Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19315)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjan kirjoittajalle, joka haluaa, että joku muu tekee taustatyön: Löydät itse vastauksen kysymyksiisi Fragranticasta. Hyvin nopeasti.
Mulla tämän kauniin kevätpäivän tuoksuna on Oscarin Bella Blanca.
Onko täällä sen kullanvärisen Bellan (Essenza?) omistajia? Miltä tuoksuu?
Ihana makea vadelmatuoksu, mutta kestävyys on aika heikko. Jos haluaa ihanan pitkäkestoisen vadelmatuoksun, niin suosittelen Armanin Because it´s youta.
Voi että, kiinnostuin jo tästä, mutta alkunuottien jälkeen tuoksussa on ruusua, jota en voi käyttää kuin parissa tuoksussa. Vadelmatuoksut kyllä kiinnostavat.
t. JHAG Mmmm-addikti
Minun nenä ei siinä ruusua tunnista, ehkä se on niin vähäinen. Toinen ihana vadelmatuoksu on tämä:
https://www.fragrantica.com/perfume/Marc-Jacobs/Daisy-Love-Eau-So-Sweet…
Harvoin ostan edt-vahvuuksia, mutta tämä on todella kestävä. Harvinaisen seksikäs tuoksu ollakseen Jacobs, yleensähän ne on aika raikkaita ja kevyitä.
Kiitos vinkistä, täytyy toivoa, että pääsen tuoksuttamaan tuota Armania jossain. :) Oi, juuri tuo Marc Jacobsin tuoksu on ollut jo kaksi vuotta hankintalistallani! Se oli niin pehmeän makea, että ihastuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoisia havaintoja Zoologistin Camelista! Mielikuvani "Kamelista" oli jotain hyvin raskasta ja itämaista, mutta luettuani sen nuoteista arvelin sen olevan enemmän minulle sopiva kuin monen muun. Valitsin sen päivän tuoksuksi (muista vaihtoehdoista luin kommetteja "lähellä oleva eläintarha tuoksuu iltaisin tältä" ja "supermiehekäs nahan tuoksu vain tosimiehille" ja tänään tunnen itseni enemmän tipuksi kuin kukoksi joten kameli it is :D).
Kamelin alkutuoksu on ihana. Makeaa hedelmäisyyttä karhentaa puhdas kunnon ruusu. Tämä tuoksu on aidosti unisex, sopii kaikille. Makean mausteinen. Tein kuten viininmaistelijat ja päätin kokeilla miten maku vaikuttaa tuoksuaistimukseen - onko kukaan muu täällä tehnyt samanlaisia testejä? Kameli höyrysi ranteissa, siemaisin mustaa vahvaa kahvia ja söin mausteista kuivakakkua. TÄYDELLISTÄ. Jotenkin kahvin vahvuus ja maustekakun mausteet tehostivat hajuelämystä potenssiin sata, ja tuoksu voimistui.
Valitettavasti joudun antamaan miinusta jasmiinista ja appelsiininkukista, jotka käyvät hermoilleni ja saavat migreenihermon sykkimään epäilyttävästi. Huuhtelin tuoksua ranteista kevyemmäksi ja nuuhkin vielä lopputuoksuja. Samalla huomasin, että käsisaippuana oleva Lidlin oranssinen maustetuoksusaippua sopii myös tähän. Kaikki mausteet tukevat Kamelia.
Mustekalaa tämä ei voita, se kuitenkin on selvää.
Perus Rane Vaan kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten te naiset olette niin typeriä että olette valmiita maksamaan jostain Eau de Toilletista satoja euroja kun sitä myydään jonkin julkkiksen naamalla. Pytty ilmaiseksi samaa tavaraa täynnä vai onko julkkisten ulosteissa parempi tuoksu?
