhaaksi näkevät.
Moitiskelusta ja sormi pystyssä kasvattamisesta ei tunnelma parane, eikä sillä myöskään muuteta toisten käyttäytymistapoja.Täällä on yksi näyte-entusiasti. :) En kai sentään ainoa lajissani?
...mutta en sitten taas kiinnostunut ihmisistä, joten hävitän surutta ne muutamat näytteet, joita en käytä loppuun. Eipä niitä montaa milliä vuodessa tule.
Eipä tule niin! Roskiin vain. Mitä niitä hilloamaan? Kun on kerran todettu huonoksi ja muistiinpanot tehty, niin pois vaan ja uusia tilalle. Vai voisko niillä puhdistaa vaikka jotain?
1-2 millilitralla pahanhajuiseksi koettua alkoholia? Kokeile pois, minulla on puhdistusaineet erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta! Viime viikon nelipäiväinen työviikko tuntui otolliselta ajalta arvioida Kurkdjian-näytteet, jotka olin jokunen aika sitten saanut ja säästänyt keväisemmille päiville. Tilasin Kurkdjianin omilta sivuilta, ja ne tulivat juuri sellaisella systeemillä kuin mitä Frederic Mallellta oltaisiin taannoin toivottu: 14 E / 4 näytettä, ei postikuluja, kuoressa kortti jossa Eiffel-torni ja Pariisin-terveiset :).
Petit Matin: 'kuin sitrus, mutta täydellinen'. Kuten myöhemmin viikolla tulin huomaamaan, tämä taitaa olla Kurkjdianin puumerkki: hän ottaa jonkun hyvin tutun genren, ja tekee sen, noh, täydellisesti. Ei moitteen sijaa. Kevyt, ihana sitruuna. Ei pesuaineinen. Keskittymiseen. Heti aamun ensisuihkauksen jälkeen tajusin, että kun tämä haihtuu, haluan ilman muuta jatkaa sillä, joten näytepullo sujahti takin taskussa työhuoneelle. Eli tällainen ihme kuin koukuttavan kaunis sitruuna. Lisäsin lounaan jälkeen eli hän haihtuu kyllä kuten sitrukset aina, mutta ei erityisen nopeasti.
Acqua Celestia: vihreyttä ja mimosaa, ei sokeria. Mimosan opin nyt tunnistamaan ensimmäisen kerran, kun tutkailin, mitä vihreyden takaa löytyy. Miellyttävä tuttavuus. Täytyy pitää limestä, jotta tätä tahtoo käyttää, koska sitä (ja minttua) oli ainakin ensimmäisen tunnin ajan runsaasti. Sama täydellisyyden henkäys kuin Petit Matinissa, vaikka puhutaan hyvin kevyestä ja hennosta, vihreästä tuoksusta.
Gentle Fluidity Gold: yllätys, edellisten päivien sitrusten jälkeen tuli vaniljaa. Meh, vaniljaa, ajattelin ensin, mutta sitten jouduin toteamaan: täydellinen vanilja. Täydellinen vanilja oli konseptinakin yllättävä - olen valinnut vaniljan enemmän kotituoksuksi, kun olen vähän taantuneella ja sokerisella tuulella. Mutta tämä on sellainen vanilja, jonka kanssa kulkee julkisilla paikoilla pystypäin: se on syvä, kaunis, ambrainen, puinen. Se tuntui lisäävän onnellisuutta.
Viimeinen eli perjantain tuoksu: kuuluisa Baccarat Rouge 540. Näytteiden tullessa potiluukusta olin kuvitellut, että tämä oli pilaantunut matkalla - suihkaisin silloin lyhyesti, ja BR tuoksui vain pölyiseltä seetriltä. Olin pettynyt, koska olin halunnut päästä tuota kokeilemaan. Näyte oli kuitenkin viikkojen säilytyksessä toennut, ja nyt se oli kaunis. Ambraa ja kukkaisuutta. pihkaisuutta. Mielellään sitä kaytti, mutta en riennä hankkimaan omaksi - minulla on yksi Lähi-Idän tuoksu, josta tulee niin sama fiilis, että BR ei olisi minulle investoinnin väärti.
