Miksi naiset luulevat koulutuksen auttavan parisuhdemarkkinoilla?
Miksi korkeakoulutettu, komea ja varakas mies valitsisi korkeakoulutetun naisen? Kilttejä kodinrakentajia on jonoksi saakka.
Kommentit (213)
2 maisterin tutkinnon omaavana kadun syvästi yliopisto opiskeluja vaikka olihan se hauskaa lönnimisaikaa 7 vuotta ja myöhemmin 2 lisävuotta, en silti haluaisi akateemista naista, liian ylpeitä ja teennäisfiksuja ja perkeleen feministipaskoja
Andyspirit kirjoitti:
2 maisterin tutkinnon omaavana kadun syvästi yliopisto opiskeluja vaikka olihan se hauskaa lönnimisaikaa 7 vuotta ja myöhemmin 2 lisävuotta, en silti haluaisi akateemista naista, liian ylpeitä ja teennäisfiksuja ja perkeleen feministipaskoja
Ei akateemisuus tee kenestäkään tuollaista. Ainoastaa hölmö antaa yliopiston nousta hattuun. Tosin, valitettavasti tunnen myös miehiä, että naisia jotka luulee olevansa muita parempia. Yleensä ne, ketkä on käynyt yliopiston, tai peräti lätsään asti ja oikeasti osaa asiansa, niin ei yleensä pidä melua itestään.
Hyvä esimerkki on perhe piiristäni vanhempi nainen. Kuulin vasta jokunen vuosi takaperin, kun valmistuin maisteriksi, että kyseinen nainen on fysiikasta väitelly lätsän.
Kaikilla tuntemillani akateemisilla miehillä on akateeminen puoliso. Akateemiset naiset yleensä haluavat samantasoisen puolison eli myös akateemisen. Siksi on luonnollista, että koulutus mainitaan ensi tilassa. t: tuplamaisteri, puoliso tohtori
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla tuntemillani akateemisilla miehillä on akateeminen puoliso. Akateemiset naiset yleensä haluavat samantasoisen puolison eli myös akateemisen. Siksi on luonnollista, että koulutus mainitaan ensi tilassa. t: tuplamaisteri, puoliso tohtori
Tämä on aika normaalia, kun monesti ihmiset tutustuvat opiskellessa ja opiskelijabileissä. Tällöin koulutustaso tulee olemaan sama.
Näin kävi minullekkin, kunnes tuli ero.
Nyt ei ole mitään merkitystä koulutustasolla, kunhan 1. Uskollinen ja riittävän komea, ettei valosalla pelästy 2. Ei mielenterveysongelmia 3. Ei väkivaltainen 4. Ei polta eikä paljoa juo 5. Ei elä sossun tuilla tarkoituksellisesti
En tiedä. Opiskeluaikoina (yliopisto) ja myöhemminkin miehet yleensä kysyivät hyvin nopeasti koulutustasoa ja monille ei kouluttamaton nainen kelvannut. Toivottavasti elämä on opettanut ja valikointiin vaikuttaa muutkin asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla tuntemillani akateemisilla miehillä on akateeminen puoliso. Akateemiset naiset yleensä haluavat samantasoisen puolison eli myös akateemisen. Siksi on luonnollista, että koulutus mainitaan ensi tilassa. t: tuplamaisteri, puoliso tohtori
Tämä on aika normaalia, kun monesti ihmiset tutustuvat opiskellessa ja opiskelijabileissä. Tällöin koulutustaso tulee olemaan sama.
Näin kävi minullekkin, kunnes tuli ero.
Nyt ei ole mitään merkitystä koulutustasolla, kunhan 1. Uskollinen ja riittävän komea, ettei valosalla pelästy 2. Ei mielenterveysongelmia 3. Ei väkivaltainen 4. Ei polta eikä paljoa juo 5. Ei elä sossun tuilla tarkoituksellisesti
No, jokaisella omanlaisensa kriteerit. Itse haluan kuitenkin muutakin miehestä, kuin, että jokseenkin hengittelee. Haluan pystyä myös keskustelemaan hänen kanssaan ilman, että minun pitää jatkuvasti vääntää rautakangesta asioita ja en ole halukas elättämään miestä tai pudottamaan omaa elintasoani.
Vanhempani ei ole koskaan opiskellut peruskoulun jälkeen, ja tämä oli ihan normaalia vanhrmman sukupolven aikana.
Me kaikki sisarukset olemme yliopistosta valmistuneita. Iso kiitos kuuluu vanhemmille.
Meillä oli tasan kaksi vaihtoehtoa kotona. Joko opiskellaan tai lähdetään töihin. Kotiin ei jäädä lorvimaa.
Vaikka heillä ei koulutuksia olekkaan, niin kannustivat aina opiskelemaan, mutta päätökset opiskelusta teimme itse.