En tiennytkään, että kameli, mustekala ja muut ovat "julkkiksia". En usko, että "ulosteen haju" on missään parfyymissä nuottina, mutta esim. sivettikissan anaalirauhasten erite, synteettisenä versiona on. Sehän on kamala haju sellaisenaan, mutta kun sen yhdistää muihin hajuyhdisteisiin, syntyy jotain upeaa. Se on kemiaa. Tiedettä, Rane hyvä.
Tässä keskustelussa ei ole juuri näkynyt julkkisten faneja. Päinvastoin, aika moni on vähän nolona kertonut pitävänsä vaikkapa Britney Spearsin nimellä myytävistä tuoksuista. Me tiedämme nimittäin, että se nimi on vain mainoslappunen siinä itse teoksen päällä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisia havaintoja Zoologistin Camelista! Mielikuvani "Kamelista" oli jotain hyvin raskasta ja itämaista, mutta luettuani sen nuoteista arvelin sen olevan enemmän minulle sopiva kuin monen muun. Valitsin sen päivän tuoksuksi (muista vaihtoehdoista luin kommetteja "lähellä oleva eläintarha tuoksuu iltaisin tältä" ja "supermiehekäs nahan tuoksu vain tosimiehille" ja tänään tunnen itseni enemmän tipuksi kuin kukoksi joten kameli it is :D).
Kamelin alkutuoksu on ihana. Makeaa hedelmäisyyttä karhentaa puhdas kunnon ruusu. Tämä tuoksu on aidosti unisex, sopii kaikille. Makean mausteinen. Tein kuten viininmaistelijat ja päätin kokeilla miten maku vaikuttaa tuoksuaistimukseen - onko kukaan muu täällä tehnyt samanlaisia testejä? Kameli höyrysi ranteissa, siemaisin mustaa vahvaa kahvia ja söin mausteista kuivakakkua. TÄYDELLISTÄ. Jotenkin kahvin vahvuus ja maustekakun mausteet tehostivat hajuelämystä potenssiin sata, ja tuoksu voimistui.
Valitettavasti joudun antamaan miinusta jasmiinista ja appelsiininkukista, jotka käyvät hermoilleni ja saavat migreenihermon sykkimään epäilyttävästi. Huuhtelin tuoksua ranteista kevyemmäksi ja nuuhkin vielä lopputuoksuja. Samalla huomasin, että käsisaippuana oleva Lidlin oranssinen maustetuoksusaippua sopii myös tähän. Kaikki mausteet tukevat Kamelia.
Mustekalaa tämä ei voita, se kuitenkin on selvää.
Kiitokset loistavasta tarkasta analyysista.
Kameli on ostoslistallani, mutta en ollut ihan varma. Ja katsoo nyt mitä saa.
Mutta kuvauksesi jälkeen lisään siihen yhden tähden. Vähän kiusaa, että mulla on niin monta eläintä jonossa.
Pandan ja Pörriäisen pudotan pois.
Alun innostuksessa tilailin näytteitä joita en oikeastaan halunnut. Ei niistä paljon iloa ole, kun niitä ei huvita käyttää.
Yksi juttu on pyörinyt mielessä.
Katsotaan tuleeko läpi.
Sunnuntain kunniaksi suihkautin Mendittorosan Osangia taas ranteeseen.
Siinä on jokin sävy, joka nousee päähän kuin häkä. Onkohan tässä jotain oikeasti huumaavaa ainesta?
Jos joku muukin on kokeillut niin olisi kiva kuulla. Tämä on ylivoimaisesti erikoisin kokeilemistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänän korkkasin talvella tilaamastani Armanin minipullocollectionista Aqua di Gioian. Kiva tuoksu, mutta jopa on kehno kestävyys! Aivan uskomattoman onneton.
Olin utelias tuoksun suhteen, täällä kun joku puhui siitä välimerellisenä tuoksuna.
Joo, kyllä ehkä vähän. Raikas, keväinen, "vetinen", kirpsakka. Ehkä aivan aavistuksen unisexahtava, muttei häiritsevästi partavesimäinen. Mitään superlemppariani tästä ei tule, mutta käytän kyllä.