Kaikki näytteet olivat hövelisti mitattuja 2-millisiä, joten niistä jäi lisäkokeiluihinkin. Näissä eristyshuuruissa syntyi tällainen fantasia: jos lähtisin pienelle lomaselle - sanotaan vaikka Eurooppaan sijoittuvalle kongressimatkalle alle viikoksi - ottaisin tämän sopivasti käsimatkatavaroihin menevän nelikon mukaani ja tuoksuisin hyvältä koko matkan. Ja arvelisin, että ne lisäisivät itsevarmuuttani - näissä tosiaan laatu tuoksuu, vastaansanomattomasti. Toistan vielä sen, mihin Petit Matinin kohdalla viittasin: nämä ovat eau de perfektionismia. Kurkdjian ei (ainakaan tämän otannan perusteella) ole villien kokeilujen ihminen, vaan hän nimenomaan ottaa tutun idean ja 'näyttää, miten se tehdään'.
Mukava lukea näitä kuvauksia. Minäkin pidin Gentle fluidity goldista. Vaniljainen tuoksu, mutta mielenkiintoinen sellainen. (Monen ylistämä Tihota tuoksui minun nenääni ainoastaan vanilliinisokerilta tai vaniljakastikkeelta). Näytteessä on vielä jäljellä, joten kokeilen sitä vielä uudestaan. Nyt ei oikein ole sen aika.
Baccarat rougea olen kokeillut vain kerran, enkä tykännyt yhtään. Vähän samankaltaiset vaikutelmat kuin sinulla. Täytyy ehkä antaa sille toinen mahdollisuus.
Petit matinia en ole päässyt kokeilemaan, kuulostaa kyllä miellyttävältä. N50
Mäkin nappasin tuosta talteen omalle "Katsotaan kun ehditään" -listalle.
Vierailija kirjoitti:
Muutin suunnitelmia ja lykkäsin Rosa Nigran myöhemmäksi. Jatkoin viikonloppua vetiverin merkeissä Imaginary Authorsin Every Storm a Serenadella. Tätäkin verrataan Encre Noireen...Mun on kyllä pakko päästä nuuhkimaan sitäkin, sen verran onnelliseksi tulin tästä.
Tuoksussa on havupuita, suolaa, savuista vetiveriä ja aiemmin huolellisesti karttelemani melonisävy, calone. Se ei kuitenkaan pääse häiritsemään, vaan tuo merituulen raikkautta yhdessä eukalyptuksen kanssa. Pohjalta pilkahtelee kaunis, lämmin ambergris, joka yhdessä hienonhienon savuisuuden ja suolan kanssa iskee samaan heikkoon kohtaan kuin Squid. Suosittelenkin lämpimästi tämän testaamista lonkeroiden ystäville.
Tanskasta inspiraationsa saanut tuoksu muistuttaa metsästä sateen jälkeen, märästä rantalouhikosta, sumusta, suolaisista pärskeistä, tuulesta ja lokkien kirkunasta. Vaikka päivä on harmaa ja tuuli yltymässä, tässä meressä ei kuitenkaan ole Squidin levottomuutta herättävää syvyyden ja pimeyden tuntua, vaan paatti pysyy pinnalla ja jalat tukevasti rantakivillä. Olen yllättynyt siitä, miten omalta tämä ei-trooppisten merituoksujen alakategoria tuntuu. Se myös herättää hillittömän kaipuun vuonoille.
Oletko sama joka kirjoitti Squidista arvion jokunen viikko/kuukausi sitten?
Kirjoituksesi ovat kiehtovaa luettavaa. Meillä ei ole varmaankaan samanlainen tuoksumaku mutta tekisi mieli tilata noita näytteitä kun analyysisi ovat niin mielenkiintoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teksteissäni on alapeukkuja. Olen itsekin joskus niitä antanut, mutta lähinnä jos en ole pitänyt viestistä (se on loukkaava, asiaton, ei liity aiheeseen tai solvaa toista keskustelijaa tms). Olen kuitenkin huomannut, että näitä alapeikkuja tulee säännöllisesti ihan tavallisiin postauksiin. Esim. joku arvioi tuoksua tai kertoo päivän tuoksusta, rips raps, alapeukku tai pari.
Kuvittelen silloin, että kyseinen peukuttaja ei pidä tai arvosta näitä kyseisiä tuoksuja tai merkkejä. Tai (mikä on outo ajatus) että hän on mielestään kirjoittanut juuri jotain parempaa, ja alapeukuttaa 'kilpailijoita'. Tai hän ei pidä arvostelun tyylistä, sanoista tai ties mistä. Ehkä tähdet ovat huonossa asennossa ;)
Aina se vähän kirpaisee. Joten veikkaan vielä, että joskus joku kimpaantuu omista saamistaan alanuolista ja antaa koston palaa ja tökkii niitä muillekin.
Siinäpä sitä tavoitetta, että hermot pysyisivät yhtä hyvin kuin tuoksu!
