Lapset joutuu tekeen vanhempien sairauden vuoksi tosi paljon kotitöitä, meillä vastuu.. Pelkään lasuja, turhaanko?
Meillä vanhemmilla sama sairaus, jota en nyt tunnistamissyistä kerro tarkemmin. Ei kreettisesti pystytä tekemään moniakaan juttuja. Älyllisesti olemme normaaleja. Meillä on lapsia useampi, suurperhe. Eli kenelläkään lapsella ei siis yksinään ole mitään isoa taakkaa. Juttuja myös vuorotellaan. Eli ketään ei ole määrätty olemaan mikään pyykki- tai keittiövastaava. Toki vähän sukupuolten mukaan jutut määrittyvät ja se on luonnollisesti mennyt niin. Tytöt tykkää eniten auttaa äitiä ja pojat isiä.
Me vahdimme lapsia AINA kuin haukatjoten vastuu on meillä, ei lapsilla. Silti pelkään meidän järjestelyistä kertomista kenellekään ystävällekään. Ettei vaan alkaisi sadella niitä lasuja..Tämä järjestely meillä on ollut aina, joten lapset ovat kasvaneet siihen, eivätkä joutuneet siihen yllättäen. Ihan kävelemään opittua lapset on otettu hoitamaan ensin omia jälkiään ja vähän myöhemmin yhteisiä kotitöitä. Pitäisikö vaan uskaltaa olla avoimempi? Pelätäänkö turhaan niitä lasuja?
Kommentit (75)
Mitenkä sitten kun se teidän palvelusväki kasvaa isoksi ja muuttaa pois? Tai osa muuttaa ja pienemmille jää koko ajan enemmän ja enemmän hommaa. Sitten lopuksi teillä on siellä enää kuopus Tuhkimona raatamassa.
vamppivanhemmat kirjoitti:
Suurperhettä ihmetelleet= Uskomme ei suvaitse ehkäisyä. Meille siis iso perhe on lähestulkoon se normi.
No sitten täytyy varmaan lopettaa seksi. Ettehän te nyt voi tuollaiseen tilanteeseen tehdä lisää lapsia.
vamppivanhemmat kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan, että mitä pelkäät lasussa? Eikö se ole vain hyvä, jos katsotaan että pärjäättehän varmasti vai tarvitsetteko jotakin tukitoimia.
Miks täysin turhaan kuormittaa jo muutenkin taatusti ylityöllistettyjä tukitoimia? Me pärjätään yhdessä perheenä loistavasti. Osa lapsista jo teinejä eikä yksikään ole valittanut heiltä vaadittavan liikoja. Meillä on fiksut ja rakastavat lapset. Ymmärtävät kun kerrotaan että miksi joku meistä vanhemmista tai lapsista ei pysty tekemään jotain. Aina on apua tarjottu sitä pyytävälle. Olen niin ylpeä meidän lapsista. <3
Jos joku tekisi teistä lasun, ethän sinä sinä kuormittamista ole mitenkään aiheuttanut, kun et sinä ole se ilmoituksen tekijä?
Miksi ihmeessä he siitä valittaisivat, miten lapsi edes osaisi niin tehdä? Ja eihän valitus teidän perheen tilanteessa voisi mihinkään johtaa, jos syy on teidän sairaudet.
Tosin, mikä nyt on paljon, sehän on erittäin suhteellista.
Mun tutull on eräs lievä vaiva (ei eläkkeellä) ja sen täysin terve mies väsyy töistä . Niillä on valtavat vastuut lapsilla. Esim yksi lapsi vastaa kaikesta ruokahuollosta.
Miten kykenette seksiä kuitenkin harrastamaan, luuserit?
Ette te mikään normaali perhe ole, lopeta se itsellesi valehtelu nyt heti paikalla ja hankkikaa apua sinne kotiin.
Todellakin pitäisi tehdä lasu, jotta saisitte kodinhoitajan sitä kautta kotiinne ja lapset saisi elää rauhassa lapsuutensa ja teini-ikänsä!
Tuolla nykyisellä mallilla olette surkeita vanhempia, huono äiti ja huono isä, omaa ylpeyttä vartioimassa ja lapsia vastuuttamassa (joo teillä on henkinen vastuu, mutta lapset sen käytännön vastuun kuitenkin kantaa....).
Pistäkää oma ylpeytenne syrjään ja hankkikaa apua.
Että mulla sylettää tollaset ihmiset.
Musta tuntuu, että jos asiasta kysyttäisiin teidän lapsiltanne, vastau solisi hieman vähemmän kaunis.