Olen keräillyt tuoksuja jo 70 -luvulla ja seurannut tätä ketjua alusta asti. Mutta nyt on tämä sama kiusaamis-nolaamis-kukkoilukulttuuri iskenyt tännekin, niinkuin kaikissa netin keskusteluryhmissä. Poistun täältä nyt kokonaan, sillä en saa enää sitä ihanaa fiilistä, mitä sain aiemmin. Hyvää jatkoa kaikille! N65+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänän korkkasin talvella tilaamastani Armanin minipullocollectionista Aqua di Gioian. Kiva tuoksu, mutta jopa on kehno kestävyys! Aivan uskomattoman onneton.
Olin utelias tuoksun suhteen, täällä kun joku puhui siitä välimerellisenä tuoksuna.
Joo, kyllä ehkä vähän. Raikas, keväinen, "vetinen", kirpsakka. Ehkä aivan aavistuksen unisexahtava, muttei häiritsevästi partavesimäinen. Mitään superlemppariani tästä ei tule, mutta käytän kyllä.
Hei, mulla on sitä, ja se on minusta tosi raikas ja vahva tuoksu, ja säilyy koko päivän iholla. Onkohan se sun minipullo EdT? Mulla EdP, ja on vahva tuoksu todellakin.
Kiitos teille, jotka ystävällisesti kerroitte Bella Essence-tuoksusta. Taidanpa hankkia senkin., ei kahta ilman kolmatta :D (mulla on siis jo Rosa ja Blanca) Mun iholla pysyy yleensä tuoksut pitkään, Blanca paremmin kuin Rosa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänän korkkasin talvella tilaamastani Armanin minipullocollectionista Aqua di Gioian. Kiva tuoksu, mutta jopa on kehno kestävyys! Aivan uskomattoman onneton.
Olin utelias tuoksun suhteen, täällä kun joku puhui siitä välimerellisenä tuoksuna.
Joo, kyllä ehkä vähän. Raikas, keväinen, "vetinen", kirpsakka. Ehkä aivan aavistuksen unisexahtava, muttei häiritsevästi partavesimäinen. Mitään superlemppariani tästä ei tule, mutta käytän kyllä.
Hei, mulla on sitä, ja se on minusta tosi raikas ja vahva tuoksu, ja säilyy koko päivän iholla. Onkohan se sun minipullo EdT? Mulla EdP, ja on vahva tuoksu todellakin.
Acqua di Gioian pullot muotoiltiin uudelleen pari vuotta sitten. Reformuloitiinko tuoksutkin siihen samaan syssyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänän korkkasin talvella tilaamastani Armanin minipullocollectionista Aqua di Gioian. Kiva tuoksu, mutta jopa on kehno kestävyys! Aivan uskomattoman onneton.
Olin utelias tuoksun suhteen, täällä kun joku puhui siitä välimerellisenä tuoksuna.
Joo, kyllä ehkä vähän. Raikas, keväinen, "vetinen", kirpsakka. Ehkä aivan aavistuksen unisexahtava, muttei häiritsevästi partavesimäinen. Mitään superlemppariani tästä ei tule, mutta käytän kyllä.
Hei, mulla on sitä, ja se on minusta tosi raikas ja vahva tuoksu, ja säilyy koko päivän iholla. Onkohan se sun minipullo EdT? Mulla EdP, ja on vahva tuoksu todellakin.
Acqua di Gioian pullot muotoiltiin uudelleen pari vuotta sitten. Reformuloitiinko tuoksutkin siihen samaan syssyyn?
Höh, tarkoitin tietysti koko di Gioia -sarjaa. Sorry.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On oivaltavaa kysyä täältä neuvoa kirjaa kirjoittaessa. Niinhän kaikki muutkin kysyy eikä niille kettuilla. Tiedä mikä pääsiäismuna on henkästy nenuun mutta kiukuttelua on ketjussa viime aikoina esiintynyt 🤭
Mutta kuten sanottiin pitäisi tietää jotain hlöstä, koska monella on vahvoja mielikuvia erityyppisten tuoksujen käyttäjistä.