Itse muutaman alapeukun saaneena joita ihmetellyt hetken, tulin osittain sellaiseen lopputulokseen että alapeukku toimii kommunikointina jos kirjoittajalla ollut esim huono kokemus siinä kirjoituksessa eli myötäeletään. Esim jos jokin tuoksu ei ollutkaan odotetun kaltainen, joku antaa alapeukun koska harmissaan kirjoittajan puolesta. Täällä kun ei ole muutoin mahdollista myötäelää kuin kirjoittamalla/kommentoimalla, peukuttamalla tai alapeukuttamalla. Mutta kuten tähänkin asiaan (alapeukutukseen), meillä on erilaiset tulkinnat näihin. Off-topicina vielä että joskus kirjoitustapa voi vääristää kirjoittajaaa; muutama sana väärässä kohdassa tekstiä/lausetta ja teksti muuttuu negatiiviseksi. Kiireessä saatan itse siihen syyllistyä ..
Tässä ketjussa alapeukutan melko harvoin mutta jos jostain kirjoituksesta huokuu ylimielisyys ja besserwisserasenne niin silloin on pakko laittaa peukku alas.
Osaa ihmisiä myös ärsyttää tällainen ”tuoksufanaatikkojen” ( joihin itsekin kuulun) ketju.Ihan mielenkiinnosta kysyn että millaista ylimielisyyttä olet ketjussa havainnut?
Hyvä kysymys, komppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin suunnitelmia ja lykkäsin Rosa Nigran myöhemmäksi. Jatkoin viikonloppua vetiverin merkeissä Imaginary Authorsin Every Storm a Serenadella. Tätäkin verrataan Encre Noireen...Mun on kyllä pakko päästä nuuhkimaan sitäkin, sen verran onnelliseksi tulin tästä.
Tuoksussa on havupuita, suolaa, savuista vetiveriä ja aiemmin huolellisesti karttelemani melonisävy, calone. Se ei kuitenkaan pääse häiritsemään, vaan tuo merituulen raikkautta yhdessä eukalyptuksen kanssa. Pohjalta pilkahtelee kaunis, lämmin ambergris, joka yhdessä hienonhienon savuisuuden ja suolan kanssa iskee samaan heikkoon kohtaan kuin Squid. Suosittelenkin lämpimästi tämän testaamista lonkeroiden ystäville.
Tanskasta inspiraationsa saanut tuoksu muistuttaa metsästä sateen jälkeen, märästä rantalouhikosta, sumusta, suolaisista pärskeistä, tuulesta ja lokkien kirkunasta. Vaikka päivä on harmaa ja tuuli yltymässä, tässä meressä ei kuitenkaan ole Squidin levottomuutta herättävää syvyyden ja pimeyden tuntua, vaan paatti pysyy pinnalla ja jalat tukevasti rantakivillä. Olen yllättynyt siitä, miten omalta tämä ei-trooppisten merituoksujen alakategoria tuntuu. Se myös herättää hillittömän kaipuun vuonoille.
Oletko sama joka kirjoitti Squidista arvion jokunen viikko/kuukausi sitten?
Kirjoituksesi ovat kiehtovaa luettavaa. Meillä ei ole varmaankaan samanlainen tuoksumaku mutta tekisi mieli tilata noita näytteitä kun analyysisi ovat niin mielenkiintoisia.
Olen kyllä kirjoittanut Squidista, joskus syksyllä. Kiitos kauniista sanoista, hämmennyn. :) En juuri ole tekemisissä ihmisten kanssa, joten kommunikaationi ei varmaankaan ole kovin nykypäiväistä. Rakastan kuitenkin tuoksuja, ja jotkin niistä herättävät voimakkaita mielleyhtymiä, kuten se natisevine puulaivoineen.
Tuoksuissa pidän introspektiivisista, melankolisista ja goottilaisista sävyistä, ja ilmeisesti joskus innostun vähän liikaa niiden kanssa. Tästä harrastuksesta ei tule puhuttua kenenkään kanssa livenä. Puoliso tietää ja pitää vähän pöhkönä, hyvällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Giorgio Armani: Emporio Armani In Love With You (vadelma, hapankirsikka, mustaherukka; wormwood, ruusu, jasmiini; Patsuli)
Alan ymmärtää, miksi monet enthusiastit hylkäävät designerit ja lähtevät seikkailemaan niche-maailmaan.
Designerit ovat kadottaneet kunnianhimonsa.