Hmmm ottaisiko joku lääkäri tai juristi mies minua? Haaveilen kotiäitiydestä
t. kiltti käyhä työkyvyttömyys eläkeläinen n28 :'<
Vierailija kirjoitti:
Älykäs mies valitsee älykkään naisen :)
Lisäksi hyvä palkka tuplana samaan perheeseen tuskin haittaa ketään.
Maisterismiehenä suosin mahdollisuuksien mukaan korkeasti koulutettuja naisia, sillä heillä on samanlainen kokemustausta opiskelusta ja he arvostavat itsekin hyvää yleissivistystä. Jos ja kun ihmiset hakeutuvat toisistaan riippumatta opiskelemaan yliopistoon, niin se kertaa samanlaisesta arvomaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm ottaisiko joku lääkäri tai juristi mies minua? Haaveilen kotiäitiydestä
t. kiltti käyhä työkyvyttömyys eläkeläinen n28 :'<
Tän on pakko olla provo
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ei ole koskaan opiskellut peruskoulun jälkeen, ja tämä oli ihan normaalia vanhrmman sukupolven aikana.
Me kaikki sisarukset olemme yliopistosta valmistuneita. Iso kiitos kuuluu vanhemmille.
Meillä oli tasan kaksi vaihtoehtoa kotona. Joko opiskellaan tai lähdetään töihin. Kotiin ei jäädä lorvimaa.
Vaikka heillä ei koulutuksia olekkaan, niin kannustivat aina opiskelemaan, mutta päätökset opiskelusta teimme itse.
Sama kasvatus ja tausta täällä! Olen itse akateeminen, mutta en vaatisi korkeakoulutusta toiselta. Sen sijaan jotain mielenkiintoa ympäröivää maailmaa kohtaan pitäisi olla eli jostain pitäisi välillä pystyä keskustelemaankin, mutta tuollainen elämän uteliaisuushan ei ole suoraan verrannollinen koulutustasoon. Esimerkiksi omat vanhempani ovat duunaritaustastaan huolimatta olleet aina kiinnostuneita politiikasta, luonnosta ja kulttuurista ja lukevat todella paljon. Toisaalta on monia akateemisia, joiden mielenkiinto ja osaaminen oman alan ulkopuolisista asioista on olematon ja ns. yleissivistys (ja varsinkin se sydämen sivistys!) voi olla todella matalalla tasolla.
Mutta tosiaan jotain samaa jutunjuurta pitäis mahdollisen kumppanin kanssa olla: on se ollut vähän ankea yrittää tapailla esim. miehiä, joita ei kiinnosta muu kuin autot tai sitten jääkiekko yms. Tai uskotaan globaaliin vihervasureiden salaliittoihin tai siihen, että ilmastonmuutos on feikkiä ja toistellaan hiton vanhaa 'mulla on sopimus pupun kanssa, että mä en syö sen eväitä niin se ei aja mun autoa' öhhööhhöhöhöhöhöhö. Yks treffikaveri kuunteli mun juttuja ihmeissään eikä itse oikein pystynyt muuhun kommunikointiin kun toistelemaan 1980-1990-luvun sloganeita tyyliin 'jeespoks', 'austeksteks', 'onks viljoo näkyny'. Yritä siinä sitten keskustella ja tutustua.
Tämähän on hyvin yksinkertainen juttu. Asiahan riippuu täysin siitä miten paljon kumppaninsa älykkyyttä arvostaa. Promilleosien poikkeuksia lukuun ottamatta, kun koulutus kertoo ihmisen älykkyysosamäärän hyvin tarkasti.
Amis: äo 70-90
AMK: äo 80-110
Yliopisto: äo 110-160
Siitä sitten vain valitsemaan.
Tämä on vanha ketju, mutta kommentoin silti. On taas melkoista yleistämistä. Onneksi puolisoani ei haitannut, kun koulutuspohjani oli amis, ja hänellä yliopisto. Yhessä oltu pitkänmatkaa yli vuosikymmen.
Toki jokunen vuosi tapaamisesta tympäännyin työhöni ja kunnianhimoni heräsi. Aloitin työnohessa vajaa kolmekypäsenä iltalukion, ja siitä jokusen vuoden päästä yliopiston. FM lapun sain käteen 2016. Yliopistoon tuskin olisin mennyt, ellei haluamani ala, sekä työtehtävät olisi sitä vaatinut. En kuitenkaan koe muuttuneeni mitenkään, vaikka olenkin käynyt yliopiston, enkä usko tämän vaikuttaneen yhdessä pysymiseen.
Tällä tekstillä kannustan kaikkia tutustumaan ihmisiin ilman ennakkoluuloja. Ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa, että koulutustaso ei kerro ihmisen älykkyydestä yhtään mitään, ja opiskelu on mahdollista, kuten sen todistin. Toki vaatii pitkää pinnaa, ja korkeaa motivaatiota.