Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Veristä lihaa . (Wellington?)

Toukka salaatissa.

Herkkusienien kylpy kastikkeessa.

Kiljua mitä tarjosi yks mummo, oli itse keittänyt, hais oksennukselle.

No joo mitään ylläolevista en syönyt enkä juonut. Kiljun kaadoin kukkaruukkuun.

Mansikkamehua. Hampaat irvessä yritin kohteliaasti juoda sitä pari vuosikymmentä pakkasessa ässehtinyttä hiekkalitkua kun tuputettiin että "ihan oman maan marjoista".

hirveä

Yököin asia, mitä olen syönyt on Saharan autiomaassa likaisin käsin likaiselle pannulle tehtyä ohutta vehnäleipä, joka paistettiin palavien kamelinkakkojen päällä. Ja tarjoiltiin tietysti likaisin käsin vieraille. Päälle juotettiin jonkinlaista pahanmakuista, saman kamelinkakkatulen päällä keitettyä kahvia. Tuli heti mieleen, että mihinkä nesteeseen on keitetty.... Söin ja join kuitenkin kohteliaisuudesta. Ja toivoin, etten sairastu.

Itselläni on vähän sellainen ongelma, että en voi sietää makeita leivoksia. Mutta tottakai näitä aina tyrkytetään kahvin yhteydessä milloin missäkin tilaisuudessa. Ja en todellakaan kehtaa olla syömättä, erityisesti silloin jos on tarjoajan itse leipoma. Kun tilanne sallii, niin ratkaisen asian sillä, että otan esim. vain hyvin pienen siivun kakkua, mutta kun on kyse jonkun antaumuksella leiponeesta kakusta niin en kehtaa näin tehdä. 

Karjalanpaistia. Se kuiva porsaanliha, liikaa kokonaisia isoja mustapippureita ja laakerinlehden palasia. Yök!

Kahvia. En ehtinyt kieltäytyä, tarjoilija oli liian vikkelä ja huomioni hetken muualla. Yritin sitten urheasti maistaa, mutta en muutamaa pientä siemausta enempää saanut alas.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin lastentarhanopettaja opiskelijoita harjoittelujaksolla. Lapset (3-5 v. ryhmä) tekivät tän opettajan johdolla voileipiä. Leikkasivat tomaattia ja kurkkua, juustoa ja lauantaimakkaraa ja nuoleskelivat sormiaan ja kaivoivat räkää nenästään tehdessään voileipiä vanhempainillan tarjottavaksi. Onneks me ei jouduttu sinne vanhempainillan.

Kuulostaapa oudolta.

Ensinnäkään, ette syöneet edes kohteliaisuudesta noita voileipiä, koska ette osallistuneet vanhempainiltaan. Tuliko mieleen, että olisitte voineet opiskelijoina olla mukana voileipien teossa, jolloin olisitte ehtineet huolettoman open puolesta huolehtimaan, että lapset tulevat voileipähommiin kädet pestyinä, hiukset myssyllä peitettynä ja hihat käärittynä? Ja jos sormet eksyy suuhun tai nenään, niin mihinkään ei kosketa ennen uutta käsipesua.

Sen sijaan te kauhistelitte ja pyörittelitte silmiänne taustalla, kun hygienia-asioissa turhan huoleton vakiope siellä vähän puuhasteli voileipiä lasten kanssa.

Kaveri tarjosi ennen joulua

joulupäivällisen kiitokseksi kuskattuani häntä asioilla.

Tiesin, että on vegaani ja muitakin ruoka-ainerajoitteita, mutta en tajunnut hänen tarjoavan minulle sitä ruokaansa. Kuvittelin, että tarjolla on jotain punajuuri paistosta ja raakakakkua.

Siellä oli seitania, porkkalaa ja muita tekoruokia. Oli kyllä tuskaa niellä niitä yökkäämättä. Vieläkin nousee yökötys, kun muistan ne. Mutta siis hyvä kaveri, enkä halunnut loukata.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tarjosi ennen joulua

joulupäivällisen kiitokseksi kuskattuani häntä asioilla.

Tiesin, että on vegaani ja muitakin ruoka-ainerajoitteita, mutta en tajunnut hänen tarjoavan minulle sitä ruokaansa. Kuvittelin, että tarjolla on jotain punajuuri paistosta ja raakakakkua.

Siellä oli seitania, porkkalaa ja muita tekoruokia. Oli kyllä tuskaa niellä niitä yökkäämättä. Vieläkin nousee yökötys, kun muistan ne. Mutta siis hyvä kaveri, enkä halunnut loukata.