Tämäkin. Joo-o. Ihan kiva alkusoitto, makea ja miellyttävä. Mutta alkupölähdyksen jälkeen kaikki alkaa hiipua. Wormwood (artemisia) on outo, kukat eivät oikein jaksa tuoksua. Lopun hento patsuli ei saa tätä pysymään kasassa. Heikko esitys.YSL: Black Opium (päärynä, rosepippuri, appelsiininkukka; Kahvi, jasmiini, karvasmanteli, lakritsi; Vanilja, patsuli, seetri, kasmir)
En olisi ostanut, mutta ilmaiseksi sain. Liityn kuoroon, joka sanoo Black Opiumia makeaksi kahviksi. Tarkemmin sanottuna styrox-mukissa myytäväksi kalliiksi latteksi, jossa on reilu tujaus puistattavaa esanssia.
Haluaako joku tuoksua lastenkahville? Tuskin. Näitä on kaupitellaan jatkuvasti nettikirppiksillä näin: "Yhden kerran suihkautettu. Makea kahvituoksu, pullo kaunis, glitteriä. Tarjoa!"
Ottaisi aivoon jos olisin maksanut edes näytteen hinnan.Minäkin palaan reppu selässä nicheiden pariin tutkimusmatkailijan into silmissä. Säälin viimeisiä kivijalkamyyjiä. Tuoksut ovat heikkoja, geneerisiä ja tolkuttoman kalliita, vaikea se on niissä oloissa onnistua myyjänä.
Käyn silti mielelläni vaihtamassa muutaman sanan heidän kanssaan. Joskus voi sitä paitsi vieläkin löytää ihastuttavan designerin.Kyllä monet tuosta Black Opiumista pitävät. Ystäväni ei ole ostanut 15 vuoteen parfyymiä, ihastui tähän ja hankki pullollisen. Joku siinä ihmisiä kiehtoo, on tainnut olla viime vuosina yksi myydyimmistä tuoksuista.
Enkä ottanut nokkiini tästä suorasukaisesta mielipiteestä kun itselläni ei ole tarvetta tämäntyyppiselle tuoksulle mutta en ihmettelisi jos joku närkästyisi.No voi herranduudelis ja elämän kevät!
Jos loukkaantuu kritiikistä joka koskee hajuvettä, lienee parasta karttaa hajuvesiketjua. Jos ei uskalla käyttää muuta kuin sellaista hajuvettä mistä kaikki pitävät, ei voi käyttää mitään hajuvettä.Opettelen muuntamaan sanoiksi tuoksukokemuksen. Oman kokemukseni.
Se ei muuten ole aina helppoa. Mutta yritän
tehdä sen niin täsmällisesti kuin osaan.
Black Opiumin tuoksun sanoittaminen oli
poikkeuksellisen helppoa. Mielikuva oli niin
suora. Totta puhuen olin iloinen että tällä kertaa osasin hyvin. Mulle ei tullut mieleenkään että joku loukkaantuisi sitä.
Eikä kukaan luultavasti loukkaantunutkaan.
Sinä vain kuvittelet niin.
Päinvastoin. Ajattelin että jollekulle saattaa
parhaassa tapauksessa olla hyötyä kuvauksestani. Ainakin minulle tästä tuoksujen sanoittamisesta on iloa ja ammatillista hyötyä, joten varo, tuoksuloukkauksia on luvassa lisää.Luin vielä uudelleen kuvaukseni. Etsin siitä
ilkeyttä, mutten löytänyt. Ei ihme. Mielessäni
ei ollut ilkeyttä kun kirjoitin tekstin. Jos haluaisin, osaisin olla ilkeä. Mutta miksi haluaisin?Ihmiselle joka loukkaantuu muiden kertoessa
henkilökohtaisista kokemuksistaan, esitän pahoittelut. Hänen elämänsä mahtaa olla
raskasta ja mieli usein paha. Hänellä on ehkä
rikottu itsetunto ja terapiasta voisi olla apua.
Tuliko taas loukkaus?En ole edes epäkohtelias möllykkä, joka ei tule toimeen kenenkään kanssa. Olen saanut
hyvän kotikasvatuksen, tehnyt monenlaisia asiakaspalvelutöitä. Olen niissä hyvä ja nautin niistä, koska olen sosiaalinen ja sovitteleva. En riitaisa. Taas päinvastoin. Usein mut kutsutaan
paikalle ratkaisemaan ihmisten välisiä ristiriitoja, koska on huomattu, että olen oikeudenmukainen hyvä rakentamaan ratkaisun sinne missä on ongelma ja skismaa.Mutta sinulla on oikeus kokemukseesi ja sen ilmaisemiseen. Jos sait mielesi keventymään, niin hyvä. Mutta minua et pannut aisoihin.
Jatkan hajuvesien kokeilemista ja havaintojeni julkaisemista.Hiukkasen olet ylireagoinut pieneen huomautukseen vaikka olet omasta mielestäsi työpaikan rauhanneuvottelija.