Antaa kirjan henkilöstä erilaisen vaikutelman onko Coco Mademoiselle, Delicious, vai Diorissimo. Tai joku Kilian.
Onko mielestäsi todellakin oivaltavaa, että kirjoittaja kysyy neuvoa sen sijaan, että pähkäilisi asian itse?
Neuvojen kysyminen on sinänsä ihan ok elämässä, mutta jotain tiedän kirjoittamisesta minäkin. En ikinä pyytäisi tältä palstalta sisällöllisiä neuvoja kirjaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärsin kyllä hyvin. Se tuoksu, mitä yleisesti valkoisiksi kukiksi luonnehditaan, on minun nenääni aldehydinen ja kemikaalinen. Puhdistusaineen haju. My way on tästä oikein kouluesimerkki.
Ja toki tuoksu voi olla vanhanaikainen tai uudenaikainen. Tuoksuissa on muotinsa. Se, mitä joskus 50-luvulla pidettiin hienostuneena, houkuttelevana tai vihjailevana tuoksuna onkin nykyhaistelijan mielestä vanhan mummon pissatuoksu. Ihan yleistä tietoa tämäkin.
t. Eri
Haluaisin täsmentää vielä sitä, että vanhanaikaisuus tai uudenaikaisuus ei pidä kuitenkaan sisällään arvolatauksia hyvästä tai pahasta - tai ainakin näin minun vinkkelistäni katsottuna. Kyse on vain aikakauden muodista tai tuoksun herättämistä mielleyhtymistä menneeseen/nykyiseen ajankohtaan. Sinun mainitsemasi esimerkin ohella vanhanaikainen tuoksu voi myös olla klassinen ja elegantti siinä missä nykyaikainen tuoksu synteettistä kissanpissaa.
Tämä oli hyvä lisäys! Ajattelen ihan samoin. Toki on myös ihmisiä, jotka arvostavat tuoksuja sen mukaan mitä ne ovat, tai mikä niiden "statusarvo tänään" on eli esim. Chanelin tietyt tuoksut ovat heille aina "mummotuoksuja" ja Mitsouko "kissanpissaa" vaikka samoilta vuosikymmeniltä voisi löytyä jotain heille sopivaa tai kyse on vain niistä hajuasioista - jokin yhdistelmä ei vain viehätä nenää.
Tämä ketju ja viimeaikaiset testaukset ovat jotenkin saaneet minut ymmärtämään paremmin, että minulla on tietyt hajumaailmat joista viehätyn ja toisaalta on mainoksia/parfyymin nimiä/tms sinänsä epäoleellista mikä saa minut joskus kokeilemaan tuoksuja joita ei kannattaisi kokeilla. Esim. jos saan illalla migreenin päivän tuoksusta, se tuskin on minun tuoksuni. Vaikka kuinka niin haluaisin. Ei pidä ottaa sitä ok:ta vaan se paras.
Mua kyllä naurattaa jos kuulen esim. Chanelia nimitettävän kissanpissaksi😁.
Montako Chanelia kyseinen neiti mahtaa tuntea? Muutenkin huvittaa luonnehdinnat selvästi nuorten kirjoittajien "kasari" sanan käyttö kertoo että henkilö ei ole ollut 80-luvulla vielä kuluttamassa edes potkuhousuja.
Eikä näin ollen ole kokemusperäistä tietoa siitä millaisia "hajupommit" olivat.
Vinkki: eivät olleet. Vain silloin jos joku kaatoi pullollisen päälleen.
Vinkki 2: niin ei tehty. Ei tarvinnut. Tuoksut kestivät. Se on eri asia kuin massiivinen tukehduttava pilvi.Musta olisi ihana päästä kokeilemaan glamour-ajan eli 50-luvun parfyymeja.