Mun poikaystävä on vegaani ja sovittiin heti suhteen alussa, että kenelläkään ei tarjota mitään tekojuttuja. Eli meillä vieraille tarjotaan ihan perus kasvisruokaa lisättynä voilla, kermalla ja tuore ym juustoilla. Mies ottaa oman osuutensa tekovaiheessa, että annos pysyy vegaanisena. Joskus tai aika usein näyttää siltä ettei se vegaanisapuska maistu ollenkaan niin hyvältä kuin meidän sekasyöjien syömät kasvisruuat.

Vierailija kirjoitti:

Kiljua mitä tarjosi yks mummo, oli itse keittänyt, hais oksennukselle.

Sivuhuomautuksena, kiljua ei keitetä vaan se valmistetaan käymisteitse :)

Kaikki sellainen kotitarjottava jossa tiedän noudatettavan huonoa hygieniaa… Ällöttävää yrittää saada niellyksi jotakin mahdollisesti pilaantunutta tai muuten vaan pöpöpommia.

Olin noin 10vuotias ja kaverilla leikkimässä, kaverin isä teki meille  leivät joiden päällä olo graavilohta ja antoi juomaksi kotikaljaa, melko jouluisa välipala siis vaikka oli syksy. Kaveri heitti omat lohensa puskaan, minä en kehdannut vaan nieleskelin kovaa ruisleipää ja suolaista kalaa itku kurkussa.  Onneksi kaverin äiti tuli kotiin, käski heittää mokomat  leivät roskiin  ja kaataa kaljat viemäriin, motkotti miehelleen ja teki meille juustoleivät ja kaakaot. Kaverin isä oli ilmeisesti hiukan kädetön lasten kanssa :D

Ei mitään ole tarvinnut syödä kun sanon suoraan jos se ei oo syötävää ja heitän roskiin tai koiralle...En hienostele muille.

Ihme kermaperseitä. Syön kakistelematta kaikki mitä tarjotaan, jopa hapansilakkaa eli mädätettyä kalaa. Jos eläin tapetaan ruoaksi, niin kaikki osat pitää käyttää ravinnoksi: aivot, kieli, suoli, mahalaukku, maksa, munuaiset, perna, sorkat. Ihan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiljua mitä tarjosi yks mummo, oli itse keittänyt, hais oksennukselle.

Sivuhuomautuksena, kiljua ei keitetä vaan se valmistetaan käymisteitse :)

Ja olisikohan muutenkin ollut sahti tai kotikalja kyseessä. Kiljua mummot varmaan harvemmin keittelee, vaikka mistäpä sitä toisten mummot tietää...

Vierailija kirjoitti:

Ihme kermaperseitä. Syön kakistelematta kaikki mitä tarjotaan, jopa hapansilakkaa eli mädätettyä kalaa. Jos eläin tapetaan ruoaksi, niin kaikki osat pitää käyttää ravinnoksi: aivot, kieli, suoli, mahalaukku, maksa, munuaiset, perna, sorkat. Ihan kaikki.

Pistät varmaan karvatkin leivän päälle.

Muutama vuosi sitten söin pari kertaa erään tuttavaperheen luona muutaman viikon välein. He siis söivät eri ruokaa kuin minä, vaikka minulla ei siis ole allergoita tai muitakaan rajoituksia ruokavaliossa. Minulle perheen äiti lämmitti kummallakin kertaa lautasellisen jotain keittoa, kummallakin kertaa samaa keittoa. En tiedä, että mitä keittoa se tarkalleen oli, mutta sieniä siinä ilmeisesti oli. Ei se pahaa ollut, mutta ei oikein hyvääkään. Mitään muuta en sitten saanut kuin vettä juomaksi. Yritin varovasti kysyä, että mitä se oikein on, mutta perheen äiti vain hymyili ja sanoi, että "Se on keittoa". No, ainakaan mitään oireita siitä ei tullut, mutta en vieläkään ymmärrä, että miksi minulle tarjottiin eri ruokaa kun he söivät itse siinä esim. pizzaa. Aivan kuin erikseen minulle olisi säästetty jotain tähteeksi jäänyttä ruokaa, josta ei ehkä edes muistettu, että mitä se on, kun ei sanottu, että se on keittoa. Ehkä he eivät itsekään enää muistaneet, että mitä keittoa se tarkalleen oli, mutta eivät vain kehdanneet kertoa sitä minulle.

Vierailija kirjoitti:

Ihme kermaperseitä. Syön kakistelematta kaikki mitä tarjotaan, jopa hapansilakkaa eli mädätettyä kalaa. Jos eläin tapetaan ruoaksi, niin kaikki osat pitää käyttää ravinnoksi: aivot, kieli, suoli, mahalaukku, maksa, munuaiset, perna, sorkat. Ihan kaikki.

Henna, ei ihme että sinä syöt ihan mitä vain, kun sinä olet itse kertonut täällä, että syöt kakkaa.