Kirjalliset taitosi eivät ole niin hyvät kuin luulet eikä omakehua vilisevän tekstin lukeminen ole kovin nautinnollista.
Tuoksun sanoittaminen. Älä nyt viitsi.Mä näytän ehkä sun kommentin mun työkavereille, jos muistan vielä huomenna.
Näitä aina välillä tulee itse kunkin kohdalle. Saadaan hyvät naurut. Taas.Sä osoitat huonot käytöstapasi hyökkäämällä henkilökohtaisesti mun kimppuun. Voi voi. Voit säästää ruutisi, kun sun kaltaiset ihmiset ei pääse mun ihon alle.
Onko sanoittaminen (= tunteen tai kokemuksen pukeminen sanoiksi) sulle vieras sana? Katsos kun viettää aikansa älykkäiden ihmisten kanssa jotka ovat alati valmiita oppimaan uutta ja osaavat muutenkin äidinkieltään erinomaisesti, niin sitä yllättyy miten kehnosti moni suomea hallitsee. Tuo nyt ei edes ole vaikea sana.
Parempaa jatkoa sulle. Vinkki: kohenna edes tapojasi. Elämäsi helpottuu.
Mutta tämä ketju on hajuvesistä juttelua varten, joten jos haluat jatkaa riitelyä, joudut tekemään sen jonkun toisen kanssa. Et mun.
Jos todellakin olet työelämässä, niin en yhtään epäile etteikö työkaverit saisi hyviä nauruja.
Naura mukana vaan. Kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekalaisia testejä viime päiviltä:
The Different Company:
Tokyo Bloom - voikukka. Katoaa nopsaan, pohjatuoksusta ei aavistusta maskin kanssa.
White Zagora - kaunis bergamotti-appelsiininkukka-tuberosa. Viimeinen pysyy kohtuudessa. Kesto 4 h.
4711 Acqua Colonia Intense: Floral Fields of Ireland - sitrus-appelsiininkukka-mimosa. Ultranaisellinen. Nukahdin kesken testin, pohjatuoksu meni ohi. Parempi kuin White Zagora, IMO.
Cerruti: 1881 Ysäriklassikko. Jokapaikantuoksu, hillitty kamomilla ja iiris. Muut kukat jäävät piiloon (ai, tässäkin oli tuberosaa?). Pehmeä ja puuterinen. Jostain syystä saan polkupyörän sisäkumia, hyvällä tavalla. Kestää hyvin.
Viikonlopulle kaksi Sorcinellia, Rosa Nigra ja Symphonie Passion.
Sulla on hyviä vinkkejä tuon tuostakin. Kiitos.
Tai no, voihan täällä olla useampikin lihavoija.
Mutta en usko. Otan usein sun mainitsemia merkkejä talteen. Tsekkailen myöhemmin.Mun näyteputkipurkit alkaa olla täynnä. Huolestuttavaa. Toisaalta valikoin koko ajan kriittisemmin mitä tilaan. Ettei niitä tulisi enää niin paljon. Nyt olen jo pullojenmetsästysvaiheessakin.
Odotan että Sabina Scent saa Zoologistin Snowy Owlin. Sitten tilaan häneltä. Sen jälkeen saa riittää. Kesällä taas Carthusiaa.
On meitä muitakin lihavoijia. Joskus lihavoin, joskus en. Joskus kirjoitan pitkään, varmaan 'sanoitankin' ja joskus lyhyesti. Toisinaan hauskasti. Minusta on se ja sama kuka näitä kirjoittaa, kunhan sisällöstä saa itselleen jotain. Ei aina välttämättä vinkkejä, toisinaan saa vain iloa ja hilpeyttä itselleen tärkeästä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutin suunnitelmia ja lykkäsin Rosa Nigran myöhemmäksi. Jatkoin viikonloppua vetiverin merkeissä Imaginary Authorsin Every Storm a Serenadella. Tätäkin verrataan Encre Noireen...Mun on kyllä pakko päästä nuuhkimaan sitäkin, sen verran onnelliseksi tulin tästä.
Tuoksussa on havupuita, suolaa, savuista vetiveriä ja aiemmin huolellisesti karttelemani melonisävy, calone. Se ei kuitenkaan pääse häiritsemään, vaan tuo merituulen raikkautta yhdessä eukalyptuksen kanssa. Pohjalta pilkahtelee kaunis, lämmin ambergris, joka yhdessä hienonhienon savuisuuden ja suolan kanssa iskee samaan heikkoon kohtaan kuin Squid. Suosittelenkin lämpimästi tämän testaamista lonkeroiden ystäville.