Mutta ei onnistu.Täytyy vain tyytyä siihen mitä nyt on tarjolla.
Etsiä harvat helmet synteettisten litkujen seasta, jotka kestää max 4 tuntia.Kai nuorilla on edes joku äiti tai isoäiti vielä edessä. Voin mä antaa vielä vinkin 3: jutelkaa tytöt heidän kanssaan. Sitten kun on 2 metriä multaa päällä se on iäksi myöhäistä. Jutella kannattaa toki muustakin kuin hajuvesistä.
Olen syntynyt 70-luvun alussa, ja todellakin käytän sanaa kasari 80-luvusta. Ja tiedän kokemuksesta, että kasarituoksut olivat tuoksupommeja. Rakastin niitä.
Pystyn myös ymmärtämään, mitä kissanpissalla tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänän korkkasin talvella tilaamastani Armanin minipullocollectionista Aqua di Gioian. Kiva tuoksu, mutta jopa on kehno kestävyys! Aivan uskomattoman onneton.
Olin utelias tuoksun suhteen, täällä kun joku puhui siitä välimerellisenä tuoksuna.
Joo, kyllä ehkä vähän. Raikas, keväinen, "vetinen", kirpsakka. Ehkä aivan aavistuksen unisexahtava, muttei häiritsevästi partavesimäinen. Mitään superlemppariani tästä ei tule, mutta käytän kyllä.
Hei, mulla on sitä, ja se on minusta tosi raikas ja vahva tuoksu, ja säilyy koko päivän iholla. Onkohan se sun minipullo EdT? Mulla EdP, ja on vahva tuoksu todellakin.
Piti oikein tarkistaa laatikosta, kun sekin on tallella. Minipullossa ei lukenut. Kyllä se on tuo 5 ml:n pullo EdP, ainakin laatikon mukaan. Onkohan tuo joku susierä vai onkohan tuoksua uudistettu - eli laimennettu?
Mietin juuri, että tuota minipulloa onneksi voi kesällä joskus raahata käsilaukussa kätevästi mukana, tulee se käytettyä ja voi välillä lisäillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oivaltavaa kysyä täältä neuvoa kirjaa kirjoittaessa. Niinhän kaikki muutkin kysyy eikä niille kettuilla. Tiedä mikä pääsiäismuna on henkästy nenuun mutta kiukuttelua on ketjussa viime aikoina esiintynyt 🤭
Mutta kuten sanottiin pitäisi tietää jotain hlöstä, koska monella on vahvoja mielikuvia erityyppisten tuoksujen käyttäjistä.
Antaa kirjan henkilöstä erilaisen vaikutelman onko Coco Mademoiselle, Delicious, vai Diorissimo. Tai joku Kilian.Onko mielestäsi todellakin oivaltavaa, että kirjoittaja kysyy neuvoa sen sijaan, että pähkäilisi asian itse?
Neuvojen kysyminen on sinänsä ihan ok elämässä, mutta jotain tiedän kirjoittamisesta minäkin. En ikinä pyytäisi tältä palstalta sisällöllisiä neuvoja kirjaani.
Olen eri, jolle vastasit, mutta minustakaan ei ole mitään pahaa kysyä vinkkiä hajuvedestä parfyymiharrastajien ketjusta. En usko, että kyseessä on muuta kuin yksi pieni detalji kirjaan, mihin kirjoittaja toivoi saavansa muutaman ehdotusta, joita voisi harkita, tarkistaa muualta mitä niistä sanotaan ja kenties valita jonkun (tai mahdollisestii keksiä niiden pohjalta jonkun toisen).
Ihan yhtä lailla kirjoittaja olisi voinut kysyä vaikka jostain ruokahifistelijöiden ketjusta, että onko joku teistä sattunut käymään esimerkiksi Itävallassa ja syönyt siellä jotain hyviä paikallisia leivonnaisia.