Jo suurperheenä oleminen on kuormittavaa, saatika sitten jos vanhemmat eivät ota huoltajan roolia vaan päin vastoin.
Käyttäkää ehkäisyä. Jos seksi onnistuu, onnistuu myös kotityötkin. Ilmeisesti kädet toimii.
Ei lapsilta voi vaatia kaikkien kotitöiden tekemistä. Jos lapsia on useampi, niin myös kotitöitä on enemmän (vaikka jakautuisivat useammalle lapselle).
Kaikki perheenjäsenet osallistuvat kotitöihin. Jos aikuiset eivät terveytensä vuoksi pysty tekemään omaa osaansa, niin vanhempien tehtävä on hankkia apua, joka tekee heidän osansa. Näitä apukäsiä kutsutaan henkilökohtaiseksi avustajaksi.
Halveksin ja syvästi. Sairaan ei kuulu tehtailla lapsia ja sitten teetättää näillä palveluja.
vamppivanhemmat kirjoitti:
No me EI TODELLAKAAN maata missään sohvalla vaan hengitetään niskaan ja ollaan henkisenä aputukena jokaisessa hetkessä! Taisi olla virhe kertoa meidän perheestä yhtään mitään täällä, kun vaikuttaa hyeenoita olevan osa täällä. Meillä on FYYSISIÄ, EI HENKISIÄ rajoitteita. Mielestäni sanoin tämän jo aloituksessa.
Osa lapsista myös on jo lähes täysi-ikäisiä joista saamme vanhempina olla ylpeitä. Heidän elämänsä on mennyt juuri sellaisia uria myöten kuin ollaan toivottukin. Ei siis ole mitään "kouluista reputtamista liiallisten kotitöiden vuoksi" tmv sontaa. Meillä ei ole ikinä ollut mitään palkallisia avustajia eikä tod,näk. tulekaan ellei pakoteta. Me pärjätään YHDESSÄ perheenä. Eikä kaivata jalkoihimme mitään ylimääräistä pyörää nuuskimaan nurkkiin ja mahdollisesti jopa varastamaankin. Kotihoito kävi miehen leikkauksen jälkeen hetken ja siinäkin oli hoitajia riittämiin. Me tahdomme olla normaali perhe niin paljon kuin pystymme.
”Heidän elämänsä on mennyt sellaisia uria myöten kun ollaan toivottu.” Entäs niiden lasten tarpeet ja toiveet?
Ja jumalauta. Vielä jotain hihhuleita kaiken lisäksi! Siis sekä fyysisesti että henkisesti sairaita. Yök!
vamppivanhemmat kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan, että mitä pelkäät lasussa? Eikö se ole vain hyvä, jos katsotaan että pärjäättehän varmasti vai tarvitsetteko jotakin tukitoimia.
Miks täysin turhaan kuormittaa jo muutenkin taatusti ylityöllistettyjä tukitoimia? Me pärjätään yhdessä perheenä loistavasti. Osa lapsista jo teinejä eikä yksikään ole valittanut heiltä vaadittavan liikoja. Meillä on fiksut ja rakastavat lapset. Ymmärtävät kun kerrotaan että miksi joku meistä vanhemmista tai lapsista ei pysty tekemään jotain. Aina on apua tarjottu sitä pyytävälle. Olen niin ylpeä meidän lapsista. <3
Tämä kuulostaa varsin huolestuttavalta, jos teinejä on jo useampi eikä kukaan muka koskaan ole nurissut kotitöistä. Selvä merkki siitä että lapset kantavat vastuun ja huolen teistä, säälivät, eikä heillä ole tilaa testata rajoja tai kapinoida tai olla murrosikään kuuluvan omanapaisia.
Vierailija kirjoitti:
Miten kykenette seksiä kuitenkin harrastamaan, luuserit?
Ette te mikään normaali perhe ole, lopeta se itsellesi valehtelu nyt heti paikalla ja hankkikaa apua sinne kotiin.
Todellakin pitäisi tehdä lasu, jotta saisitte kodinhoitajan sitä kautta kotiinne ja lapset saisi elää rauhassa lapsuutensa ja teini-ikänsä!Tuolla nykyisellä mallilla olette surkeita vanhempia, huono äiti ja huono isä, omaa ylpeyttä vartioimassa ja lapsia vastuuttamassa (joo teillä on henkinen vastuu, mutta lapset sen käytännön vastuun kuitenkin kantaa....).
Pistäkää oma ylpeytenne syrjään ja hankkikaa apua.
Että mulla sylettää tollaset ihmiset.
Kannattaisi vähän rauhoittua, ennen kuin sylkee ulos kaiken vihansa ja halveksuntansa.