Tanskasta inspiraationsa saanut tuoksu muistuttaa metsästä sateen jälkeen, märästä rantalouhikosta, sumusta, suolaisista pärskeistä, tuulesta ja lokkien kirkunasta. Vaikka päivä on harmaa ja tuuli yltymässä, tässä meressä ei kuitenkaan ole Squidin levottomuutta herättävää syvyyden ja pimeyden tuntua, vaan paatti pysyy pinnalla ja jalat tukevasti rantakivillä. Olen yllättynyt siitä, miten omalta tämä ei-trooppisten merituoksujen alakategoria tuntuu. Se myös herättää hillittömän kaipuun vuonoille.
Squidin ystävä :) Nappaan nämä suosittelusi talteen, koska nenäni on samanlainen ainakin osittain. Olen kärsinyt kukkien parissa ihan liikaa ja kaipaan merta ja suolaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin suunnitelmia ja lykkäsin Rosa Nigran myöhemmäksi. Jatkoin viikonloppua vetiverin merkeissä Imaginary Authorsin Every Storm a Serenadella. Tätäkin verrataan Encre Noireen...Mun on kyllä pakko päästä nuuhkimaan sitäkin, sen verran onnelliseksi tulin tästä.
Tuoksussa on havupuita, suolaa, savuista vetiveriä ja aiemmin huolellisesti karttelemani melonisävy, calone. Se ei kuitenkaan pääse häiritsemään, vaan tuo merituulen raikkautta yhdessä eukalyptuksen kanssa. Pohjalta pilkahtelee kaunis, lämmin ambergris, joka yhdessä hienonhienon savuisuuden ja suolan kanssa iskee samaan heikkoon kohtaan kuin Squid. Suosittelenkin lämpimästi tämän testaamista lonkeroiden ystäville.
Tanskasta inspiraationsa saanut tuoksu muistuttaa metsästä sateen jälkeen, märästä rantalouhikosta, sumusta, suolaisista pärskeistä, tuulesta ja lokkien kirkunasta. Vaikka päivä on harmaa ja tuuli yltymässä, tässä meressä ei kuitenkaan ole Squidin levottomuutta herättävää syvyyden ja pimeyden tuntua, vaan paatti pysyy pinnalla ja jalat tukevasti rantakivillä. Olen yllättynyt siitä, miten omalta tämä ei-trooppisten merituoksujen alakategoria tuntuu. Se myös herättää hillittömän kaipuun vuonoille.
Oletko sama joka kirjoitti Squidista arvion jokunen viikko/kuukausi sitten?
Kirjoituksesi ovat kiehtovaa luettavaa. Meillä ei ole varmaankaan samanlainen tuoksumaku mutta tekisi mieli tilata noita näytteitä kun analyysisi ovat niin mielenkiintoisia.Olen kyllä kirjoittanut Squidista, joskus syksyllä. Kiitos kauniista sanoista, hämmennyn. :) En juuri ole tekemisissä ihmisten kanssa, joten kommunikaationi ei varmaankaan ole kovin nykypäiväistä. Rakastan kuitenkin tuoksuja, ja jotkin niistä herättävät voimakkaita mielleyhtymiä, kuten se natisevine puulaivoineen.
Tuoksuissa pidän introspektiivisista, melankolisista ja goottilaisista sävyistä, ja ilmeisesti joskus innostun vähän liikaa niiden kanssa. Tästä harrastuksesta ei tule puhuttua kenenkään kanssa livenä. Puoliso tietää ja pitää vähän pöhkönä, hyvällä tavalla.
Kommunikaatiosi ja kirjoituksesi ovat ajattomia. Sain äkillisen tarpeen testata jotain ei-trooppista merituoksua.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tänään vihdoin testissä Tom Fordin Lost Cherry. En ole aiemmin testannut Tompan tuoksuja enkä erityisesti etsinyt kirsikkanuottia. Ihastuin kuitenkin pullon muotoon, tuoksun väriin ja nimeen. Nuotitkin vaikuttivat suhteellisen mukavilta.
Kirsikka kyllä löytyy ja se on röyhkeän ylikypsä ja aavistuksen karkkimainen. Mutta tuoksu on niin heikko, tuntuu että pitää nuuskia ihoaan havaitakseen sen. Ja kirsikka katoaa lopulta kokonaan. Sen myötä tuoksun loisto on mennyttä. Harmittaa, sillä muuten pidin tästä, jopa jasmiini pysyi paikallaan eikä vallannut tilaa.