Jatkuvastihan täällä on kysytty neuvoa esimerkiksi lahjatuoksusta sen-ja-sen tyyppiselle ihmiselle, en näe, miten tämä olennaisesti poikkeaa sellaisista pohdinnoista. Tuskin työstettävän kirjan pointti on tehdä mitään syvä-analyysia hajuvedestä x tai että kirjoittaja olisi toivonut anonyymien & epämääräisten vauvapalstailijoiden tekevän kaiken kirjoitustyön hänen puolestaan.
Mutta myönnettäköön, en ole itse minkään sortin kirjailija, joten mitäpä minä tietäisin, mitkä ovat oikeille kirjailijoille järkeviä tai sallittuja tapoja tehdä taustatutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oivaltavaa kysyä täältä neuvoa kirjaa kirjoittaessa. Niinhän kaikki muutkin kysyy eikä niille kettuilla. Tiedä mikä pääsiäismuna on henkästy nenuun mutta kiukuttelua on ketjussa viime aikoina esiintynyt 🤭
Mutta kuten sanottiin pitäisi tietää jotain hlöstä, koska monella on vahvoja mielikuvia erityyppisten tuoksujen käyttäjistä.
Antaa kirjan henkilöstä erilaisen vaikutelman onko Coco Mademoiselle, Delicious, vai Diorissimo. Tai joku Kilian.Onko mielestäsi todellakin oivaltavaa, että kirjoittaja kysyy neuvoa sen sijaan, että pähkäilisi asian itse?
Neuvojen kysyminen on sinänsä ihan ok elämässä, mutta jotain tiedän kirjoittamisesta minäkin. En ikinä pyytäisi tältä palstalta sisällöllisiä neuvoja kirjaani.
Olen eri, jolle vastasit, mutta minustakaan ei ole mitään pahaa kysyä vinkkiä hajuvedestä parfyymiharrastajien ketjusta. En usko, että kyseessä on muuta kuin yksi pieni detalji kirjaan, mihin kirjoittaja toivoi saavansa muutaman ehdotusta, joita voisi harkita, tarkistaa muualta mitä niistä sanotaan ja kenties valita jonkun (tai mahdollisestii keksiä niiden pohjalta jonkun toisen).
Ihan yhtä lailla kirjoittaja olisi voinut kysyä vaikka jostain ruokahifistelijöiden ketjusta, että onko joku teistä sattunut käymään esimerkiksi Itävallassa ja syönyt siellä jotain hyviä paikallisia leivonnaisia.
Jatkuvastihan täällä on kysytty neuvoa esimerkiksi lahjatuoksusta sen-ja-sen tyyppiselle ihmiselle, en näe, miten tämä olennaisesti poikkeaa sellaisista pohdinnoista. Tuskin työstettävän kirjan pointti on tehdä mitään syvä-analyysia hajuvedestä x tai että kirjoittaja olisi toivonut anonyymien & epämääräisten vauvapalstailijoiden tekevän kaiken kirjoitustyön hänen puolestaan.
Mutta myönnettäköön, en ole itse minkään sortin kirjailija, joten mitäpä minä tietäisin, mitkä ovat oikeille kirjailijoille järkeviä tai sallittuja tapoja tehdä taustatutkimusta.
Ulkokohtaista.
Tietysti kirjoittajan pitää itsensä haistaa tuoksu, jonka valitsee sankarittarelleen. Hänhän luo koko hahmon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oivaltavaa kysyä täältä neuvoa kirjaa kirjoittaessa. Niinhän kaikki muutkin kysyy eikä niille kettuilla. Tiedä mikä pääsiäismuna on henkästy nenuun mutta kiukuttelua on ketjussa viime aikoina esiintynyt 🤭
Mutta kuten sanottiin pitäisi tietää jotain hlöstä, koska monella on vahvoja mielikuvia erityyppisten tuoksujen käyttäjistä.