On se raskasta. Mä auttelen aina välillä liikuntarajoitteista kaveriani ja vaikka siinä on kyse vain muutamasta kerrasta viikossa, on se joskus tympäisevää.
Sekin on jotenkin jännä ilmiö että hänkin kun on syntymästään saakka sairastanut tiettyä lihassairautta, niin on lapsena jo kasvanut siihen että autetaan. Hänelle on jotenkin juurtunut hyvin syvälle se ajatusmalli että kun hän ohjeistaa työt, hän onkin se jolla on niistä päävastuu. Luonut omanlaisensa harhakuvitelman siitä, että on itsenäinen. Mä taas en kykene näkemään häntä niin. Teen asioita ja vielä teen sen toisen ohjeiden mukaan =tuplataakka.
En tiedä yhtäkään monilapsista yhteisöä/uskontokuntaa, jossa ei katsottaisi vähän naapurinkin perään. Kummallista, että ette ole saaneet apua läheisiltänne, koska todennäköisesti molemmilla vanhemmilla on tusinan verran sisaruksia.
Kotitöiden tekeminen ei ole kamala asia, mutta niiden tekeminen perheen aikuisten kyvyttömyyden takia - se on lapsille ja nuorille kohtalokasta etenkin jos uusia vaivanaiheuttajia pusketaan maailmaan tämän tästä. Kummallista, jos ei neuvolassa ole puututtu siihen, että lähes liikuntakyvyttömät vanhemmat ilman tuloja väsäävät lapsia maailmaan.
Täällä myös suurperhe jossa lapset tekevät paljon kotitöitä, mutta kuitenkin vain sen verran että kestää päivänvaloa. Toki me vanhemmat suurimman osan teemme.
Lapsien tärkein tehtävä on koulu, läksyt, oma vapaa-aika ja lepo. Toki tärkeää on osallistua myös kotitöihin, mutta on täydellisen epäreilua jos koululaiset tulevat koulusta siivoamaan teidän (vanhemmat + pienet lapset) tiskit ja päivän sotkut. Se ei saa olla koululaisten työ.
Pyykit ja tiskit meilläkin hoidetaan pitkälti lasten toimesta, mutta kohtuus kaikessa. Jokaisella on lähes joka päivälle pieni homma jossa osallistuvat kotitöihin. Yksi auttaa ruoassa, yksi kattaa pöydän, kaksi siivoaa tiskit ja yksi viikkaa/ripustaa pyykit. Siinä on tarpeeksi päivälle. Siivouspäivä erikseen.
Teidän täytyisi saada apua kodinhoitoon. Jos teillä ei ole rahaa palkata apua itse, ottaisin jo itse yhteyttä sosiaalitoimeen ja pyytäisin perhetyöntekijää. Jos muuten perheenne asiat ovat kunnossa ja kyse on oikeasti kotitöistä, sinun on aivan turha pelätä lastensuojelua. Tiedän monta perhettä joissa vanhemmat itse vaativat perhetyöntekijää ja osaavat pyytää apua silloin kun sitä tarvitsee.
Meillä käy siivooja joka toinen vk.
6h/pv = 90€ - kotitalousvähennys
Anteeksi seuraavasta, mutta mun mieleen piirtyy kuva kahdesta liikalihavasta, tupakoivasta, omaan kuplaan jämähtäneestä aikuisesta. Onko teillä nivelrikkoa, diabetestä ja muita omilla elämäntavoilla aiheutettuja kansantauteja? Pakko olla, sillä muuten olisit kirjoittanut cp-vammasta, Ms-taudista yms sontamyrskystä huolimatta.
Eli siellä on kaksi lorvikatarrista kansantautista jotka ovat puhuneet toisensa uskomaan, että lapset pärjää tällaisessakin kodissa ja että elämä kantaa niitä kaikesta huolimatta. Ja jos ei ole provosta kyse, niin kokeillaan vähän anonyymina kepillä jäätä ja ärsytetään ihmisiä omalla elämäntyylillä (koska tiedätte itsekin, ettei tuolla tavalla saa vuoden äiti - palkintoa koskaan).
Kuulostaa kummalliselta että lapsilla ei ole mitään vastuuta tekemästään työstä. Lähinnä tuo kuulostaa orjatyöltä jossa toinen keskyttää mitä tehdään ja toinen tekee kiltisti ohjeiden mukaan. En täysin vakuuttunut ole että ongelmanne olisi vain fyysisiä.
Suurperhettä ihmetelleet= Uskomme ei suvaitse ehkäisyä. Meille siis iso perhe on lähestulkoon se normi.