Tuoksun hinta-laatusuhde ei ole ok, toisaalta valmistajalle tällainen on varmasti hyvä rahasampo. Pullohan kuluu hetkessä, kun kirsikkansa kadottanut (pun inteded) suihkii lisää tuoksua pitkin päivää. Toisaalta tämä on sellainen meh-tuoksu, joka tuskin ärsyttää muita ja vaikuttaa sopivan sivistyneeltä esim. toimistotuoksuksi. Mutta silti, esim. Kicksin hinta 50 millille on 212€. Ja se on tarjous! Stockalta näyttäisi löytyvän 10 ml minipullo hintaan 78€. Siitä puuttuu sitten pullon klassiset linjat ja punainen väri.
Ehkä pitäisi tutustua muihin kirsikkatuoksuihin, etsiä dupe. Hinta on naurettava näin hiljaiselle tuoksulle.
Vierailija kirjoitti:
Iso kasa niche-näytteitä tulossa, mutta silti blind buy sormea houkuttelis tilata pari uutta tuoksua parfumdreamsin alesta...
Onko kellään kokemusta seuraavista:
Valentino - Donna Born in Roma
Armani - Si Fiori
Dolce & Gabbana - The Only One Intense
Guerlain - Shalimar Philtre de Parfum
Olisin kiitollinen!
Näistä tuttu Valentinon Donna Born In Rome. Voi kuinka ihana. Kuvailisin tuoksua pehmeäksi. En osaa sitä muuten kuvailla, tulee niin onnellinen tunne kun sitä käytän. Oli sokko-ostos joulun jälkeen ja en ole katunut. Jos muita tuoksuja ei olisi, käyttäisin tätä loppuelämäni. Kukkatuoksu, jasmiinia ja vaniljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tänään vihdoin testissä Tom Fordin Lost Cherry. En ole aiemmin testannut Tompan tuoksuja enkä erityisesti etsinyt kirsikkanuottia. Ihastuin kuitenkin pullon muotoon, tuoksun väriin ja nimeen. Nuotitkin vaikuttivat suhteellisen mukavilta.
Kirsikka kyllä löytyy ja se on röyhkeän ylikypsä ja aavistuksen karkkimainen. Mutta tuoksu on niin heikko, tuntuu että pitää nuuskia ihoaan havaitakseen sen. Ja kirsikka katoaa lopulta kokonaan. Sen myötä tuoksun loisto on mennyttä. Harmittaa, sillä muuten pidin tästä, jopa jasmiini pysyi paikallaan eikä vallannut tilaa.
Tuoksun hinta-laatusuhde ei ole ok, toisaalta valmistajalle tällainen on varmasti hyvä rahasampo. Pullohan kuluu hetkessä, kun kirsikkansa kadottanut (pun inteded) suihkii lisää tuoksua pitkin päivää. Toisaalta tämä on sellainen meh-tuoksu, joka tuskin ärsyttää muita ja vaikuttaa sopivan sivistyneeltä esim. toimistotuoksuksi. Mutta silti, esim. Kicksin hinta 50 millille on 212€. Ja se on tarjous! Stockalta näyttäisi löytyvän 10 ml minipullo hintaan 78€. Siitä puuttuu sitten pullon klassiset linjat ja punainen väri.
Ehkä pitäisi tutustua muihin kirsikkatuoksuihin, etsiä dupe. Hinta on naurettava näin hiljaiselle tuoksulle.
Kiitos analyysista! Olen miettinyt tuon testaamista, koska etsin kunnon kirsikkatuoksua, mutta ilmeisesti tämä ei ole sellainen. No, onpahan nimensä veroinen sitten...😁
Mun tekis mieli testata tuo Cerruti 1881. Katson YouTubessa Kathleenlightsin hajuvesivideoita ja hän kehuu kyseistä tuoksua. Hänen videoiden myötä ostin myös Pink sugarin :D
Ja mun päivän tuoksu on juurikin Pink Sugar. Tykkään tästä makeudesta. Miellän enemmän talvituoksuksi, kesällä en näe itseäni tätä käyttämässä, on liian raskas. Näin keväällä joinain päivinä on tehnyt mieli käyttää tätä. Onhan tämä ällömakea ja ehkä vähän tyttömäinen, mutta kyllä tällä mun elämässä on hetkensä. Ikää mulla on 27 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kyseli täällä minttuista tuoksua, Balenciagan Florabotanicassa yksi päänuoteista on minttu. Itse en ole valitettavasti päässyt tätä tuoksua tuoksuttelemaan, olisi kiva kuulla, jos jollain on kokemuksia tuoksusta. Vähän mietin sen hankkimista, vaikuttaisi hyvältä, vihreän kukkaiselta kevät/kesätuoksulta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tänään vihdoin testissä Tom Fordin Lost Cherry. En ole aiemmin testannut Tompan tuoksuja enkä erityisesti etsinyt kirsikkanuottia. Ihastuin kuitenkin pullon muotoon, tuoksun väriin ja nimeen. Nuotitkin vaikuttivat suhteellisen mukavilta.