Antaa kirjan henkilöstä erilaisen vaikutelman onko Coco Mademoiselle, Delicious, vai Diorissimo. Tai joku Kilian.Onko mielestäsi todellakin oivaltavaa, että kirjoittaja kysyy neuvoa sen sijaan, että pähkäilisi asian itse?
Neuvojen kysyminen on sinänsä ihan ok elämässä, mutta jotain tiedän kirjoittamisesta minäkin. En ikinä pyytäisi tältä palstalta sisällöllisiä neuvoja kirjaani.
Olen eri, jolle vastasit, mutta minustakaan ei ole mitään pahaa kysyä vinkkiä hajuvedestä parfyymiharrastajien ketjusta. En usko, että kyseessä on muuta kuin yksi pieni detalji kirjaan, mihin kirjoittaja toivoi saavansa muutaman ehdotusta, joita voisi harkita, tarkistaa muualta mitä niistä sanotaan ja kenties valita jonkun (tai mahdollisestii keksiä niiden pohjalta jonkun toisen).
Ihan yhtä lailla kirjoittaja olisi voinut kysyä vaikka jostain ruokahifistelijöiden ketjusta, että onko joku teistä sattunut käymään esimerkiksi Itävallassa ja syönyt siellä jotain hyviä paikallisia leivonnaisia.
Jatkuvastihan täällä on kysytty neuvoa esimerkiksi lahjatuoksusta sen-ja-sen tyyppiselle ihmiselle, en näe, miten tämä olennaisesti poikkeaa sellaisista pohdinnoista. Tuskin työstettävän kirjan pointti on tehdä mitään syvä-analyysia hajuvedestä x tai että kirjoittaja olisi toivonut anonyymien & epämääräisten vauvapalstailijoiden tekevän kaiken kirjoitustyön hänen puolestaan.
Mutta myönnettäköön, en ole itse minkään sortin kirjailija, joten mitäpä minä tietäisin, mitkä ovat oikeille kirjailijoille järkeviä tai sallittuja tapoja tehdä taustatutkimusta.
Ulkokohtaista.
Tietysti kirjoittajan pitää itsensä haistaa tuoksu, jonka valitsee sankarittarelleen. Hänhän luo koko hahmon.
Miksi pitäisi haistaa?
Esimerkiksi Fragranticassa on suosituista tuoksuista satoja arvioita, joissa toistuu samoja kokemuksia. Ihan hyvin kirjailija pystyisi niiden perusteella valitsemaan sen, joka sopii hänen luomalleen hahmolle ja kuvailemaan sitä riittävän yksityiskohtaisesti kohtauksen vaatimiin tarpeisiin.
Osaavathan fantasia- ja scifikirjailijatkin kuvailla kokonaisia maailmoja, joissa eivät ole ikinä käyneet ja jotka ovat kirjoitusvaiheessa ainoastaan heidän päänsä sisällä (joten heille ei ole edes tarjolla vaihtoehtoisia näkemyksiä esimerkiksi lohikäärmepihvin mausta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oivaltavaa kysyä täältä neuvoa kirjaa kirjoittaessa. Niinhän kaikki muutkin kysyy eikä niille kettuilla. Tiedä mikä pääsiäismuna on henkästy nenuun mutta kiukuttelua on ketjussa viime aikoina esiintynyt 🤭
Mutta kuten sanottiin pitäisi tietää jotain hlöstä, koska monella on vahvoja mielikuvia erityyppisten tuoksujen käyttäjistä.
Antaa kirjan henkilöstä erilaisen vaikutelman onko Coco Mademoiselle, Delicious, vai Diorissimo. Tai joku Kilian.Onko mielestäsi todellakin oivaltavaa, että kirjoittaja kysyy neuvoa sen sijaan, että pähkäilisi asian itse?
Neuvojen kysyminen on sinänsä ihan ok elämässä, mutta jotain tiedän kirjoittamisesta minäkin. En ikinä pyytäisi tältä palstalta sisällöllisiä neuvoja kirjaani.