Kirsikka kyllä löytyy ja se on röyhkeän ylikypsä ja aavistuksen karkkimainen. Mutta tuoksu on niin heikko, tuntuu että pitää nuuskia ihoaan havaitakseen sen. Ja kirsikka katoaa lopulta kokonaan. Sen myötä tuoksun loisto on mennyttä. Harmittaa, sillä muuten pidin tästä, jopa jasmiini pysyi paikallaan eikä vallannut tilaa.
Tuoksun hinta-laatusuhde ei ole ok, toisaalta valmistajalle tällainen on varmasti hyvä rahasampo. Pullohan kuluu hetkessä, kun kirsikkansa kadottanut (pun inteded) suihkii lisää tuoksua pitkin päivää. Toisaalta tämä on sellainen meh-tuoksu, joka tuskin ärsyttää muita ja vaikuttaa sopivan sivistyneeltä esim. toimistotuoksuksi. Mutta silti, esim. Kicksin hinta 50 millille on 212€. Ja se on tarjous! Stockalta näyttäisi löytyvän 10 ml minipullo hintaan 78€. Siitä puuttuu sitten pullon klassiset linjat ja punainen väri.
Ehkä pitäisi tutustua muihin kirsikkatuoksuihin, etsiä dupe. Hinta on naurettava näin hiljaiselle tuoksulle.
Tämä sama valitettava ilmiö toteutuu suurimmassa osassa Tom Fordin tuoksuja. Sen vuoksi jos löydän jonkun Tompan tuoksun josta pidän, tutkin ja etsin lähinnä olevan dupen, jonka saan paljon paremmalla hinta/laatusuhteella.
SOTD Macin Velvet Teddy. Tuoksu kuin istuisi nuotiolla juomassa hunajalla makeutetun teetä ja söisi vanilijapullaa.
Aluksi mausteinen hunaja purskahdus, sitten mukaan hiipii savuinen vanilija ja tuoksu tasoittuu makeaksi savuksi. En yleensä pidä hunajasta tuoksussa, mutta tähän se sopii kuin nyrkki silmään.
Hei oikeesti rakkaat tuoksujen ystävät.
Älkää viitsikö tuhlata taitojanne riitelyyn, se on ihan turhaa. Yritetään kaikki olla ottamatta nokkaamme (koska se on meille tärkeä elin) kommentteja. Voi olla, että on työpaikan kultamussukka ja täällä kaamea korppikotka, voi olla et on täällä nokkela ja rakastettu ja työpaikalla kaamea ruoska. Oikeasti, ei mua ainakaan hirveästi kiinnosta. Varmaan ollaan oikeassa elämässä ihan oikeita ihmisiä, plussineen ja miinuksineen.
Käytetään se energia tuoksujen ja hajuvesien arviointiin. Ei toisten hajuvesiystävien. Meillä on kuitenkin tämä ihana, tuoksuva kupla missä kaikki ollaan ja mikä yhdistää meitä.
Peace.
Käytättekö kaupan halvinta antisperspiranttia kainaloihin ja sitten suihkautatte kaulaan kallista hajuvettä?
Vierailija kirjoitti:
Joku kyseli täällä minttuista tuoksua, Balenciagan Florabotanicassa yksi päänuoteista on minttu. Itse en ole valitettavasti päässyt tätä tuoksua tuoksuttelemaan, olisi kiva kuulla, jos jollain on kokemuksia tuoksusta. Vähän mietin sen hankkimista, vaikuttaisi hyvältä, vihreän kukkaiselta kevät/kesätuoksulta.
Mullahan on testeri tästä. Kävin juuri suihkauttamassa ja muistin miksi en ole saanut 2 ml pulloa käytettyä. Alku ainakin on liian miehekäs. Kaikensorttinen ruoho kyllä tuoksuu mutta en saa minttua. YouTuben Demi Rawling ylistää tätä mutta en ole ihan samoilla linjoilla.
Naisellista minttutuoksua etsivä.
Eipä tule niin! Roskiin vain. Mitä niitä hilloamaan? Kun on kerran todettu huonoksi ja muistiinpanot tehty, niin pois vaan ja uusia tilalle. Vai voisko niillä puhdistaa vaikka jotain?