Olen eri, jolle vastasit, mutta minustakaan ei ole mitään pahaa kysyä vinkkiä hajuvedestä parfyymiharrastajien ketjusta. En usko, että kyseessä on muuta kuin yksi pieni detalji kirjaan, mihin kirjoittaja toivoi saavansa muutaman ehdotusta, joita voisi harkita, tarkistaa muualta mitä niistä sanotaan ja kenties valita jonkun (tai mahdollisestii keksiä niiden pohjalta jonkun toisen).
Ihan yhtä lailla kirjoittaja olisi voinut kysyä vaikka jostain ruokahifistelijöiden ketjusta, että onko joku teistä sattunut käymään esimerkiksi Itävallassa ja syönyt siellä jotain hyviä paikallisia leivonnaisia.
Jatkuvastihan täällä on kysytty neuvoa esimerkiksi lahjatuoksusta sen-ja-sen tyyppiselle ihmiselle, en näe, miten tämä olennaisesti poikkeaa sellaisista pohdinnoista. Tuskin työstettävän kirjan pointti on tehdä mitään syvä-analyysia hajuvedestä x tai että kirjoittaja olisi toivonut anonyymien & epämääräisten vauvapalstailijoiden tekevän kaiken kirjoitustyön hänen puolestaan.
Mutta myönnettäköön, en ole itse minkään sortin kirjailija, joten mitäpä minä tietäisin, mitkä ovat oikeille kirjailijoille järkeviä tai sallittuja tapoja tehdä taustatutkimusta.
Ulkokohtaista.
Tietysti kirjoittajan pitää itsensä haistaa tuoksu, jonka valitsee sankarittarelleen. Hänhän luo koko hahmon.
Miksi pitäisi haistaa?
Esimerkiksi Fragranticassa on suosituista tuoksuista satoja arvioita, joissa toistuu samoja kokemuksia. Ihan hyvin kirjailija pystyisi niiden perusteella valitsemaan sen, joka sopii hänen luomalleen hahmolle ja kuvailemaan sitä riittävän yksityiskohtaisesti kohtauksen vaatimiin tarpeisiin.
Osaavathan fantasia- ja scifikirjailijatkin kuvailla kokonaisia maailmoja, joissa eivät ole ikinä käyneet ja jotka ovat kirjoitusvaiheessa ainoastaan heidän päänsä sisällä (joten heille ei ole edes tarjolla vaihtoehtoisia näkemyksiä esimerkiksi lohikäärmepihvin mausta).
Niin osaavat, koska he kuvittelevat ja kuvailevat mielikuvitusmaailmat itse. Miksi tuo kirjoittaja ei sitten vain keksi hajuvettä, jota ei oikeasti ole olemassa?
Jos viittaa todellisuuteen, täytyy tietää, mihin viittaa. Jos kirjoittajalla on intohimoa, hän ottaa asioista selvää eikä kysele muilta asioita, jotka voi itsekin selvittää. Toisen käden tietoa käytetään vain, jos ensikäden tietoa ei ole mahdollista saada. Näin siis ammattilainen, joka välittää siitä, mitä tekee.
Hei, osaako kukaan neuvoa, voinko tarjota (tyhjien) hajuvesipullojen kokoelmaa jonnekin?
Olen kerännyt tyhjentyneitä pulloja jo ainakin viimeisten 15 vuoden ajan. Roskiinko vaan??
Alue: Aihe vapaa
No ainakaan minä, joka olen ollut hajuvesifriikki jo 80-luvulta ja omistanut n. 500 eri designertuoksua, en tunnista yhtään niche-tuoksua.
Kirjailija kyseli klassikkotuoksua, jota on ollut myynnissä ennen vuotta 2011. Monesta 2000-luvun tuoksusta on tullut jo klassikko, eli erittäin suosittu jota myydään vuodesta toiseen.